Hyppää sisältöön

Asevelvollisuus säilyy maapuolustuksen peruspilarina

Yleinen asevelvollisuus on tärkeä osa koko maan kattavaa puolustuskykyä. Osaavat joukot ja riittävä reservi takaavat suorituskykyisen maapuolustuksen myös 2030-luvun taistelukentälle.

Maapuolustukseen varattujen joukkojen määrä kymmenkertaistuu vakavissa kriisitilanteissa. Nopeasti kehittyvissä tilanteissa osaamista ei luoda tyhjästä. Suoritus- ja toimintakyky on pystyttävä pitämään yllä pitkäkestoisissakin tilanteissa, jolloin tarvitaan riittävä määrä reserviä.

Maavoimat kouluttaa vuosittain noin 20 000 varusmiestä sekä 10 000 reserviläistä. Varusmieskoulutus on joukko-osastojen ydinosaamista, jota on kehitetty aktiivisesti vastaamaan kulloisenkin toimintaympäristön vaatimuksiin jo lähes sadan vuoden ajan. Tehtävänä on aina ollut rakentaa motivoitunut ja suorituskykyinen sodan ajan joukko, joka luottaa omiin kykyihinsä, kykenee yhteistoimintaan muiden kanssa ja muistaa perustaidot tarvittaessa vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Koulutuksen on oltava tehokasta, sillä aikaa sille on varattu puoli vuotta jokaista saapumiserää kohden, johtajien ja vaativien erityistehtävien osalta vuosi.

Varusmiesten loppukyselytilastoja

Maavoimat tarvitsee jokaisen kouluttamansa sotilaan sodan ajan tehtäviin. Viime vuosina koulutuksessa ovat korostuneet valmiudelliset elementit kautta linjan. Merkittävä Maavoimien valmiutta parantava uudistus toteutettiin vuonna 2017, kun käyttöön otettiin palkatusta henkilökunnasta ja varusmiehistä muodostetut valmiusyksiköt. Eri joukko-osastojen valmiusyksiköiden koulutusohjelmat antavat varusmiehille kyvyn toimia vaativissa taistelutehtävissä uusimmalla kalustolla ja varustuksella sekä perustiedot ja -taidot useasta eri aselajista.

Varusmieskoulutusta kehitetään jatkuvasti tutkimuksen, kokemusten ja palautteen perusteella. Parin viime vuoden aikana virtuaaliympäristöjen hyödyntäminen sekä simulaattoriavusteinen koulutus ja harjoittelu ovat laajentuneet osaksi jokaisen Maavoimien joukko-osaston arkipäivää. Tulevaisuudessa digitaalisten sisältöjen, simulaattoreiden ja virtuaaliympäristöjen käyttöä lisätään entisestään.

Kriisinhallintaoperaatiot ja kansainvälinen harjoitusyhteistyö ovat osoittaneet, että osaavien kouluttajien johdolla yleinen asevelvollisuus tuottaa Maavoimille kansainvälisesti vertailukelpoista osaamista ja tehokasta suorituskykyä.

Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää ja sen uudistustarpeita tarkastellaan parhaillaan Koulutus 2020 -ohjelman puitteissa. Varusmiesten koulutuksesta halutaan kehittää aiempaa sujuvampi, nousujohteisempi ja kustannustehokkaampi kokonaisuus, jossa hyödynnetään ajanmukaisia välineitä ja menetelmiä. Kutsuntoja pyritään kehittämään niin, että jo valintavaiheessa jokaisen yksilön osaaminen, fyysinen kunto ja halukkuus voidaan ottaa huomioon nykyistä paremmin.

´