Reserviin mars! Koiranohjaajan kokemuksia naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta

Maavoimat 20.3.2019 8.34
Uutinen
Jenna Kemppainen ja Piki-koira poseeraavat.
Jenna Kemppainen on suorittanut koko palveluksensa Piki-koiran kanssa. Heistä on muodostunut lyömätön taistelijapari.

Sotakoiranohjaaja Jenna Kemppainen on yksi 888 varusmiehestä, jotka kotiutuvat tänään Maavoimista. Kemppaisen mukaan palveluspäivät tuntuivat jopa loppuvan kesken, pidempäänkin olisi voinut jatkaa.

Keskiviikkona Maavoimista kotiutuu 888 varusmiespalveluksen suorittanutta miestä ja naista. Maavoimissa palveluksen suorittaneita naisia kotiutuu 63. Palveluksensa nyt loppuun saattaneet varusmiehet ovat aloittaneet palveluksensa heinäkuussa 2018 ja palvelleet 255 päivää.

Noin kahdeksan ja puolen kuukauden palveluksen suorittivat muun muassa miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettuihin kuuluvat sotilaspoliisit, lääkintämiehet sekä useat erityistehtäviin määrätyt. Yksi kotiutuvista on sotakoiranohjaaja Jenna Kemppainen Kainuun prikaatista.

Kemppainen on 20-vuotias pihtiputaalainen ylioppilas. Hän tiesi jo nuorempana haluavansa varusmiespalvelukseen. Tultuaan täysi-ikäiseksi Kemppainen haki naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja valikoitui palvelukseen.

— Varusmiespalvelus on ollut aina yksi asia, jonka olen halunnut suorittaa. Muut asiat eivät ole olleet minulle yhtä itsestään selviä, mutta inttiin olen aina tahtonut.

Halukkuuden takana Kemppaisella oli tahto antaa oma osuutensa maanpuolustukseen ja Suomen turvallisuuden eteen.

Toiveesta totta

Kemppainen aloitti palveluksensa helteisenä päivänä 9.7.2018 Kainuun prikaatissa. Tuona päivänä myös noin 12 200 uutta alokasta vaihtoi siviilit vihreisiin. Hän pääsi alokkaaksi 2. Viestikomppaniaan, josta hän siirtyi peruskoulutuskauden loputtua Esikuntakomppaniaan haettuaan haluamaansa sotakoiranohjaajan tehtävään.

— Olin todella onnellinen, kun pääsin sotakoiranohjaajaksi. Sain yhdistää intin ja koirat, kahden koiran perheestä tuleva Kemppainen kuvailee.

Tavallisena palveluspäivänään Kemppainen toimi esimerkiksi koiratarhan päivystäjänä. Päivystykseen on kuulunut muun muassa koirien hoitoa, ruokintaa, tarhan siivousta ja noin seitsemän kilometrin aamulenkki. Aamulenkin jälkeen siirryttiin ruokailemaan ja suoritettiin erilaisia harjoituksia koirien kanssa. Tyypillistä koulutusta koirille on esimerkiksi räjähdeilmaisun harjoittelu.

Tarhalla palveluksessa oli Kemppaisen lisäksi viisi muuta varusmiestä. Kemppaisen mukaan tarhan yhteishenki oli upea.

— Ystävyys on saanut aivan uudenlaisen merkityksen täällä intissä. En olisi siviilissä ikinä löytänyt tällaisia kavereita. Sotakoiranohjaajat ovat miltei sisaruksia. Jaoimme niin salaisuudet kuin muutkin tunteet, naurahtaa Kemppainen.

Taistelu- ja ampumaharjoituksissa koirat eivät yleensä ole olleet mukana turvallisuussyistä, mutta Kemppaiselle on jäänyt muistoja muista sotakoiraharjoituksista runsaasti. Erityisesti Oulu 19 -paikallispuolustusharjoitus palveluksen loppupuolella oli mieleenpainuva, sinne myös koirat pääsivät mukaan.

— Saimme harjoitella uusia asioita uudessa ympäristössä. Esimerkiksi räjähteiden ja henkilöiden ilmaisua asunnoissa, kertoo Kemppainen innokkaasti.

Selvät sävelet siviiliin

Nyt kotiutuessaan ovat Kemppaisen elämänsuunnitelmat selvemmät kuin ennen armeijaa. Hän lähtee Espanjaan au pairiksi, minkä jälkeen toivoo pääsevänsä Tullille töihin. Kemppainen aikoo lisäksi liittyä pikimmiten sotilaspoliisikiltaan. Killan avulla hän voi ylläpitää palveluksen aikana kertyneitä taitoja, kuten lähitaistelu- ja voimankäyttökoulutuksen oppeja. Lisäksi hän odottaa pääsevänsä turvallisuusalan sekä sotilaspoliisitoimintaan liittyviin koulutuksiin killan kautta.

Kemppainen odottaa jo myös innolla ensimmäistä kertausharjoituskäskyä. Hän on erittäin tyytyväinen päätökseensä lähteä vapaaehtoisesti asepalvelukseen. Hän toivoo, että useammat naiset hakeutuisivat armeijaan.

— Jos vapaaehtoinen asepalvelus kiinnostaa vähänkin, kannattaa siitä etsiä ja kysyä lisätietoa netistä ja meiltä palveluksen suorittaneilta, kannustaa Kemppainen.

Varusmiespalvelus on ensimmäinen vaihe 42 vuoden mittaisella asevelvollisuuden polulla

Varusmiespalveluksen jälkeen asevelvolliset siirtyvät reserviin. Reserviin kuuluu noin 900 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä. Puolustusvoimat huolehtii reserviläisten osaamisesta poikkeusolojen tehtävissä ja kouluttaa asevelvollisia kertausharjoituksissa. Reserviläisille järjestetään myös vapaaehtoisia harjoituksia ja koulutuksia omien maanpuolustustaitojen ylläpitämiseksi. Reserviläisen tulee myös itse huolehtia omasta toimintakyvystään.

Reserviläisen asioita hoitaa aluetoimisto. Toimistolta voi käydä kysymässä esimerkiksi tietoa omasta sodan ajan sijoituksesta, kertausharjoituksista ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Aluetoimistolta saa myös tarvittaessa otteen omista asevelvollisrekisteritiedoista.

Kainuun prikaatin sotakoiranohjaajat koirineen ja aselajitunnuksineen. Kolmantena vasemmalta kotiutuva Kemppainen ja vielä palvelustaan jatkava Piki-koira.