Suuronnettomuuden psykososiaalisen tuen toimenpiteitä harjoiteltiin Kajaanissa

Kainuun prikaati 3.10.2019 15.35
Tiedote
Eri viranomaiset toimivat harjoituksen peliorganisaatiossa kuljettamassa harjoitustapahtumia eteenpäin.

Mitä tapahtuu taustalla, kun varuskuntaa kohtaa suuronnettomuus? Mitkä ovat ensitoimenpiteet, millaista yhteistyötä tilanne vaatii eri viranomaisten kanssa, kuinka hoidetaan lukuisat kansalaisten yhteydenotot?

Kajaanissa ei syksyisenä keskiviikkoaamuna konkreettisesti mallattu linja-autoa kyljelleen kantatien varteen eikä hälytetty pelastuslaitosta raivaamaan romua, ensihoitoa kuljettamaan potilaita tai poliisia ohjaamaan liikennettä ja aloittamaan onnettomuustutkintaa. Sen sijaan aktivoitiin kriisituen eri toimijat tehtäviinsä ja tilannetta elätettiin ja johdateltiin kuten sen oikeasti reaalielämässä voi kuvitella kulkevan. Viranomaiset - pelastus, poliisi, ensihoito ja Kainuun sote - käynnistivät omat toimenpiteensä tilanteen hoitamiseksi.

- Tarkoitus oli harjoitella prikaatin ja eri viranomaisten yhteistoimintaa suuronnettomuustilanteen johtamisessa sekä psykososiaalisen tuen ja viestinnän järjestämisessä. Testasimme samalla paitsi viranomaisten välistä tilannekuvan ylläpitoa, myös hälytysjärjestelmien ja -ohjeiden toimivuutta rauhan ajan häiriötilanteessa, toteaa harjoitusta ja sen suunnittelua johtanut Maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén.

Erityisesti koeponnistettiin suuronnettomuuden näkökulmasta varuskunnan kriisitukiryhmän valmius sekä kartoitettiin päivitystarve psykososiaalisen tuen ja suuronnettomuuden toimenpideohjeisiin. Kriisitukiryhmään kuuluvat tehtäviensä puolesta varuskunnan lääkäri ja henkilökuntaa Sotilaslääketieteen keskuksen paikalliselta terveysasemalta, sotilaspapit ja sosiaalikuraattorit, tiedottaja sekä ryhmää johtava esikuntapäällikkö.

 

Eri viranomaiset ja toimijat pelaavat psykososiaalisen tuen harjoituksen pelikeskuksessa harjoitustapahtumia.

Kuinka kriisitukea voi ylipäätään testata?

Suuronnettomuutta ei todellisuudessa käytännössä lavastettu eikä varusmiehiä valjastettu roolipeliin loukkaantuneita ja menehtyneitä näyttelemään. Sen sijaan korvaamatonta apua toimintojen ja järjestelmien testaamiseen saatiin Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoilta, jotka esittivät lukuisia rooleja pelaamalla toimivia viranomaisia vastaan sekä puhelimitse että käytännössä.

Opiskelijat perehdytettiin rooleihinsa etukäteen, minkä jälkeen he ottivat yhteyttä rooleissansa eri viranomaisiin - varuskunnan ja Kainuun soten julkisiin puhelinnumeroihin huolestuneina varusmiesten läheisinä sekä esikuntapäällikköön ja tiedottajaan toimittajan rooleissa. Tulipa osa konkreettisesti kolkuttelemaan varuskunnan porttia huolestuneen läheisen roolissa. Kaikkea tätä ja tilanteen johdattelua koordinoi pelikeskus, jossa eri viranomaisten edustajat pyrkivät viemään tilannetta eteenpäin mahdollisimman todenmukaisesti.

Viranomaisviestintää testasivat myös ammattitoimittajat, joiden rautaisella ammattitaidolla pyrittiin onnettomuudesta uutisoimaan uusilla yksityiskohdilla ja saamaan lipsahtamaan tietoa, jota ulospäin ei viranomaisen suusta sovi antaa.

