Hyppää sisältöön

Sotilaspastori Aki Lasonen:
Pääsiäinen antaa toisenlaisen toivon

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 14.4.2022 9.50
Uutinen
askarreltu paperinen pääsiäismuna

Kristikunta viettää tällä viikolla hiljaista viikkoa. Muistelemme Kristuksen kärsimystietä, joka oli täynnä vääryyttä, väkivaltaa ja kuolemaa, ihmisen syntiä. Tänä vuonna Kristuksen kärsimystiellä on aivan erityinen syvyys, kun joudumme todistamaan vääryyttä, väkivaltaa, kuolemaa, jotka tapahtuvat lähellä meitä, Ukrainassa. Sen kansa kulkee parhaillaan omaa kärsimystietään – ja luulen, että heidän joukossaan kulkee Hän, joka kantaa ristissään koko maailman pahuutta, myös tämän sodan mielettömyyttä.

Hiljaisen viikon jälkeen koittaa pääsiäinen. Pääsiäisen viesti ei ole kärsimys ja kuolema vaan toivo – mutta ei inhimillinen toivo vaan toisenlainen toivo.  

Inhimillinen toivo päättyy aina kuolemaan. Onhan tällainen sanontakin: niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Jeesuksen läheiset saattoivat vaalia pientä, hiipuvaa toivoa aina Herran ristiinnaulitsemiseen saakka, mutta viimeistään Jeesuksen elämänliekin sammuttua sammui myös heidän toivonsa. Kuolemahan on inhimillisesti katsoen täysin toivoton tilanne; siinä kaikki mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rauenneet. Ei ole enää käännettä parempaan.   

Meidän onneksemme emme elä kuitenkaan vain inhimillisen toivon varassa. On myös toisenlaista toivoa, ymmärryksen ylittävää toivoa, toivoa, joka ei ole tästä maailmasta vaan joka annetaan meille tämän maailman tuolta puolen. Toivoa, josta tyhjä hauta kertoo.  

Tämän toisenlaisen toivon perusta on siinä, että on myös toisenlaista elämää, joka ei ole altis kuolemalle. Ylösnousemus ei ole lääketieteellinen ihme, jossa kuollut ruumis virkosi takaisin eloon vain kuollakseen aikanaan uudelleen. Se elämä, joka Kristuksessa voitti kuoleman, on paljon perustavampaa ja todempaa kuin meidän ajallinen elämämme. Se on iankaikkista elämää.  

Iankaikkinen elämä ei palaudu biologisiin tai kemiallisiin prosesseihin. Se ei ole sidottu tähän todellisuuteen ja tämän todellisuuden lainalaisuuksiin. Sitä ei uhkaa ydinsota, ei ilmastonmuutos, eikä mikään mitä ihminen voisi tehdä tai jättää tekemättä. Iankaikkinen elämä on elämää, jota kuolema ei enää rajaa. Se on Jumalan elämää ja elämää Jumalassa, Hänen yhteydessään. 

Kristuksen ylösnousemus ei vaikuttanut vain Hänen henkilökohtaiseen kohtaloonsa. Se avasi iankaikkisen elämän mahdollisuuden koko ihmissuvulle, meille kaikille. Edellinen Paavi Benedictus XVI puhui lainausmerkeissä ihmislajin mutaatiohypystä: Kristuksen ylösnousemus on muutos koko ihmisyydessä, eräänlainen mutaatio. Enää kuolema ei piirrä elämämme ääriviivoja muutoin kuin näennäisesti ja ajallisesti.  

Samalla kun Kristuksen ylösnousemus avasi meille iankaikkisen elämän mahdollisuuden, se lahjoitti meille myös toivon, joka kestää kuolemankin edessä. Siinä missä inhimillinen toivo päättyy kuolemaan, tämä toisenlainen toivo ei. Kuoleman edessä se muistuttaa, että Kristuksessa me olemme osallisia iankaikkisesta elämästä, joka ei lakkaa, vaikka koko maailma palaisi.  

Juuri toisenlainen toivo on pääsiäisen sanoma. Sen varassa saamme suuntautua ja ojentautua maailmaan, tarjota auttavan käden, rukoilla rauhaa, tehdä työtä - ja samalla muistaa, että meillä on jo nyt aarre, jota ei sota, ei kulkutauti eikä mikään mukaan voi meiltä viedä.  

mies maastopuvussa
Tekstin kirjoittaja on Maasotakoulun sotilaspastori Aki Lasonen.

 

´