Hyppää sisältöön

Irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa järjestettiin lipunlaskutilaisuus rotaation päättyessä

Maavoimat
Julkaisuajankohta 16.11.2018 10.58
Uutinen

Suomalaisen kriisinhallintajoukon toiminnan painopiste Libanonissa siirtyy ranskalaisjohtoiseen UNIFIL:n komentajan reservipataljoonaan.

Suomi on osallistunut UNIFIL III –operaatioon Libanonissa vuodesta 2012 lähtien ensin suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa ja vuodesta 2016 johtovaltiovastuun vaihduttua irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa. Vuoden 2018 loppuun mennessä Suomi päättää toimintansa irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa ja UNIFIL:in läntisessä sektorissa. Operatiivinen toiminta päätettiin juhlallisessa lipunlaskutilaisuudessa UNP 2-45 tukikohdassa torstaina 15.11.2018.

Suomalaisten lipunlaskutilaisuuteen osallistuivat Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saaren lisäksi Suomen Libanonin suurlähettiläs Tarja Fernandéz sekä Irlannin puolustusvoimien edustaja, kenraalimajuri Kieran Brennan. Lisäksi paikalla oli Libanonin armeijan edustajia sekä paikallisia kutsuvieraita.

Suomalaisen kriisinhallintajoukon toiminnan painopiste Libanonissa siirtyy 15.11. alkaen ranskalaisjohtoiseen UNIFIL:n komentajan reservipataljoonaan (Force Commanders Reserve, FCR). Suomen lippu vedettiin salkoon tukikohta UNP 9-1:ssä SKJL:n uuden komentajan, everstiluutnantti Riku Mikkosen johdolla. Muutoksen myötä FCR-pataljoonaan on muodostettu kansallinen tukielementti (NSE), jonka tehtävä on tukea jääkärikomppanian toimintaa.

Ennen muutosta suomalaisten rauhanturvaajien vahvuus Etelä-Libanonissa on ollut noin 340. Vuoden 2019 alusta suomalaisten rauhanturvaajien vahvuus on noin 200.

Suomalaisten vetäytyessä irlantilais-suomalaisesta pataljoonasta Viro päättää osallistumisen UNIFIL-operaatioon. Osana suomalaista jääkärikomppaniaa palvellut virolainen joukkue kotiutuu yhtäaikaa suomalaisten kanssa. Virolaiset ovat toimineet alueella vuodesta 2015 ja suomalais-virolainen yhteistyö on kehittynyt edelleen.

- Yhteistyö virolaisen joukon kanssa on ollut erinomasta ja sillä on pitkät perinteet. Kokemusten perusteella olemme valmiita tekemään yhteistyötä myös tulevissa operaatioissa, toteaa prikaatikenraali Saari.

Kotiutuvia rauhanturvaajia Saari kiittää osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan. Saaren havaintojen mukaan suomalainen reserviläinen pärjää näissä vaativissa monikansallisissa olosuhteissa kuin ammattisotilas.

Nyt alueelta poistuva suomalaisen kriisintahallintajoukon rotaatio on toteuttanut myös laajan logistisen operaation. Samanaikaisesti on hoidettu operatiiviset tehtävät täysmääräisesti riippumatta meneillään olleesta muutoksesta. Joulukuun puoliväliin mennessä suomalainen purkuosasto poistuu alueelta.

- Meneillään ollut toiminnan siirto ei olisi missään nimessä onnistunut pelkästään SKJL:n kuljetus- ja materiaalihenkilöstön hyvällä suunnittelulla, on tarvittu myös operatiivisten joukkojen tukea. Kiitos kuuluu myös ranskalaisille, jotka ovat olleet merkittävä kumppani uuteen tukikohtaan tehtyjen rakennusprojektien osalta. Suureksi avuksi ovat olleet myös irlantilaiset, joiden henkilöstö ja kuljetuskalusto ovat tukeneet logistisia siirtoja suomalaisten tukikohtien välillä, väistyvä komentaja, everstiluutnantti Hirsimäki kiittelee.

SKJL:n uusi komentaja, everstiluutnantti Mikkonen haluaa jatkaa ja entisestään parantaa kriisinhallintayhteistyötä ranskalaisten kanssa. Suomalaisia joukkoja lähettiin FCR-pataljoonaan alkuvuodesta 2017, Ranskan pyydettyä apua kansainväliseltä yhteisöltä Pariisin terrori-iskujen jälkeen.

- Kriisinhallintapalveluksen aloittava uusi joukko on motivoitunut ja hyvin koulutettu. Tukikohtamme UNP 9-1 on suomalaisittain perinteikäs ja tarjoaa meille mainiot olosuhteet. Kiitos UNIFIL:ssä aikaisemmin palvelleiden suomalaisten, maineemme Etelä-Libanonissa on erinomainen. Ranska on hyvä yhteistyökumppani ja toiminta heidän kanssaan antaa palvelukseemme mielenkiintoisen lisämausteen, uusi komentaja kiteyttää.

´