Hyppää sisältöön

100-vuotias pioneeriaselaji kehittyy ajassa

Maavoimat
Julkaisuajankohta 24.7.2018 9.56
Uutinen
Suomalaiset taistelupioneerit harjoittelivat keväällä Virossa Siil 18 -harjoituksessa.

Suomalaiset pioneerit ovat tukeneet muiden aselajien, pääasiassa jalkaväen, taistelua jo sadan vuoden ajan. Vuosisadassa Suomesta on tullut suluttamisen suurvalta sekä monipuolinen liikkeenedistämisen, suojanedistämisen ja suojelun osaaja. Suomalainen pioneeriammattitaito on kansainvälisesti hyvin korkeatasoista ja tunnustettua.

Itsenäisen Suomen pioneeriaselajin vuosipäivää juhlitaan 25. heinäkuuta voitokkaan Schmardenin taistelun kunniaksi. Aselajin perustamisesta on tultu pitkä matka. Sotilaallinen toimintaympäristömme on viime vuosina muuttunut, mikä asettaa haasteita myös meille pioneereille. Nykyaikaisen pioneerin on kyettävä suluttamaan ja linnoittamaan taistelukentällä entistä nopeammin, ja lisäksi meillä on oltava kyky edistää iskevien osien liikettä taistelujen välittömässä vaikutuspiirissä.

Jatkuva tietous taistelukyvystä on keskeistä. Viime aikoina olemme parantaneet erityisesti taisteluvalmiuttamme ja siihen merkittävästi vaikuttavaa tilannetietoisuuttamme. Meillä on nyt entistä parempi kuva siitä, mihin kykenemme poikkeusoloissa.

Suomi on suluttamisen suurvalta. Meillä on selkeästi eniten miinoja ja pioneereja verrattuna muihin Euroopan maihin. Voimme olla ylpeitä suluttamiskyvystämme.

Pioneeriaselajia kehitetään jatkuvasti

Puolustusvoimien pioneerikoulutusta ja -suorituskykyjä kehitetään suunnitelmallisesti. Kattava kehittämissuunnitelma on laadittu vuosille 2018–2028. Suunnitelmalla luodaan suuntaviivat aselajin kehittämiselle vuoteen 2028 asti ja perusta jatkokehittämiselle vuodesta 2028 eteenpäin. Suunnitelmallinen kehittäminen on jatkuvuuden perusedellytys kiivaasti muuttuvassa toimintaympäristössämme. Aselajin kehittäminen lisää taistelukykyä. Tässä työssä tarvitaan jokaisen pioneerin työpanosta. Kehittämisessä sallitaan myös virheet, kunhan niistä otetaan oppia.

Pioneerikoulutus aloitetaan Jääkäriprikaatissa vuonna 2019 ja Kaartin jääkärirykmentissä vuonna 2020. Pioneerikoulutuksella pitää kyetä tuottamaan ensisijaisesti taistelukykyisiä jalkaväen taistelijoita, jotka ovat samalla pioneeri- ja suojeluasioiden erikoisosaajia. Kova etulinja-asenne ratkaisee. Aselajin kansainvälinen yhteistyö kehitetään tasolle, jolla pioneeriaselajin henkilöstöllä on hyvät valmiudet toimia myös tulevaisuuden kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Käytössämme oleva kalusto ja välineet pidetään toimintakuntoisina.

Kehittämisjakson loppuvaiheessa pioneeriaselaji kykenee reservin tukemiseen liikkeenedistämisellä taistelujen vaikutuspiirissä. Kykenemme aloittamaan keskeisimmät pioneeritoimenpiteet vuorokausissa. Tärkeimmät kohteet on linnoitettu raskailla linnoitteilla jo normaalioloissa. Suojelukyvyillä mahdollistetaan ennakkovaroitus, riittävä suoja taisteluaineita (CBRN) vastaan ja taisteluaineille altistuneiden joukkojen puhdistus.

