Dayr Kifan suomalaiset juuret

Maavoimat 13.7.2018 12.25
Tiedote
Dayr Kifan suomalaiset juuret
Dayr Kifan koulun maalaus toteutettiin siviili-sotilasyhteistyö (CIMIC) -projektina.

Suomalainen lääkintäalikersantti Tom Kjällman menehtyi panssarimiinan räjähdyksessä lähellä suomalaisen pataljoonan Dayr Kifan tukikohtaa Libanonissa vuonna 1985. Onnettomuusalueelle pystytettiin Liekki-niminen muistomerkki, joka myöhemmin siirrettiin Tom Kjällmanin nimeä kantavan, suomalaisten rakentaman koulun pihaan. Suomalaiset ovat vuosien varrella tukeneet koulua monin eri tavoin - viimeisimpänä siviili-sotilasyhteistyönä toteutetulla maalausprojektilla.

Kjällmanin muisto elää yhä Dayr Kifassa käytössä olevassa koulussa. Vuonna 1990 koulua laajennettiin, mutta sen suomalaisrakenteiset tilat jäivät käyttöön. Suomalainen Kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) rahoitti vuonna 2018 koulun seinien uudelleenmaalauksen, mikä toteutettiin siviili-sotilasyhteistyö (CIMIC) -projektina. Kjällmanin muistomerkki on edelleen keskeisellä paikalla koulun pihassa.

Parhaiten koulun historian tuntee koulussa työskentelevä Mahmoud Kanso, joka on ollut mukana koulun toiminnassa aivan ensimetreiltä alkaen. Koulun rakentamisen aikoihin Kanso toimi alueen koulutusedustajana.

–Paikallisten ihmisten ja suomalaisten sotilaiden suhde oli luonteeltaan hyvin läheinen. Kun koulu rakennettiin, olin koulutusedustaja ja paljon tekemisissä suomalaisten kanssa. Suomen osasto ehdotti useita eri projekteja tehtäväksi alueella, joista valittiin koulun rakentaminen, Kanso muistelee.

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1989 ja työ saatiin päätökseen vuonna 1990. Rakentajina toimivat paikalliset, mutta suunnitelmat ja työnjohto olivat suomalaisia. Suomalaiset tuottivat koululle myös kaiken muun tarpeellisen koulutyötä varten. Esimerkiksi sähköt saatiin koululle vetämällä kaapeli läheisen suomalaisen tukikohdan generaattorista.

–Koko koulun rakennus tehtiin suomalaisilla standardeilla ja lopputulos oli erittäin laadukas, Kanso kehuu.

Dayr Kifan koulun nykyinen rehtori Hani Assi on toiminut tehtävässään vuodesta 1997. Tätä ennen hän työskenteli opettajana 23 vuotta. Kaikkiaan kasvatustyön parissa on vierähtänyt yhteensä 44 vuotta.

Assin viimeinen työpäivä häämöttää jo aivan nurkan takana ja koulussa vasta tehty CIMIC-maalausprojekti on yksi viimeisimmistä hankkeista ennen hänen eläköitymistään. Projekti kattoi koko koulun sisäseinien maalauksen, mikä raikasti huomattavasti koulun ilmettä.

–Koulusta tuli siistimpi ja, kun koulu on siistimpi, tuntevat oppilaat olevansa arvostettuja, rehtori Assi pohtii.

Maalausprojekti sai ansaitsemansa päätöksen 3.5.2018 pidetyssä käyttöönottotilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistuivat myös Libanonissa tarkastusmatkalla olleet puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti, puolustusvaliokunnasta puheenjohtaja Ilkka Kanerva, varapuheenjohtaja Mika Kari ja valiokuntaneuvos Heikki Savola sekä Suomen Libanonin suurlähettiläs Matti Lassila.

Tom Kjällmanin koulun kunnostaminen aloittaa myös uuden aikakauden SKJL:n historiassa. Vuoden 2019 alusta suomalaiset joukot siirtyvät pois suomalais-irlantilaisesta pataljoonasta ja jatkavat toimintaansa ainoastaan osana ranskalaisjohtoista UNIFIL:n komentajan reservipataljoonaa (FCR). Samalla tapahtuva muutto takaisin Dayr Kifaan on eräänlainen kotiinpaluu suomalaisille, sillä tukikohta on alkujaan suomalaisten rakentama sen ollessa suomalainen pataljoona FINBATT.

Vahva suomalaisvaikutus on edelleen havaittavissa alueella esimerkiksi paikallisten kauppojen suomenkielisistä kylteistä ja iloisista "Moro moro" -tervehdyksistä. 

 

Suomalaisten osallistuminen UNIFIL-operaatioon

  • UNIFIL operaatio käynnistetiin vuonna 1978
  • Suomi on osallistunut UNIFIL-operaatioon aiemmin vuosina 1982-2001 ja 2006-2007
  • Päätös tämän hetken osallistumisesta tehtiin vuonna 2011 ja vuoden 2012 toukokuussa suomalaiset rauhanturvaajat aloittivat toimintansa Libanonissa.
  • Suomalaiset ovat toimineet Libanonissa suomalaisena pataljoonana (FINBATT), osana rakentajapataljoonaa, suomalais-irlantilaisena pataljoonana, irlantilais-suomalaisena pataljoonana ja viimeisimpänä osana ranskalaisvetoista UNIFIL:n komentajan reservipataljoonaa (FCR).
  • Vuoden 2019 alusta Suomi siirtää toimintansa kokonaan FCR-pataljoonaan.
UNIFIL