Valmiina validointiin! Suomalainen kapteeni johtaa kansainvälistä ryhmää

Naton CBRN-toimintaa ohjaavan käsikirjan validointi tehtiin Suomen johdolla. Mitä on validointi? Yksinkertaisimmillaan sen voi määritellä menetelmäksi, jolla varmistutaan siitä, että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset ja että se sopii käyttötarkoitukseensa. Tuotteen ei välttämättä tarvitse olla laite tai jokapäiväinen käyttötavara, vaan se voi myös olla käsikirja tai vaikkapa tieteellinen artikkeli. Käsikirjakin voidaan siis validoida.

Sotilasmaailmassa käsikirja yleensä kuvaa joukkojen, järjestelmien tai laitteiden toimintoja sekä menettelytapoja. Se myös antaa toiminta- ja käyttöohjeita. Käsikirjan validoinnilla voidaan siis varmistua siitä, että käsikirja antaa kaikki tarpeelliset ohjeet sekä kuvaukset käyttäjälleen ja että sen perusteella käyttäjä osaa toimia tietyin välinein, tietyssä ympäristössä.

Nato-toimintaympäristössä käsikirjojen validointitilaisuudet ovat tavanomaisia - onhan Nato-mailla niin kutsutut STANAG (Standardisation Agreement) -sopimukset, joilla määritetään yhteiset standardit. Nämä standardit ovat myös Suomen puolustusvoimissa käytössä, mikä mahdollistaa saumattoman kansainvälisen yhteistyön ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen.

Yksi käytössämme olevista standardeista on STANAG 4701 eli AEP (Allied Engineering Publication) -66 eli kemiallisten (C), biologisten (B) ja radiologisten (R) aineiden näytteenoton ja tunnistamisen käsikirja (Nato Handbook for Sampling and Identification of Biological, Chemical and Radiological Agents [SIBCRA]).

AEP-66 esimerkiksi määrittelee sen, miten suojelujoukkomme ottavat näytteitä ja millä tavalla niitä laboratorioissa analysoidaan. Kyse siis on Suomelle tärkeästä käsikirjasta, minkä vuoksi sen uudistamisessa on otettu iso rooli. Osana uudistustyötä on kuluneen kahden viimeisen vuoden aikana suoritettu nykyisen käsikirjan validointi.

Suomi johti Slovakian ja Kanadan harjoitukset

AEP-66 validoitiin kahdessa Naton suojeluharjoituksessa: Slovakian "Toxic Valleyssa" vuonna 2017 ja Kanadan "Precise Responsessa" vuonna 2018. Slovakiassa keskityttiin kemiallisten aineiden näytteenottoprosessien arviointiin ja Kanadassa puolestaan arvioitiin biologisten, radiologisten sekä sekanäytteiden näytteenottoprosessit.

Kumpaakin validointia varten koottiin oma kuusihenkinen työryhmänsä. Työryhmien jäsenet olivat pääasiassa Nato-maiden, kuten Iso-Britannian, Saksan, Norjan, Tšekin ja Italian suojeluasiantuntijoita, joista osalla on luonnontieteellinen korkeakoulututkinto. Allekirjoittanut (kapteeni Virpi Väänänen) johti sekä Slovakian että Kanadan validointityöryhmiä. Tämä on osoitus siitä, että Nato-mailla on vahva luottamus Suomeen ja suomalaisten suojelualan ammattitaitoon.

Validointityöryhmien asiantuntijajäsenet käytännössä vertasivat näytteenottopartioiden toimintaa nykyisessä AEP-66:ssa annettuihin toimintatapamalleihin ja ohjeisiin. Vertailu tehtiin tilaisuuksia varten laadittujen arviointilomakkeiden avulla. Lisäksi partioita tarvittaessa haastateltiin selvemmän käsityksen saamiseksi. Näytteenottopartioiden itsensä toimintaa ei arvioitu.

Epäselvyyksiä ja ristiriitoja pitää korjata

Vertailun perusteella paljastui, että AEP-66:ssa on jäänyt suurimmalta osin kuvaamatta koko näytteenotto-operaation kokonaisuus sotilaan näkökulmasta katsottuna. Toisaalta luonnontieteellisiä yksityiskohtia käsikirjassa on riittämiin, mutta jotkin niistä ovat ristiriidassa keskenään. Lisäksi eräät toimintatapamallikuvaukset jäävät epäselviksi, mikä saattoi aiheuttaa näytteenottopartioille väärinkäsityksiä tekemänsä työn tarkkuuden tasosta. Epäselvyyksiä saattoi aiheutua myös käsikirjan rakenteesta ja sivumäärästä - perehtyminen oli vaikeaa ja vaivalloista.

"AEP-66:n uudistamistyö onkin jo aloitettu saatujen tulosten pohjalta käyttäjää paremmin palvelevan käsikirjan tuottamiseksi."

Validoinnin tulokseksi siis saatiin, että nykyinen tuote eli näytteenoton käsikirja ei vastaa käyttäjän tarpeita eikä saavuta siten sille asetettuja vaatimuksia.

AEP-66:n uudistamistyö onkin jo aloitettu saatujen tulosten pohjalta käyttäjää paremmin palvelevan käsikirjan tuottamiseksi. Käsikirja muun muassa jaetaan kolmeen osaan, joista kukin on tarkoitettu omalle käyttäjäryhmällensä, kuten "yleiskäyttäjälle", "näytteenottajalle" ja "laboratoriolle".

Uusi AEP-66 on valmis aikaisintaan 2 - 3 vuoden kuluttua, minkä jälkeen käsikirja ratifioidaan sekä hyväksytetään Naton jäsenmailla. Kun uusi käsikirja on ollut jäsen- ja partnerimaiden käytössä muutaman vuoden, tällöin myös uusi validointiprosessi on jälleen odotettavissa.

Kirjoittaja: kapteeni Virpi Väänänen (SM, FM)

Maavoimien tutkimuskeskuksen tutkimus- ja kehittämisosaston pioneerisektorin johtaja

NATO JCBRND CDG DIMP Sampling and Identification Syndicaten johtaja