Uusia toimintatapoja ja välineitä otetaan käyttöön vaiheittain, eikä kaikkea tehdä yhdellä kertaa.

Pioneeritoiminnan osa-alueita kehitetään vuosina 2018–2028 seuraavasti:

  • Liikkeenedistäminen: vahvistamme mekanisoitujen joukkojen liikkeenedistämiskykyä taistelujen vaikutusalueella ja modernisoimme raivaajakomppanioidemme suorituskykyä.
  • Suluttaminen: kykenemme yhä nopeammin aloittamaan suluttamisen. Tutkimme etähallittavien miinojen käyttömahdollisuuksia.
  • Suojelu: kehitämme tiedustelu-, puhdistus- ja pelastuskykyä ja uudistamme yksittäisen sotilaan suojavarustusta.
  • Suojanedistäminen: kehitämme nopeaa linnoittamiskykyä.
  • Johtaminen: käytämme pioneeritiedonhallinnassa pääasiassa sähköisiä järjestelmiä.

Pioneerit ovat kansainvälisiä

Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on kehittää Puolustusvoimien valmiutta antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua sekä lisätä kansainvälistä yhteensopivuutta. Suomalaiset pioneerit ovat osallistuneet useaan kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioon maailmalla. Harjoittelemme aktiivisesti kansainvälisten kumppaneidemme kanssa sekä kotimaassa että ulkomailla. Toimintatapamme ja menetelmämme seuraavat kansainvälistä kehitystä ja trendejä. Koulutamme Suomessa myös kumppanimaidemme pioneereja ja järjestämme vuosittain pioneeritoiminnan ja suojelun koulutustilaisuuksia.

Muut maat ovat kiinnostuneita korkeasta suluttamisosaamisestamme. Heille järjestämme vuosittain tiedonvaihtotilaisuuden. Ruotsin kanssa teemme tiivistä yhteistyötä niin koulutuksen kuin materiaalihankintojenkin osalta. Henkilöstömme osallistuu EU:n, Naton ja muiden kumppaneiden kursseille ja koulutustilaisuuksin ympäri maailman. Voidaankin todeta, että jo kauan sitten alkanut pioneerien kansainvälisyys ei ole ainakaan hiipunut.

– Pioneeritarkastaja, eversti Matti Lampinen

 

Pioneeri aselajina

  • Pioneerit hidastavat ja ohjaavat vastustajan liikettä ja tuottavat vastustajalle tappioita rakentamalla sulutteita, jotka muodostuvat miinoitteista ja estetöistä (silta- ja tiehävitteet, murrosteet ja kaivannot).
  • Omien joukkojen liikettä edistetään taistelujen välittömässä vaikutuspiirissä raivaamalla, pitämällä tiestöä kunnossa ja tarvittaessa rakentamalla kenttäoloihin soveltuvia siltoja ja teitä. Vesistöjen ylitykseen voidaan käyttää myös ponttoni- ja siltakalustoa.
  • Suojelukoulutuksen päämääränä on antaa taistelijoille valmiudet selviytyä kemiallisten-, biologisten- ja ydinaseiden sekä polttoaseiden vaikutuspiirissä.
  • Pioneeriaselajin varusmiehiä koulutetaan Maa- ja Merivoimien joukko-osastoissa, joissa he saavat korkeatasoisen taistelijan koulutuksen sekä monipuolisen ja mielenkiintoisen pioneeriaselajin koulutuksen.
  • Pioneeriaselajin juhlapäivää vietetään Schmardenissa 25.7.1916 käydyn taistelun kunniaksi. Pioneeriaselajille ei ole tunnistettu varsinaisesti perustamispäivää itsenäisen Suomen puolustusvoimien aikana.
  • Tutustu nykyaikaiseen pioneeritoimintaan mm. Siil 18- ja Saber Strike 18 -harjoituksissa, joissa suomalaiset pioneerit esittelivät osaamistaan.

 

´