FI SV EN

Valmius säilyy vaikka joukko vaihtuu

Jääkäriprikaati 12.3.2018 8.57 | Julkaistu suomeksi 21.3.2018 klo 15.15
Uutinen

Niille, jotka kaipaavat varusmiespalvelukseltaan vauhtia ja vaihtelevia tilanteita, sekä fyysisesti raskaita koitoksia, on valmiusyksikkö sopiva paikka!

Maavoimien valmiusyksiköt koostuvat ammattisotilaista ja varusmiehistä. Valmiusyksikkökoulutukseen valittujen varusmiesten palvelusaika on 347 vuorokautta. Osa heistä valitaan johtajakoulutukseen ja muut saavat monipuolisen miehistökoulutuksen. Koulutuksen ensimmäinen puolisko ei poikkea normaalista varusmieskoulutuksesta, vaan jakautuu perus-, erikois- ja joukkokoulutuskausiin. Varusmiespalveluksen jälkimmäinen puolisko on varsinaista valmiusaikaa, jonka aikana saatua koulutusta ja osaamista laajennetaan.

Yksikkökoulutusjakso

Jääkäriprikaatin valmiusyksikkö on monipuolinen ja aseistukseltaan erittäin tehokas yksikkö, jonka koulutustaso tarkastettiin RYSKE 117 -harjoituksessa. Yksikkö täytti asetetut vaatimukset ja aloitti valmiusvuoronsa 15.6.2017. Samalla alkoi valmiusvaiheen ensimmäinen osa, yksikkökoulutusjakso. Se alkoi voimakeinojen käytön harjoittelulla ja jatkui fyysisesti erittäin vaativalla mutta samalla ehkä koko valmiusvaiheen mieleenpainuvimmalla harjoituksella, kaukopartiomarssilla Itäkairan erämaissa. Marssin jälkeen koulutus jatkui oman koulutushaaran taitojen syventämisellä sekä kaikille yhteisillä sissi- ja kaupunkijääkärikursseilla.

Valmiusvaihe alkoi rankalla mutta mieleenpainuvalla kaukopartiomarssilla.

Lisäkoulutusjakso

Valmiusjakson keskimmäinen osuus on nimetty lisäkoulutusjaksoksi. Elo - syyskuun taitteessa Jääkäriprikaatin valmiusyksikön pääosa sai perusteet sotilaspoliisitoiminnasta upseerikokelaiden osallistuessa samaan aikaan kokelasvaellukselle. Paikallispuolustusharjoitus Vuosangassa oli seuraava kovempi ponnistus ja näytön paikka. Valmiusyksikön valmiutta testattiin myös yllätysharjoituksella. Keskittäminen Rovajärven harjoitusalueella ja siellä toteutettu kaksipuolinen taisteluharjoitus sujuivat sangen mallikkaasti ja yksikkö osoitti, että tarvittaessa se kykenee vastaamaan nopeasti sotilaalliseen uhkaan. Harjoituksen jälkeen jatkui koulutushaarataitojen hiominen ennen erikoisjoukkojen vastaisen toiminnan harjoittelua, sekä kriisinhallinta-, pimeätaistelu- ja komppanian taistelu -kursseja.

Harjaantumisjakso

Valmiusyksikön koulutus päättyi harjaantumisjaksoon, jonka aikana yksikkö oli lähinnä sotaharjoituksissa tai lomalla. Jääkäriprikaatin oma taisteluharjoitus RIEKKO 217 ja lopuksi Maavoimien kaksivaiheinen PUUKKO 17 -harjoitus kovapanosammuntoineen ja taisteluharjoituksineen viimeistelivät yksikön koulutuksen. Viimeisissä harjoituksissa saattoi helposti todeta, ettei vuoden palvelus ole mennyt hukkaan. Toiminta oli kaikilla tasoilla rutinoitunutta ja oma-aloitteista, käskyihin ja niiden toteuttamiseen ei mennyt kauaa aikaa ja soturit kykenivät reagoimaan yllättäviin tilainteisiin aivan kuin olisivat tienneet niiden tulon jo ennakolta.

Jääkäriprikaatin valmiusyksikkö esitteli suorituskykyään LAPPI 118 -harjoituksessa Rovaniemellä.

