Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Rovajärvellä riittävät turvavälit eivät ole ongelma – leirisairaala toimii koronarajoitusten ytimessä

Maavoimat
23.11.2020 9.33
Uutinen
Kuva jossa kaksi henkilöä hoitaa varusmiehelle sattunutta pientä ruhjetta.
Lääkintämies Jonna Lempinen (vas.) hoitaa panssariviestimies Jere Pietikäiselle sattunutta haavaa Rovajärven leirisairaalassa. Toimenpiteen lopputulosta tarkistaa lääkintäkapteeni Timo Anttalainen.

Maavoimien vaikuttamisharjoitus on noin 4 000 osallistujallaan vuoden suurimpia harjoituksia. Koronaa poissa Rovajärven ampuma-alueelta pitävät hyvä ennakkovarautuminen joukko-osastoissa ennen harjoitusta ja ammattitaitoinen lääkintähenkilöstö. Leirisairaalassa on valmius tehdä koronatestejä, mutta siellä tehdään muutakin.

Tuhansien sotilaiden harjoitus pahimpaan korona-aikaan saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta koronaviruksen leviämisen estäminen on alusta alkaen otettu vakavasti Puolustusvoimien toiminnassa ja myös harjoituksen suunnittelussa. Vaikka Maavoimien vaikuttamisharjoituksen huolto ja logistiikka suunniteltiinkin koronan ehdoilla, paljoa ei aikaisemmista harjoituksista jouduttu muuttamaan. Länsi-Euroopan suurimmalla ampuma-alueella on nimittäin valtavasti pinta-alaa, joten eri joukko-osastot sisäisine osastoineen voidaan pitää hyvin toisistaan erillään. 

– Tähän harjoitukseen tehtiin perusteellinen suunnitelma. Joukko-osastoissa on tehty hyvää työtä ja noudatettu ohjeita. Varautumiskeinoja on monenlaisia: osallistutaan vain terveenä, noudatetaan hyvää hygieniaa, osastoidaan ihmiset, käytetään suojaimia ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään etätyöyhteyksiä, jolloin kokoontumiset vähenevät. Lisäksi on mahdollistettu koronatestaaminen ja potilaiden evakuointi kotivaruskuntiin, kertoo harjoituksen huoltopäällikkö majuri Tomi Kallunki.

Ennakkovarautuminen ja varusmiesten lomakiertojärjestelmä ovat vähentäneet tartuntariskiä ja mahdollistaneet sen, ettei Rovajärvellä ole todettu vielä yhtäkään koronatapausta. Testejä on tehty parisenkymmentä tähän mennessä, kun kahden viikon harjoitus on edennyt yli puolivälin. Harjoituksen päällikkölääkäri Ville Ronkainen on tyytyväinen etukäteissuunnitteluun.

– Toistaiseksi ollaan säästytty tartunnoilta, ja se on varmasti hyvien järjestelyiden ansiota. Kyseessä voi olla myös hyvää tuuria, sillä leviäminen voi alkaa pienestä, Ronkainen sanoo.

Koronavarotoimet mahdollistavat toiminnan jatkamisen. Monet ovat jo tottuneet niihin.

– Harjoitus toteutetaan hieman eri tavalla, mutta nämä toimenpiteet ovat eräällä tavalla tulleet jo arkipäiväisiksi. Puolustusvoimien on kuitenkin valmiusorganisaationa jatkettava harjoittelua ja sopeutettava toimintansa poikkeaviin olosuhteisiin, mainitsee Kallunki. 


Majuri Tomi Kallungin vastuulla on Maavoimien vaikuttamisharjoituksen kaikki huollon järjestelyt – yhtenä keskeisenä lääkintä.

Jos jollakin harjoitukseen osallistuvalla todetaan ylähengitystieoireita, hänet otetaan nopeasti erilleen muusta joukosta. Sen jälkeen henkilölle järjestetään kuljetus näytteenottotilaan. Koronatesti otetaan ja tulos saadaan jopa kolmessa tunnissa. Yhteistyö Lapin keskussairaalan ja MVH20-harjoitusorganisaation välillä toimii hienosti.

Rovajärvellä varsinainen leirisairaala toimii mökkirakennuksissa sekä muutamissa konteissa. Sairaalassa hengitystieoireiset ja muut hoitoa tarvitsevat ovat täysin eri rakennuksissa. Sairaalan osastonhoitajana toimii Sari Ketola

– Meille tämä leirisairaala-alue oli tuttu paikka – tiesimme mihin tulemme ja millaiset tilat meillä on tässä kohtaa tarjolla. Meillä on kuitenkin tietyt vaatimukset tarvittavien tilojen suhteen, jotta kohortointi onnistuu. Tilojen saaminen onkin vaatinut yhteensovittamista muiden kanssa, Ketola paljastaa.

– Olemme varautuneet koronan leviämiseen lisäämällä lääkintähenkilökuntaa, majuri Kallunki sanoo.

MVH20-harjoitukseen on varattu normaalia enemmän lääkintähenkilökuntaa eli lääkäreitä ja sairaanhoitajia kuin harjoituksessa tavallisesti. Myös lisätiloja on varattu mahdollisia koronapotilaita ja heidän erilleen sijoittamista varten.


Osastonhoitaja Sari Ketola ja sairaala-apulainen Helena Mäkelä sekä päällikkölääkäri Ville Ronkainen esittelevät leirisairaalan tiloja.

Leirisairaalaan saapuu koronaepäilyjä useammin kuitenkin tavallisempia potilaita: tuhansien ihmisten harjoituksen taisteluiden sykkeessä sattuu silloin tällöin pienehköjä tapaturmia, esimerkiksi nilkan nyrjähdyksiä.

Leirisairaalassa korvaamattomia ovat varusmiehet. Rovajärven leirisairaalan lääkintämiehet Anders Nikula, Jonna Lempinen ja Irene Komulainen kertovat kaikki pitävänsä varusmiespalvelusta lääkintäalalla sekä hyvänä että hyödyllisenä. Lääkintämiesten työ leirisairaalassa poikkeaa tavallisesta arjesta – varuskunnan rasitusmurtumat ovat vaihtuneet esimerkiksi pieniin ruhjeisiin.

– Tämä on ollut hyvä kokemus. Olen siviilissä lähihoitaja ja täällä olen oppinut sellaisia taitoja, joita ei siviilissä voi saada. Olen saanut erilaista näkökulmaa, kertoo juuri toimenpidehuoneessa varusmiehelle sattunutta haavaa paikannut Lempinen.

Lääkintämiehet ovat oppineet varusmiespalveluksessa rutkasti.

– Reserviin tulee mukana valmiudet toimia esimerkiksi erilaisissa hätätilanteissa, enemmän varmuutta ja tietoa. Jos tilanne tulee, niin osaan ainakin auttaa, Nikula sanoo.

Joillakin lääkintämiehillä on siviilitaustaa esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta. Rovajärven leirisairaalan varusmiehet painottavat, ettei koulutusta edellytetä, jos lääkinnän tehtävät kiinnostavat. Armeijassa nimittäin lääkinnän toimintaympäristö poikkeaa siviilimaailmasta.

– Mitään koulutusta ei tarvitse olla, kun hakee tähän tehtävään – totta kai siitä on hyötyä, mutta täällä tehdään asiat hoidon kannalta vähän omalla tavallaan – esimerkiksi ensiapu on erilaista taistelukentällä kuin siviilissä ensihoitajien tekemänä, päättää Komulainen.


Lääkintävarusmiehet Anders Nikula, Jonna Lempinen ja Irene Komulainen päivystäjän pöydän ääressä.