2030-luvun taistelun kuva

2030-luvun taistelukenttä on jatkuvassa muutoksessa oleva verkosto, jossa toimitaan samaan aikaan maalla, merellä, ilmassa, avaruudessa ja kybertoimintaympäristössä.

Uudet teknologiat, miehittämättömät järjestelmät ja keinoäly haastavat taistelukentän toimijat. Samalla pääosa nykyisistä maa-, meri- ja ilmapuolustuksen suorituskyvyistä säilyttävät keskeisen asemansa taistelukentällä.

Toimintaympäristön muutos ja uhkakuvien monimuotoistuminen haastavat myös puolustuksen kehittäjät. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut. Vaatimukset niin joukkojen suorituskykyjä kuin yksittäisen taistelijan taitoja kohtaan ovat kasvaneet. Puolustuksen ennaltaehkäisykyky ja uskottavuus perustuvat riittävään valmiuteen sekä toimintaympäristöön suhteutettuun torjuntakykykyyn. Varautumisessa korostuu sotilaallisen voiman lisäksi myös yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa.

Eri toimintaympäristöissä käytetään perinteiseksi koettujen sodankäyntikeinojen rinnalla muun muassa hybridivaikuttamista. Näitä keinoja ovat esimerkiksi diplomatia ja politiikka, kyberhyökkäykset, taloustilanteeseen vaikuttaminen, informaatiovaikuttaminen ja propaganda, paikallisen epävakauden hyödyntäminen ja puolisotilaalliset joukot sekä näiden kanssa samanaikaisesti käytettävät erikoisjoukot ja muut sotilasjoukot.

Erilaiset teknologiat monipuolistavat ja haastavat tulevaisuuden taistelukentän toimijat. Teknologian nopean kehityksen vuoksi tulevaisuudessa näemme yhä kehittyneempiä järjestelmiä ja miehittämättömiä laitteita avaruudessa, maalla, ilmassa, merellä sekä pinnan alla. Erilaiset miehittämättömät ajoneuvot ja lentävät laitteet toimivat taistelukentällä niin tiedustelu-, tuki- kuin taistelutehtävissä joko yksittäin tai suurempina parvina. Niiden ohjaaminen varsinaisen taistelutilan ulkopuolelta mahdollistaa aiempaa suuremman riskinottokyvyn, kun vaaraa ihmishenkien menettämisestä ei ole. Miehittämättömien laitteiden lisäksi 2030-luvulla voidaan nähdä käytettävän myös autonomisia järjestelmiä ja robotteja. Autonomiset järjestelmät kykenevät toimimaan ilman jatkuvaa ohjausta. Myös keinoäly kehittyy tulevina vuosikymmeninä eri suorituskykyjen toiminnan tueksi.

Uusien kehittyvien suorituskykyjen rinnalla kehitetään perinteisiä sodankäyntimenetelmiä. Panssarivaunut, lentokoneet, helikopterit ja taistelualukset ovat osa taistelun kuvaa myös 2030-luvulla. Tulevat asejärjestelmät kykenevät kuitenkin aiempaa kauaskantoisempiin ja tarkempiin vaikuttamisen suorituksiin. Kokonaisuutena voidaan ajatella, että tulevaisuuden taistelun kuva sisältää totuttujen ja perinteisten elementtien lisäksi tekijöitä, jotka tekevät taistelukentästä moniulotteisen, nopeasti muuttuvan, yllätyksellisen ja aiempaa teknisemmän. Kaikkiin näihin ominaisuuksiin on kyettävä vastaamaan sekä omalla vaikuttamiskyvyllä että suojautumaan vastustajan suorituskyvyiltä ja niiden vaikutuksilta.

Menestyminen tulevaisuuden taistelukentällä edellyttää hyvää tilannekuvaa ja ketterää sekä mukautumiskykyistä ja verkostoitunutta johtamisjärjestelmää. Meillä on oltava kyky hyödyntää eri toimintaympäristöjä. Joukot ja järjestelmät on pystyttävä suojaamaan, mutta myös keskittämään nopeasti vaikutukseen. Omilla asejärjestelmillä on pystyttävä vaikuttamaan vastustajaan aikaisempaa kauempaa ja tehokkaammin. On löydettävä tasapaino laadun ja määrän suhteen joukkoja sekä asejärjestelmiä kehitettäessä. Kaiken keskiössä on kuitenkin yksittäinen toimintakykyinen taistelija ja usko omaan asiaan.