Näkymiä Kosovoon

Maavoimat 10.8.2018 12.39
Tiedote

Suomalainen yhteysupseeriryhmä, Liaison and Monitoring Team eli tuttavallisemmin LMT, on toiminut vastuualueellaan keskisen Kosovon alueella vuodesta 2009. Ryhmä elää ja työskentelee osana toimialueensa yhteisöä keräten ajantasaista tietoa yhteiskunnan tilasta KFOR-esikunnan operatiivista suunnittelua ja päätöksentekoa varten.

Suomi osallistui mittavalla joukkovahvuudella Naton johtamaan KFOR-operaatioon pian sen käynnistyttyä kesällä 1999. Konfliktin päätyttyä ja Kosovon yhteiskuntarakenteiden vahvistuessa KFOR:n ja sitä myöten suomalaisten joukkovahvuutta ja operaation toimintamalleja on uudelleenarvioitu lukuisaan otteeseen vuosien saatossa. Tällä hetkellä Suomalainen Osasto Kosovossa, SOK, käsittää 20 henkilöä.

Suomalaiset yhteysupseerit ovat taustaltaan reserviläisiä sekä palkattua henkilökuntaa, mikä on osoittautunut erinomaiseksi yhdistelmäksi työn tavoitteita ja luonnetta ajatellen. Ryhmän vahva sotilaallinen osaaminen niin ammattisotilaiden kuin reserviläisten osalta sekä jäsenten monipuolinen taustakoulutus takaavat, että ryhmä voi tuottaa kattavaa ja monipuolista tilannekuvaa toimialueestaan. Ryhmän jäsenten kirjo on laaja sisältäen sotilaiden lisäksi oman alansa siviiliasiantuntijoita, esimerkiksi opettajan, ensihoitajan, lakimiehen, insinöörin sekä yhteiskunta- ja kauppatieteilijöitä.

LMT-ryhmä koostuu tällä hetkellä kolmesta naisesta ja seitsemästä miehestä. On tärkeää, että yhteysupseereina työskentelee myös naisia; heidän on usein helpompi keskustella paikallisten naisten ja tyttöjen kanssa ja tuoda raporteissa esille heidän näkemyksiään. Ryhmän tasa-arvoiset työskentelytavat keräävät positiivista huomiota ja hyvää palautetta myös paikallisilta.

Tapaamisia ja tarkkailua

LMT-ryhmä tarkkailee työssään monietnisen yhdessäolon rauhanomaista toteutumista ja erilaisten ryhmien välillä käytävää dialogia, liikkumisvapauden ja turvallisen toimintaympäristön edellytysten toteutumista vastuualueellaan sekä muun muassa kunnanhallinnon ja paikallisen poliisin toimintaa, tasa-arvon toteutumista yhteiskunnan eri tasoilla (ts. gender-näkökulma) sekä terveydenhuollon, opetuksen sekä julkisen infrastruktuurin kehittämistä. Ympäri Kosovoa työskentelevät lukuisat yhteysupseeriryhmät toimivatkin KFOR:n komentajan ja operaatioesikunnan "silminä ja korvina" paikallisen elämän keskellä havaiten yhteiskunnan kehityskulkuja ja mahdollisesta muutoksesta kertovia heikkoja signaaleja. Konsepti on osoittautunut vuosien mittaan erittäin toimivaksi työskentelytavaksi hankkia tietoa ajantasaisen tilannekuvan ylläpitämiseksi.

Yhteysupseerin tyypillinen työpäivä koostuu paikallisten ihmisten ja organisaatioiden edustajien tapaamisista aamusta iltapäivään; näiden tapaamisten aiheet vaihtelevat kyläläisten kuulumisten kyselemisestä kansalaisjärjestön toimintaan tutustumiseen ja kunnan päättäjien haastattelemisesta ja kokouksien seurantaan. Tapaamisten keskustelu käydään usein tulkin välityksellä, joskin varsinkin nuoremman sukupolven edustajien kanssa keskustelu sujuu osittain englanniksikin. Suomalaisten kanssa jo lähes parikymmentä vuotta työskennelleet paikalliset tulkit ovat arvokas voimavara työn mahdollistamiseksi. Paikallisten toimijoiden lisäksi yhteysupseerit työskentelevät kansainvälisten organisaatioiden ja missioiden edustajien, kuten UNMIK:n, UNHCR:n, ETYJ:n ja EULEX:n kanssa.

Kymmenen toimintavuoden myötä suomalaisella yhteysupseeritoiminnalla on positiivinen ja ammattimainen maine paikallisissa yhteisöissä. Tämä näkyy myös asukkaiden huomattavana ystävällisyytenä ja vieraanvaraisuutena ryhmän jäseniä kohtaan, mikä on varmasti jättänyt lähtemättömän jälkensä kaikkiin alueella työskennelleisiin suomalaisiin.

Tulevaisuus rakentuu yhteistyöllä

Viime helmikuun 17. päivänä noin 1,8 miljoonan asukkaan Kosovo juhli kymmenettä itsenäisyyden vuottaan. Maan julkishallinto ja oikeusjärjestelmä ovat kehittyneet kansainvälisen yhteisön tuella ja muun muassa julkisen infrastruktuurin taso on noussut tasaisesti. Maan instituutiot toimivat itsenäisesti ja ne tekevät maassa töitä monikultturisen yhteiskunnan toteutumisen puolesta. Paljon tehtävää toki vielä riittää; erityisen suuria kysymyksiä Euroopan nuorimmalle valtiolle ovat työttömyyteen sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen.

Ajankohtaisina asioina Kosovossa näkyvät tällä hetkellä kansalaisten suuret odotukset mahdollista viisumivapausprosessia kohtaan – kosovolaiset tarvitsevat yhä viisumin matkustaakseen muihin Euroopan maihin. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen, terveyspalvelujen sekä koulutuksen kehittäminen vaativat yhä töitä kuten myös harmaan talouden, järjestäytyneen rikollisuuden sekä ympäristöongelmien kitkeminen.