Ilmapuolustusharjoitus - iso kokonaisuus

17.5.2017 19.23
Tiedote

Kahdesti vuodessa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella järjestettävä valtakunnallinen ilmapuolustusharjoitus on ilmatorjunta-aselajin tärkein harjoitustapahtuma.

Ilmapuolustusharjoituksen suunnittelu ja valmistelu on pitkä prosessi. Päävastuun suunnittelusta kantaa Ilmasotakoulu ja tukivastuu vaihtuu Maavoimien ilmatorjuntakoulutusta antavien joukko-osastojen kesken. Tämän harjoituksen tukivastuu on Jääkäriprikaatilla.

Harjoituksen suunnittelussa on paljon yhteensovittamista, sillä harjoitukseen osallistuu joukkoja kaikista Maavoimien ilmatorjuntakoulutusta antavista joukko-osastoista sekä Ilmavoimista ja Merivoimista. Koska harjoituksen suunnitteluprosessi ja menettelytavat ovat hioutuneet erittäin hyvin toimiviksi, on harjoitusjoukoilla tässäkin ilmapuolustusharjoituksessa mainiot edellytykset harjoitella ilmapuolustuksellista yhteistoimintaa ja kehittää osaamistaan ilmatorjunnan tehtävissä.

Harjoitukseen osallistuvien joukkojen tärkeimpänä tavoitteena on parantaa ampuma- ja taistelutoimintaa harjoituksen edetessä ja saavuttaa mahdollisimman monta onnistunutta suoritusta ja tehtävää niin, että jokainen taistelija voi henkilökohtaisen harjoittelun, onnistumisen kokemuksen ja rakentavan palautteen kautta ymmärtää oman roolinsa ja arvonsa osana omaa joukkoa.

Ilmapuolustusharjoitus IPH117 alkoi Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella maanantaina 15. toukokuuta. Harjoitus päättyy perjantaina 26. toukokuuta. Harjoitus on kaksivaiheinen. Ampumavaiheessa toteutetaan kaikkien puolustushaarojen kovapanosammunnat ilmaan ja taisteluvaiheessa harjoitellaan ilmapuolustukseen osallistuvien joukkojen taistelun- ja tulenkäytön johtamista alkaen yksilötasolta päätyen koordinoituun ja johdettuun vastustajan ilmaoperaation torjuntaan.

- Ammuntojen huolellinen etukäteissuunnittelu on ilmapuolustusammuntojen laajuuden vuoksi erityisen tärkeää. Itse toteutuksessa ollaan kuitenkin valmiita suunnitelman joustavaan päivittämiseen esimerkiksi sääolosuhteiden muuttumisen vuoksi, kertoi harjoituksen johtajan apulainen majuri Ari Anttila.

Taisteluvaiheessa ei ammuta enää kovapanosammuntoja. Painopiste on ilmapuolustuksen johtamisketjun ja laiteoperaattoreiden harjoittamisessa omiin poikkeusolojen tehtäviinsä ja myös tukielementit ovat harjoituksessa mukana.

Harjoituksen päämääräksi on asetettu reserviläisten, varusmiesten sekä henkilökunnan osaamisen parantaminen ilmatorjunnan sekä ilmapuolustuksen eri tehtävissä. Harjoituksen tavoitteena on kehittää joukkojen suorituskykyä poikkeusolojen tehtävissä muun muassa parantamalla kykyä kehittää omaa toimintaa taistelu- ja torjunta-analyysien perusteella.

Päämäärään päästään suorittamalla ampumaohjelmiston mukaiset ammunnat sekä harjoittelemalla taistelunjohtamista ja taistelua erityisesti tilannekuvan, tulenkäytön sekä taistelun tuen toimintojen osalta haastavassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä.

- Harjoituksella on hyvin merkittävä rooli kolmen puolustushaaran ilmapuolustuksen suorituskykyjen kehittämisen ja yhteensovittamisen kannalta, totesi majuri Ari Anttila.

Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue

Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue mahdollistaa Maa-, Meri- ja Ilmavoimien yhteisharjoitukset. Alue on ollut Puolustusvoimien käytössä jo 65 vuoden ajan. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue on maavoimien kehitettävä ampuma- ja harjoitusalue, jonka pääkäyttäjä on ilmatorjunta-aselaji. Alueen vastaava hoitaja on Panssariprikaati, joka valvoo ampuma- ja harjoitusalueen käyttöä.

Lohtajan Vattajanniemessä sijaitseva ampuma-alue perustettiin vuonna 1952 ilmatorjunta-aselajin ampumakenttäalueeksi. Kun Puolustusvoimat valitsi aluetta, puolsivat useat tekijät Lohtajan Vattajanniemen valintaa; alue mahdollisti laajan ampumasektorin hyödyntämisen, sisälsi riittävän laajan ampuma-alueen sekä varoalueena toimivan saarettoman merialueen. Lisäksi hyvät kulkuyhteydet alueelle niin rauta- kuin lentoteitsekin tukivat alueen valintaa.

Alue soveltuu kovapanosammuntoihin eri asejärjestelmillä sekä räjäytys- ja raivauskoulutukseen. Siihen kuuluvat majoitus- ja huoltoalue, ampuma-alueet, maalialue ja suoja-alue.

Ampuma- ja harjoitusalueesta kuuluu noin 1200 ha EU:n Natura 2000 -verkostoon ja on Pohjois-Euroopan tärkein dyyniluontotyyppien suojelualue. Alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon sillä edellytyksellä, että Puolustusvoimien toimintamahdollisuudet alueella säilyvät.