 

Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas seurasi psykososiaalisen tuen harjoitusta tiiviisti mm. viranomaisten yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

Johtokeskustyöskentelyyn tehokkuutta yhteysupseereilla?

Kajaanissa harjoitusta seurannut Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas näki psykososiaalisen tuen harjoituksen olevan jatkumoa aikaisemmille viimekuisille paikallispuolustusharjoituksille.

- Tässä harjoitellaan samalla tavoin viranomaisten välistä yhteistoimintaa, toki ilman sotilaallista harmaan vaiheen tilannekuvaa taustalla. Keskiössä ovat onnettomuustilanne ja sen jälkeiset mainingit: kuinka tilanne viedään loppuun ja kuinka kaikki loukkaantuneet ja henkisiä vammoja saaneet viedään lopputilanteeseen.

Eniten harjoituksessa mietitytti Kainuun soten johtokeskustyöskentelyä ja Kainuun prikaatin kriisitukiryhmän toimintaa seurattuaan kysymys, kuinka paljon vastaava suuronnettomuus muuttaisi varuskunnan normiarkea.

- Tämä olisi verrattavissa poikkeusoloihin varuskunnan päivässä, vaikka kuinka pyritään jatkamaan normaaliarkea.

Maavoimien esikuntapäällikkö vastaa omassa tehtävässään puolustushaaran viestinnästä. Harjoitus herätti pohtimaan, riittääkö eri viranomaisten yhteydenpito puhelimitse tai sähköisesti, vai olisiko syytä ainakin alkuvaiheessa asettaa yhteysupseerit johtokeskuksiin.

- Tämä on henkilökohtainen mielipide eikä ohjaa suunnittelua. Sähköisillä järjestelmillä pystymme kyllä pitämään yhteyttä mutta pitäisikö sitä täydentää henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. Kaiken kaikkiaan Kajaanin harjoitus, sen osalta mitä olen nähnyt, on erinomainen. Näitä harjoituksia on pidetty maakunnittain ja ensi vuonna vuorossa on Panssariprikaati Hämeessä. Kuten kaikissa on sotaväen hommissa, harjoitella pitää ja harjoittelu tekee mestarin.

 

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi teki havaintoja omasta näkökulmastaan harjoituksen eri johtokeskuksissa ja tiedotustilaisuudessa.

Viranomaisten on tärkeää puhua samaa kieltä

Tapahtumia seurasi myös Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi, jonka mukaan harjoitukset eivät ole näytöksiä, vaan ne ovat paikka löytää kehittämiskohteita. Harjoituksissa pitää olla rehellinen ja palaute sekä niistä konkretisoituvat toimenpiteet ovat tärkeitä.

- Jo valmisteluprosessi kehittää toimintaa. Siinä tunnistetaan parantamista vaativia toimenpiteitä.

Viestinnän osalta eri toimijoiden tiedotuksen tulisi olla saman suuntaista ilman ristiriitaisuuksia. Keskeinen sanoma on, että viranomaisilla on homma hanskassa ja yhteistyö toimii - se on omiaan rauhoittamaan yleisöä.

- On tärkeää puhua viranomaisten kesken samaa kieltä. Jotta tämä toimii, tulee tiedon kulkea eri toimijoiden välillä - vaikka sitten asettamalla keskeisiin toimijoihin yhteysupseeri, joka ymmärtää oman organisaationsa kieltä ja pystyy arvioimaan toisen viranomaisen keskuksessa välitettävän tiedon relevantiutta omalle organisaatiolle. Tilanne ei ole koskaan niin paha, ettei sitä voi huonolla tiedottamisella vielä oleellisesti pahentaa.

Monitoimijatilanteessa viranomaisen on oleellista yrittää asettua toisen osapuolen, hätääntyneen apua hakevan ihmisen housuun.

- Auttajan organisaatio on tärkeä vain auttajalle. Autettavalle avun lähde on se ja sama, kunhan hän vain apua saa.