Kokemuksia valmiusyksikkökoulutuksesta

Haastattelin muutamia ammattisotilaita ja varusmiehiä tämän artikkelini taustaksi. Luutnantti JT totesi: " Parasta kun on vuosi aikaa kouluttaa, ehtii nähdä kehityksen ja sen jatkumisen siitä mihin se normaalisti (165vrk) loppuu." Luutnantti SS puolestaan piti valmiusvaiheen kurssimuotoista koulutusta järkevänä ja selkeänä ratkaisuna. Yksi ammattisotilas, luutnantti JH rohkeni sentään esittää myös parannusesityksen: " Syksyllä olisi saanut olla enemmän valmiusyksikön omia harjoituksia, nyt meni useita harjoituksia taisteluosaston osana." Yksikön päällikön ja henkilökunnan yhteinen näkemys oli, ettei kyseessä ole mikään paraatijoukko, vaan he ovat asettaneet painopisteen taistelukoulutukseen. He näkivät ammattisotilaiden roolin kasarmiolosuhteissa kouluttajana ja maastoharjoituksissa joukon osana, johtajana. Joukon kiinteys oli ulkopuolisenkin helppo huomata.

Valmiusyksikön panssarivaunujoukkue saa käskyn tulitukitehtävästä vihollisen tuhoamiseksi murtokohdassa LAPPI 118 -harjoituksessa Rovajärvellä.

Varusmiesten palaute oli rohkaisevaa, koulutuksessa ollaan oikealla tiellä. Korpraali TT jääkärijoukkueesta totesi: " Mahtava vuosi takana hyvällä ja tiiviillä porukalla. Ei ole ollut liian helppoa, kaukopartiomarssi oli mieleenpainuvin." Taistelulähettinä palvelleen korpraali SM ajatuksissa on aito sävy: " Yllätyksenä tullut taisteluharjoitus, hälytys ja taisteluharjoituksessa oman joukkueen toiminnot jäivät mieleen. Kaukopartiomarssi heinäkuussa 2017 oli mieleenpainuva kokemus, vaikka itketti, väsytti, ärsytti ja kaikkea. Ilman tämmöistä porukkaa ei olisi jaksanut, aina on ollut joku joka "potkii" persuuksille tai tsemppaa jos joku meinaa väsähtää." Upseerikokelas, nyt vänrikki JK tiedustelujoukkueesta kuvasi tuntojaan näin: " Rento meininki, hyvää yhdessä tekemistä ja kovia koitoksia. Aivan palveluksen lopussa ollut 24 h hiihto oli raskas, jokaisen kierroksen viimeiset 5 km olivat pahimmat, joka paikaan pisteli ja tikutti." Väsymyksestä huolimatta Konttilalle itselleen kertyi hiihtomatkaa kaikkiaan 105 km. Panssarivaunujoukkueen kersantti MV totesi: " Aina on selvitty. Komppanian oma taistelukurssi oli mieleenpainuva kokemus. Erilaiset kurssit mm. sotilaspoliisi yms., ei ole ollut samaa hommaa koko vuosi. Panssarivaunulla ampuminen on mahtavaa. Erikoisjoukkojen vastaisessa koulutuksessa pääsi painimaan kapteenin kanssa."

RIEKKO 217 -harjoitus toi Jääkäriprikaatin valmiusyksikön mukana tykistön pitkästä aikaa Sodankylän varuskunnan lähiharjoitusalueelle Mellankankaalle.

Valmius säilyy vaikka joukko vaihtuu

Jääkäriprikaatin valmiusyksikön kotiutuessa 14.12.2017 aloittivat heinäkuussa palvelukseen astuneet ja valmiusyksikköön valitut varusmiehet valmiusvuoronsa. He osoittivat omat taitonsa RYSKE 217 -harjoituksessa. Soturit vaihtuvat mutta valmius säilyy 24/7/365.

Niiden reipashenkisten nuorten, joilla varusmiespalvelus on vielä edessään, on hyvä tiedostaa, että Jääkäriprikaatin kaikissa yksiköissä annetaan laadukasta ja monipuolista koulutusta. Niille, jotka kaipaavat varusmiespalvelukseltaan vauhtia ja vaihtelevia tilanteita, sekä fyysisesti raskaita koitoksia, on valmiusyksikkö sopiva paikka!

Everstiluutnantti Ari Mure
Jääkäriprikaatin koulutuspäällikkö
PSTK / LAPJP / JPR, saapumiserä II/90