Alueellinen tykistöharjoitus pohjoinen - suorituskykyisempinä kotivaruskuntiin

21.5.2016 13.30
Tiedote
Alueellinen tykistöharjoitus pohjoinen - suorituskykyisempinä kotivaruskuntiin

Rovajärven alueella on käynyt viimeisen viikon aikana kova kuhina - alueellinen tykistöharjoitus pohjoinen 1 on koonnut yhteen 2200 sotilasta ja päälle 600 ajoneuvoa harjoittelemaan seudulle.

Alueellinen tykistöharjoitus pohjoinen 1 on laaja ja haastava usean aselajin ampumaharjoitus, jossa painopiste on erityisesti yhtymän ja taisteluosaston tulenkäytössä sekä niihin liittyvän aselajien välisenyhteistyön kehittämisessä. Harjoitusjoukko koostuu Kainuun prikaatin lisäksi muun muassa Jääkäriprikaatin, Porin prikaatin, Kaartin jääkärirykmentin, Maasotakoulun ja rajavartiolaitoksen joukoista.

Harjoitus on yksi kolmesta ympäri Suomea pidetyistä alueellisista tykistöharjoituksista.

Vaikka alueellisen tykistöharjoitus pohjoisen nimi viittaakin nimenomaan tykistön harjoitteluun, mukana onmyös useita muita kokonaisuuksia.

- Harjoitukseen on muodostettu taisteluosasto, jonka alaisuudessa pääosa harjoitukseen osallistuvista joukoista toimii. Lisäksi on erillisiä panssarintorjuntaohjusjoukkueita, johtamista ja tulenkäyttöä harjoittelevia johtoportaita ja keskuksia sekä rajavartiolaitoksen joukkoja, harjoituksen johtajan apulainen, Kainuun tykistörykmentin komentaja everstiluutnantti Timo Hakalahti kertoo.

Yksi harjoituksen keskiössä olevista toiminnoista on joukkojen oman aselajin ja koulutushaaran ampumaohjelmistojen mukaiset ammunnat, joihin Rovajärven ampuma-alue tarjoaakin erinomaisen ympäristön.

- Harjoituksessa toteutetaan jokaisen harjoitukseen osallistuvan joukon suorituskyvyn kannalta tärkeimmät ja toteutuksiltaan vaativimmat ampumaohjelmiston mukaiset kovapanosammunnat. Myös esimerkiksi jalkaväkijoukot pääsevät toteuttamaan koulutuksensa tärkeimmät ammunnat täällä, Hakalahti toteaa.

Harjoituksen lähtöasetelma on siis todella monipuolinen.

Nousujohteista varusmieskoulutusta

Ajankohdaltaan harjoitus sijoittuu varusmieskoulutuksen joukkokoulutusvaiheeseen. Koulutusohjelmat tavoitteineen ovat mietitty tarkkaan, jotta ne sopisivat vaatimustasoltaan mahdollisimman hyvin varusmiespalveluksen nousujohteiseen harjoitusjärjestelmään.

- Varusmieskoulutus on rakennettu sellaiseksi, että osaaminen syvenee ja laajenee palveluksen edetessä. Alun peruskoulutuskaudelle sijoittuvissa harjoituksissa harjoitellaan yksittäisen taistelijan taitoja. Kun nämä on opittu, edetään erikoiskoulutusvaiheeseen, jolloin harjoitellaan oman aselajin ja koulutushaaran mukaisia toimintoja pienemmissä joukkokokonaisuuksissa, Hakalahti kertoo.

Tällä hetkellä käynnissä oleva joukkokoulutusvaihe muodostaa varusmieskoulutuksen eräänlaisen huipentuman, jossa perustaidot ja toiminnot ovat jo hallussa ja joukko pääsee vihdoin toimimaan omassa sodan ajan kokoonpanossaan.

- Joukkokoulutuskaudelle ajoittuu 2-3 isompaa harjoitusta, joiden tavoitteena on harjoitella sekä ampuma- että taisteluteknisiä kokonaisuuksia. Alueellinen tykistöharjoitus pohjoinen 1 on yksi näistä loppupalvelusajan tärkeimmistä harjoituksista, ellei jopa tärkein, Hakalahti toteaa.

Osaamisen arviointia ja kehittämistä

Alueellinen tykistöharjoitus Pohjoisessa muun harjoittelun ohella myös mitataan eri joukkojen suorituskykyä ja osaamista. Juuri oman koulutustason mittauksensa päättäneet alikersantti Mikko Siiperi, kokelas Riku Haanpää ja kokelas Juuso Voivalin avaavat hieman oman joukkonsa toimintaa harjoituksessa.

- Meillä on ollut kaiken kaikkiaan tässä harjoituksessa nyt kolme eri ammuntaa. Ensimmäinen pitkä sinkohyökkäys meni erittäin hyvin meidän osaltamme. Myös eilinen harjoitus, jossa ammuimme kertasingoilla ja APILAS:illa, sujui todella hyvin. Tässä viimeisimmässä suorituksessa onkin sitten vähänenemmän kehitettävää, kokelas Haanpää tuumaa.

Alikersantti Siiperi ja kokelas Voivalin ovat samaa mieltä Haanpään kanssa siitä, että viimeisin arviointi ei noussut aivan sille tasolle, mitä joukon osaamisen tulisi tässä vaiheessa olla. Kaikki kolme kuitenkinkorostavat, että virheistä on tultu oppimaan.

- On ollut oikeasti hienoa harjoitella kovilla. Toisin kun käsittelyaseilla treenatessa, siitä välittyy hyvin se kuva, mikä suorituskyky joukolla oikeasti voi olla, jos kaikki vaan menee nappiin. Näin pystyy itse myös arvioimaan paremmin omaa henkilökohtaista osaamistaan, Siiperi sanoo.

- Se lisää myös todentuntua ja samalla nostaa harjoitusmotivaatiota merkittävästi, Voivalin lisää.

Everstiluutnantti Hakalahti kehuu harjoitukseen osallistuneiden varusmiesten osaamista.

- Varusmiesten osaamisen taso on ollut tehtyjen havaintojen perusteella erittäin hyvä. Tämän osoittaa myös kaikki ne arviointijärjestelmän mukaiset mittaukset, joita harjoituksen aikana on tehty. Niihinkin puutteisiin, joita on havaittu, on pystytty jo harjoituksen aikana vaikuttamaan.

Hakalahti kertoo olevansa erityisen tyytyväinen myös varusmiesten motivaatioon.

- Kaikkein positiivisin asia harjoituksessa on ollut joukkojen positiivinen suhtautuminen harjoitustoimintaan - tätä ei voi olla kuin ihastelematta itsekin! Varusmiehet ja -naiset ottavat harjoittelun hyvin ammattimaisesti, ja välillä tuntuu, että heidän omat arviot osaamisestaan ja toiminnastaan ovat liiankinkriittisiä. Kun rima on asetettu korkealle, ei ole ihme, että tuloksetkin ovat pääsääntöisesti hyviä ja luottamusta herättäviä.

Harjoitus jatkuu Rovajärvellä vielä keskiviikkoon asti. Tämän jälkeen joukot suuntaavat taas yhtä kokemusta rikkaampana ja paljon taitavampina takaisin kotivaruskuntiinsa.

Harjoitukset ja ammunnat