Hyppää sisältöön

Satavuotias kenttätykistö tukee nyt ja tulevaisuudessa

Maavoimat
Julkaisuajankohta 9.2.2018 9.56
Uutinen

Itsenäisen Suomen tykistön alkutaival kulkee käsi kädessä Tykistökoulun perustamisen kanssa. Kummankin perustamispäiväksi luetaan 7.2.1918.

Kyseisenä päivänä Päämaja julkaisi kehotuksen ylioppilaille ja teknisen koulutuksen saaneille ilmoittautua tykistöön. Ylipäällikkö Mannerheim hyväksyi everstiluutnantti Vilho Nenosen esityksen Tykistökoulun perustamisesta Pietarsaareen samalla päivämäärällä. Suomen tykistön siemenen muodosti tuolloin Oulun valtauksen yhteydessä perustetun patterin kaksi tykkiä. Näistä ajoista on kuljettu pitkä matka tykistön nykytilaan.

Tykistön päätehtävä on Maavoimien operatiivisten joukkojen taistelun tukeminen ja tappioiden tuottaminen viholliselle. Tämän tehtävän toteuttamisen tueksi tykistöämme on kehitetty johdonmukaisesti ja kokonaisuutena. Kehittämisessä on huomioitu kaikki osa-alueet ja erityisesti kenttäarmeijamme perustuminen asevelvollisuuteen. Tänään Suomen kenttätykistö on monipuolinen, nykyaikainen ja moderni aselaji, joka tarjoaa asevelvollisillemme mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä sekä unohtumattomia elämyksiä.

Jotta tykistöllä kyetään vaikuttamaan kohteeseen, on vaikutuksen kohde eli maali kyettävä paikantamaan tarkasti. Maalinosoituksessamme hyödynnämme uusinta teknologiaa joka mahdollistaa maalin tarkan paikantamisen nopeasti sekä päivänvalossa että pimeällä. Kotimaassa valmistetut maalipaikantamislaitteemme edustavat maailman huippua ja mahdollistavat digitaalisen tulenkäytön maalinosoituksen. Tulenkäyttökykymme on edelleen poikkeuksellisen hyvä. Kenraali Nenosen aikanaan kehittämiä menetelmiä, joilla usean tuliyksikön tuli kyetään keskittämään samaan maaliin samaan aikaan, sovelletaan edelleen. Suomalaisen tulenjohtajan koulutus ja osaaminen ovat huippuluokkaa. Tässä meillä on paljon annettavaa myös kansainvälisille kumppaneillemme.

Myös ammunnanhallinnassa tukeudumme kotimaiseen osaamiseen. Ammunnanhallinnan ohjelmistomme ovat edistyksellisiä ja mahdollistavat hyvin monipuolisen tulenkäytön. Nykyiset ohjelmistot mahdollistavat jopa sen, että saman tuliyksikön eri aseet toteuttavat samaan aikaan eri tulitehtäviä eri alueille. Tämä mahdollistaa nopean tulenkäytön laajalle alueelle. Kotimaisen kumppanimme toimittamilla ampumatarvikkeilla saavutamme jopa 40 kilometrin ampumaetäisyyden. Ampumatarvikevalikoimamme on monipuolinen, ja meillä on käytössämme myös panssarintorjuntaan soveltuvia ampumatarvikkeita.

K9 Moukari -panssarihaupitsien hankinnan myötä tykistömme kyky paranee entisestään. Moukarin hyvän liikkuvuuden ja pitkän ampumaetäisyyden myötä saamme raskaiden raketinheittimien rinnalle uusia kaukovaikuttamisen kyvykkyyksiä. K9:llä on myös aito ammu ja väistä -kyky, joten niitä vastaan toimiminen on vaikeaa.

Satavuotiaalla Tykistökoululla on aselajin kannalta kaksi tärkeää tehtävää: henkilökunnan kouluttaminen ja aselajin toiminnallinen kehittäminen. Jotta uusinta tekniikkaa voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on ammattisotilaille kyettävä antamaan aselajin korkeatasoinen peruskoulutus. Koska kehitys on jatkuvaa, henkilöstön osaamista on päivitettävä säännöllisesti. Oppiminen on elinikäistä. Myös aselajin toiminnallinen kehittäminen on tärkeää. Varomääräysten ja ohjesääntöjen on oltava ajan tasalla, jotta koulutus on turvallista ja tehokasta. Toiminnalliseen kehittämiseen kuuluu myös suurten ampumaharjoitusten suunnittelu ja johtaminen, sillä niiden avulla tykistörykmenttien koulutusta voidaan ohjata aselajin johdon linjausten mukaiseksi. Näiden tehtävien täyttämiseksi Tykistökoulun henkilökuntaan pyritään aina löytämään aselajin parhaat osaajat. Pienellä joukolla on saatava paljon aikaiseksi.

100-vuotias tykistömme on hyvässä iskussa, ja sen tulevaisuus näyttää valoisalta. Maavoimilla on käynnissä useita hankkeita, joilla tykistömme suorituskyvyn eri osa-alueita kehitetään edelleen. Piiru - metri - sekunti. Nämä arvot säilyvät. Tykistö täyttää tehtävänsä täsmällisesti ja oikea-aikaisesti nyt ja tulevaisuudessa.

Tykistön tarkastaja eversti Pasi Pasivirta

Tykistökoulun johtaja everstiluutnantti Petri Majuri

Radio Kipinä Podcast – Kenttätykistö

´