Arviointiryhmä seuraa, analysoi ja raportoi

Maavoimat 3.12.2019 9.14
Uutinen
Kaksi sotilasta tutkii karttaa maastossa

Puolustusvoimien isoja sotaharjoituksia on seurannut jo muutaman vuoden ajan erityinen arviointiryhmä.

Kaakko 19 -pääsotaharjoituksen arviointiryhmään kuuluvat Maavoimien aselajitarkastajat, tutkimusjohtaja, merikomentaja sekä ilmailupäällikkö. 14-henkisen arviointiryhmän johtajana toimii Maavoimien suunnittelupäällikkö eversti Jyrki Kaisanlahti.

Arviointiryhmässä kerätään tietoa, arvioidaan ja analysoidaan taktiikkaa, operaatiotaitoa ja taistelutekniikkaa läpi koko harjoitusrakenteen. Samalla etsitään asioita, joita tarvitsee muuttaa tai kehittää.

Arvioinnin kohteena on myös itse harjoitusjärjestelmä, sillä sotajoukon pitäisi harjoitella siten kuin se aikoo sotia. Koska valtakunnallisessa harjoituksessa ovat mukana kaikki puolustushaarat, monia eri organisaatioita, johtoportaita ja taistelevia joukkoja - eli koko johtamis- ja toimeenpanoketju - on kyseessä ainutlaatuinen testi- ja arviointitapahtuma.

- Harjoitukseen on asetettu tavoitteet. Meidän tehtävämme on arvioida, saavutetaanko ne. Samoin kuinka toteutuvat komentajan antamat teesit, eli edestä johtaminen ja aktiivisuus, kaikilla tasoilla.

- Arviointiryhmä on päivittäin siellä, missä tapahtuu ja siellä missä johdetaan. Esikunnissa, missä pidetään arviointi- ja analysointikokouksia ja tehdään päätöksiä siitä, miten välineitä ja suorituskykyjä käytetään. Menemme keskelle tapahtumaketjuja tarkastelemaan ja keräämään johtajilta havaintoja, tapahtuivatko asiat niin kuin olisi toivottu tapahtuvan, Kaisanlahti selittää ryhmän toimintaa.

Hyvääkin toimintaa voi kehittää

Kaakko 19 -harjoituksessa tehdyt havainnot käsitellään säännöllisissä arviointiryhmän kokouksissa, ja harjoituksen päätteeksi materiaali analysoidaan ja tehdään arviointiraportti. Arvioinnin perusteella pyritään antamaan myös suosituksia siitä, mitä tulevaisuudessa kannattaisi tehdä. Raporttia käytetään hyväksi jo ensi vuoden Maavoimien Etelä 20 -pääsotaharjoituksen suunnittelussa.

Eversti Jyrki Kaisanlahti ja everstiluutnantti Riku Mikkonen
Maavoimien suunnittelupäällikkö eversti Jyrki Kaisanlahti ja tutkimusjohtaja everstiluutnantti Riku Mikkonen.

Kaisanlahti painottaa, että arviointiryhmä katsoo harjoitusta kokonaisvaltaisesti eikä keskity vain tekemään havaintoja vaikkapa koulutuksesta ja osaamisesta.

- Täytyy kyllä sanoa, että monet havainnot joukoista ja miten siellä yksilöt tekevät ratkaisuja, taistelevat ja tekevät omat vaativatkin tehtävänsä, osoittavat, että Puolustusvoimissa ollaan huimalla tasolla. Meillä on älykäs armeija, meillä on fiksuja nuoria asevelvollisia ja reserviläisten asenne, toimintakyky ja kaikki tekeminen on ollut todella hyvällä tasolla, Kaisanlahti kiittelee.

Tutkimusta ja kenttäkokeita

Arviointiryhmän jäsen, everstiluutnantti Riku Mikkonen, on Maavoimien tutkimusjohtaja. Kaakko 19 -harjoituksessa ei tehdä tällä kertaa laajaa maavoimallista tutkimusta. Sen sijaan toteutetaan rajallisempia tutkimuksia ja kenttäkokeita. Esimerkkeinä Mikkonen nimeää naamiointimateriaalitutkimuksen, isojen perustettujen joukkojen kylmäketjuttoman ruokahuollon tutkimuksen, suojelutilannekuvan kehittämisen tutkimuksen ja vaikuttamisen tutkimuksen.

Arviointiryhmän jäsenen roolissa Mikkonenkin arvosta sitä, että isossa harjoituksessa päästään harvinaisen hyvin mallintamaan laajoja kokonaisuuksia.

- Taisteluosaston taistelussa on nähty suorituksia, missä pioneerien sulutteet, tykistön tulenkäyttö ja jalkaväen taistelu on saatu onnistuneesti yhdistettyä. On myös ollut tilanteita, joissa on ollut parannettavaa. Yleinen trendi on kuitenkin näin pitkässä harjoituksessa ollut, että toiminta on parantunut päivien kuluessa, everstiluutnantti Mikkonen avaa.

Valmiuden rakentamisessa on onnistuttu

Kaakko 19 -harjoituksen valmistelusta ja toteutuksesta Mikkonen toteaa, että vaikka arviointiryhmällä on lähtökohtaisesti positiivisen kriittinen pohjavire, tämä harjoitus on ollut hyvä. Näin on siis sekä Maasotakoulun valmistelun ja toimeenpanon, että joukkojen toiminnan osalta. Harjoitus vaikuttaa mallikkaalta, ja siitä voidaan ottaa oppia.

Eversti Kaisanlahti vahvistaa everstiluutnantti Mikkosen näkemyksen.

- Meillä on kyky ja edellytykset isojen harjoitusten toimeenpanoon, mikä monella länsivaltiolla on heikentynyt. Tällainen kyky on huomionarvoista kansainvälisestikin. Tällaisten yli 10 000 miehen harjoitukset edellyttävät aika valtavan suunnittelun ja organisoinnin, että ne on toimeenpantavissa. Meillä on semmoinen kyky olemassa, ja harjoituksen viesti on se, että isossa asetelmassa kone toimii, Kaisanlahti vahvistaa.

- Iso harjoituskonsepti mahdollistaa isojen rakenteiden kaikenlaisen harjoittelun. Maavoimien komentaja totesi taannoisessa harjoituspuhuttelussa, että hän on tyytyväinen näkemäänsä. Tämä positiivinen vire näkyy kaikkialla: on kyetty reagoimaan ja toimimaan, ja perusrakenteet toimivat todella uskottavasti. Maavoimissa ei suotta ole rakennettu viimeiset kolme vuotta tätä valmiutta. Se on nyt hyvällä tasolla niin johtamisessa, toimeenpanossa kuin osaamisessa, Kaisanlahti listaa.

Vaikka Puolustusvoimat ovat jo nyt hyvällä tasolla, arviointiryhmän johtaja muistuttaa lopuksi, että toimintaa halutaan aina kehittää. Eversti Kaisanlahti toivoo, että vastaisuudessa eri puolustushaarat harjoittelisivat vielä enemmän yhdessä.

Teksti: ylil (res) Sampo Puoskari, kuva: korpr (res) Joonas Pöntinen