Hyppää sisältöön

827 varusmiestä reserviin Maavoimista

Maavoimat
Julkaisuajankohta 17.3.2021 9.27
Uutinen
kuva jossa varusmies seisoo tunturimaisemassa

Maavoimien joukko-osastot kotiuttavat reserviin 827 varusmiestä keskiviikkona 17. maaliskuuta 2021. Palveluksen päättävistä naisia on 62. Kotiutuvat ovat suorittaneet 255 päivän pituisen palveluksen miehistön erityistehtävissä. Kiitämme asevelvollisia palveluksesta turvallisen Suomen eteen ja toivotamme menestystä reserviin.

Puolustusvoimien reservi saa tänään uutta vahvistusta, kun muiden muassa Maavoimissa yli 800 asevelvollista päättää varusmiespalveluksensa. Utin jääkärirykmentin varusmiehet Nelli Lakka, Joona Kristo ja Otto Valtonen ovat olleet palveluksen järjestelyihin ja palvelustehtäviinsä tyytyväisiä.

Lappeenrantalainen jääkäri Lakka suoritti palveluksensa ilmasiirtymismenetelmien tukioperaattorin tehtävässä. Hän on muun muassa huoltanut T-11-laskuvarjojen päävarjoja ja avustanut hyppyharjoitusten toteutuksessa. 

– Tämä on tosi uniikki ja monipuolinen tehtävä, johon harva pääsee. Halusin tehdä intissä jotain ihan muuta kuin mitä teen siviilissä. Olen ollut tosi tyytyväinen, Lakka kommentoi. 

Rankkaa mutta mieleenpainuvaa

Ilmasiirtymämenetelmien tukioperaattorin tehtävä vaatii tarkkuutta, omatoimisuutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja.

– Palveluksen aikana on ollut ylä- ja alamäkiä, niin kuin varmaan kaikilla. Kokonaisuutena sanoisin, että hyvin on mennyt. Parasta ovat olleet alokaskauden ampumaharjoitus ja koulutuskaudella hyppyharjoitukset. 

Mieleenpainuvin muisto palveluksesta liittyykin juuri omaan hyppypäivään. 

– Kyllä se tuo oma tandemlaskuvarjohyppy oli ylivoimaisesti! Ikinä eläissäni ei ole pelottanut mikään niin paljon kuin se vapaa pudotus, mutta se on kyllä heittämällä ollut siisteintä, mitä oon ikinä tehnyt, hän kertoo.

Ensiaputaitoja ja ongelmanratkaisukykyä

Kotkalainen jääkäri ja lääkintämies Joona Kristo halusi oppia monipuolisesti ensiaputaitoja ja potilaiden hoitoa. 

– Lääkintämiehenä olen päässyt harjoittelemaan erilaisten taisteluvammojen hoitamista. Olemme harjoitelleet taisteluensiavun lisäksi paljon ”normaaleja” ensiaputaitoja, kuten esimerkiksi toimintaa liikenneonnettomuuspaikalla, elvyttämistä, tajuttomien henkilöiden sekä shokkipotilaiden hoitoa, palovammojen ja paleltumien hoitoa sekä kanylointia. Kaiken tämän lisäksi tehtävissä olen tarvinnut myös paljon ongelmanratkaisu- sekä johtamistaitoja, hän kertoo.

kuva jossa jääkäri Joona Kristo seisoo lumisessa metsässä.

– Parasta armeijassa on ollut oman koulutushaaran tehtävät, helikopterilento ja taisteluammunnat, koska niissä on päässyt ampumaan paljon erilaisissa tilanteissa. Pahimpia hetkiä ovat olleet ne sateiset syksyn yöt, kun on pitänyt nousta teltasta ulos vartioimaan, Kristo lisää. 

Korpraali Otto Valtonen Mikkelistä on palvellut Utin jääkärirykmentissä sotilaspoliisina.

– Sotilaspoliisina olen tarvinnut ongelmanratkaisukykyä sekä hyvää kuntoa. Palveluksen aikana minulla on kohentunut kunto sekä ampumataito. Palvelus on mennyt minulla todella nopeasti johtuen luultavasti mielekkäistä hommista. Parasta intissä on ollut uudet kaverit sekä kokemukset, hän kuvailee. 

Koronapandemia toi muutoksia omiin suunnitelmiin

Koronapandemian vuoksi palvelusta on jaksoteltu aiempaa pidempiin palvelus- ja lomajaksoihin. Kristoon pidemmät kiinnioloajat eivät vaikuttaneet, koska lomatkin ovat olleet vastaavasti pidempiä. Jääkäri Lakka toteaa, että vapaat ja lomat eivät toteutuneet niin kuin hän oli ennen palvelustaan suunnitellut.

– Inttiin lähtiessä ajattelin, että olen melkein joka viikonloppu lomilla ja että iltalomilla pääsisin omiin lajitreeneihin. Ei se sitten ihan mennytkään niin. Pitkissä kiinniolojaksoissa on ehkä ollut enemmän ongelmaa oman palautumisen kanssa. Ainakin alkupalveluksesta kroppa ei oikein pääse lepäämään, kun ei ole lomaa niin usein, hän kertoo. 

– Pidemmät lomat olivat kuitenkin kiva asia. Eniten ehkä harmittaa, kun vanhemmat ja kaverit eivät päässeet sotkuun tervehtimään, eivätkä osallistumaan paikan päällä sotilasvalaan.

Välillä palvelusviikot kuluivat nopeasti, ja toisinaan taas kaksikin viikkoa tuntui pitkältä ajalta. 

– Ikävä kotiin ei onneksi ole ollut niin paha kuin alkuun ajattelin. Onneksi olemme kaikki olleet samassa veneessä, palvelustovereilta olen saanut hyvää vertaistukea, Lakka kiittelee.

"En vaihtaisi päivääkään pois"

Palvelukseen Lakka lähti viime kesänä hyvillä mielin.

– Jännittihän se kovin, miten muijan käy. Alusta asti oli kyllä selvää, että kesken ei tämä leikki jää. Alkuun ehkä tuli mietittyä pariin otteeseen, että mitä mie täällä teen ja vielä vapaaehtoisesti. Mut ne oli vain pieniä hetkiä. En mie vaihtaisi tästä palveluksesta päivääkään pois, hän painottaa.

Vaikka kotiinpaluu tuntuu hyvältä, jää Lakka kaipaamaan mahtavia palveluskavereita.

– Niitä joiden kanssa olemme yhdessä rämpineet läpi kaikkien eri tunnetilojen. Onneksi voi pitää siviilissä yhteyttä.

Seuraaville saapumiserille Lakalla on oivat vinkit.

– Olkaa ennakkoluulottomia, ei tämä ole niin kamalaa kuin joskus puhutaan. Ja aika kultaa muistot! Ja treenatkaa ennen kuin tulette, pääsette paljon helpommalla, hän vinkkaa.

Kriston mukaan hyvällä asenteella pärjää pitkälle.

– Palvelus kannattaa aloittaa positiivisella asenteella. Muuten siitä tulee aika raskasta, jos koko ajan valittaa. Hyvällä asenteella intti tuntuu paljon kevyemmältä, jolloin siitä jää myös enemmän käteen jälkeenpäin. 

Kotiutuvat joukko-osastoittain

Maasotakoulu 68
Karjalan prikaati 121
Utin jääkärirykmentti 26
Porin prikaati 132
Panssariprikaati 101
Kainuun prikaati 91
Jääkäriprikaati 80
Kaartin jääkärirykmentti 208
Yhteensä 827
´