Kainuun jääkäripataljoona viettää perinnepäiväänsä Kuhmossa 400 sotilaan voimin torstaina.
Perinnepäivän vietto juontaa juurensa 14. Divisioonan Rukajärven valtausparaatiin vuonna 1941. Tulevana torstaina ohjelmassa on katselmus, toimintanäytös, ohimarssi sekä kalustonäyttely.
Ohjelma
- 10.30 katselmus, vanhalla urheilukenttä
- 11.00 toimintanäytös, vanhalla urheilukenttä
- 11.30 ohimarssi, Kainuuntie
- 13.15 juhlakonsertti, Kuhmotalo
- 10-14 kalustonäyttely, Kuhmon tori
Katselmuksen suorittaa Kainuun jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka Vuorisalmi ja kenttähartauden pitää kenttärovasti Penna Parviainen. Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuomas Kettunen käyttää Kuhmon kaupungin puheenvuoron.
Paraatijoukko siirtyy ohimarssiryhmityksen lähtökynnykselle urheilukentältä Kainuuntien ja Koulukadun risteykseen reittiä Metsäkatu - Pallokuja - Rajakatu - Mäkikatu - Kainuuntie. Ohimarssin vastaanottopaikka on kaupungintalon edessä, josta joukko jatkaa marssiaan reittiä Kainuuntie - Pajakkakatu - Kirkkotie linja-autoille. Sotilaspoliisi sulkee ohimarssin ajaksi Kainuuntien liikenteeltä välillä Mäkikatu-Pajakankatu noin klo 11.25-11.45.
Kalustonäyttelyssä on esillä pataljoonan kalustoa, mm. tiedustelijan ja taistelijan varustusta, maastoskootteri ja -moottoripyörä, tela-ajoneuvoja, panssarintorjunta-aseita sekä panssarivaunu Leopard 2A4. Kalustonäyttelyn yhteydessä tarjotaan yleisölle noin tuhat annosta kenttälounasta kello 11 alkaen pikkuässän parkkipaikalla, Koulukatu 13.
Lapin sotilassoittokunta järjestää juhlakonsertin Kuhmotalolla klo 13.15, johon osallistuu kutsuvieraat, Kainuun jääkäripataljoonan henkilökuntaa ja oppilaita Kontion koulusta. Konsertti on yleisölle avoin tilaisuus. Lapin sotilassoittokuntaa johtaa musiikkimajuri Jaakko Nurila.
Ohimarssi ja kalustonäyttelyn rakentaminen ja purku aiheuttavat jossain määrin liikenne- ja pysäköintirajoitteita keskustassa tapahtumien aikana.
Kainuun jääkäripataljoonan historiaa
Kainuun Jääkäripataljoona kouluttaa sodanajan jääkäripataljoonan iskuportaan joukkoihin jalkaväkijohtajia ja taistelijoita. Koulutusta annetaan kivääri-, panssarintorjunta-, tulenjohto- ja huollon koulutushaaroissa.
Ensimmäinen Kajaanissa perustettu varsinainen sotaväen osasto oli vuonna 1788 muodostettu Kajaanin Jääkäripataljoona, johon kuuluivat Sotkamon, Paltamon, Hyrynsalmen ja Kuusamon komppaniat. Joukko osallistui Koljonvirran taisteluihin.
Sotien jälkeen Kuopioon asettui Jalkaväkirykmentti 2, joka nimettiin ensin 2. Prikaatiksi ja myöhemmin, vuonna 1957 Pohjois-Savon Prikaatiksi. Prikaatin I pataljoona siirtyi kärjessä 11.-12.2.1962 Kajaaniin.
Kainuun Jääkäripataljoona vaalii talvisodan Kainuun taisteluiden sekä jatkosodan 14. Divisioonan Rukajärven suunnan jalkaväkijoukkojen kunniakkaita perinteitä. Pataljoonan perinnejoukko on Kajaanin Jääkäripataljoona (1788-1809). Pataljoonan perusyksiköt vaalivat perinteitä seuraavasti:
1. Jääkärikomppania vaalii talvisodan Raatteentien taisteluiden jalkaväkijoukkojen ja jatkosodan Jalkaväkirykmentti 10:n perinteitä.
2. Jääkärikomppania vaalii talvisodan Suomussalmen taisteluiden jalkaväkijoukkojen ja jatkosodan Jalkaväkirykmentti 31:n perinteitä.
3. Jääkärikomppania vaalii talvisodan Kuhmon taisteluiden jalkaväkijoukkojen sekä jatkosodan Jalkaväkirykmentti 52:n ja Kevyt Osasto 2:n perinteitä.
Tiedustelukomppania vaalii Kainuun alueen kaukopartiomiesten perinteitä.
