Hyppää sisältöön

Taistelukamera tarjoaa varusmiehille unohtumattomia palveluskokemuksia

Maavoimat
Julkaisuajankohta 17.9.2020 12.03
Uutinen
kuvassa kaksi sotilasta, toisella kädessä ase ja toisella kamera

Taistelukamerayksikkö taltioi Puolustusvoimien toimintaa kaikissa olosuhteissa. Taistelukameramiehet liikkuvat muun joukon mukana taistelukentällä ja mahdollistavat toiminnan kuvaamisen suoraan tapahtumien keskeltä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta taistelukamerayksikön perustamisesta.

Palvelus Combat Camera- eli taistelukameratiimissä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden käyttää ja kehittää omaa kuvausosaamista varusmiespalveluksessa. Taistelukamerakoulutukseen valitaan vuosittain 6 - 10 varusmiestä, joilla on valo- ja videokuvaamiseen liittyvää koulutus-, työ- tai harrastustaustaa. Palveluksen läpikäyneet sijoitetaan taistelukameran sodan ajan tehtäviin. 

Tammikuun 2020 saapumiserässä varusmiespalveluksensa aloittanut kaartinjääkäri Miika Takala halusi palvelusaikanaan päästä hyödyntämään sekä kartuttamaan omia taitojaan mieleenpainuvissa tehtävissä. Sekä Takalalle että kaartinjääkäri Alvari Poikolalle palvelustehtävä taistelukamerassa oli ensisijainen tavoite.

 – Halusin erityistehtäviin ja samalla vetää intin läpi hyvällä sykkeellä. Siksi Combat Camera tuntui täydelliseltä paikalta päästä haastamaan itseään, Poikola kommentoi.

Uudesta-Seelannista Suomeen varusmiespalvelusta suorittamaan saapunut alikersantti Samuel Williams on Poikolan kanssa samoilla linjoilla. 

– Arvostan mahdollisuutta päästä yhdistämään media-alan osaaminen sotilaskoulutukseen. Viihdyn luonnossa ja vaellan mielelläni. On hienoa saada uusia kokemuksia palveluksen aikana, Williams lisää. 

Alikersantti Mikko Hokkaselle taistelukameramiehen palvelustehtävä tuntui luontevalta valinnalta, jossa alan opintoja ja siviilielämän kokemusta pääsee soveltamaan ainutkertaisessa ympäristössä.

– Olen opiskellut kolme vuotta audiovisuaalista viestintää elokuva- ja tv-linjalla. Lisäksi olen pienestä pitäen harrastanut valo- ja videokuvausta. Pääasiassa olen kuitenkin keskittynyt videokuvaukseen, Hokkanen toteaa.

Kuvassa varusmiehet istuvat auton perässä.
Autamme toisiamme, kun tarve vaatii ja tuomme oman osaamisemme mukaan työskentelyyn, totevat taistelukameran varusmiehet kaarinjääkäri Alvari Poikola (vas.), alikersantti Mikko Hokkanen, kaartinjääkäri Miika Takala ja alikersantti Samuel Williams.

Eri taustoista erityistehtäviin

Vaikka Combat Cameran videot ovat ammattitasoa, ei sinne hakeutuvan tarvitse olla valmis alan ammattilainen. Motivaatio ja kiinnostus ovat ratkaisevia tekijöitä erityistehtävävalinnoissa.

– Ostin muutama vuosi sitten ensimmäisen GoPro-kameran ja innostuin matkavideoiden kuvaamisesta. Ennen varusmiespalvelusta en ole ollut mukana sen suuremmissa projekteissa. Järjestelmäkameroista ja droneista minulla oli entuudestaan vähemmän kokemusta, Poikola toteaa. 

Myös muilla videoiden teko on alkanut harrastuksesta, ja osaamista on alettu syventää tekemisen kautta.

– Itse aloitin muutama vuosi sitten valokuvauksen. Siinä lomassa on tullut myös tehtyä muutamia Youtube-videoita, minkä ansiosta myös videotaitoja on karttunut, Williams jatkaa. 

Palvelus taistelukameratiimissä tuo yhteen eri lähtökohdista saapuvat saman henkiset ihmiset.

– Vaikka meillä on keskenään tosi erilaiset taustat ja omat osaamisalueemme, niin olemme täällä hitsautuneet porukaksi. Autamme toisiamme, kun tarve vaatii ja tuomme oman osaamisemme mukaan työskentelyyn, koko tiimi tiivistää.


Taistelukamera kuvaa Puolustusvoimien toimintaa eri puolilla Suomea.

Reissaamista, kuvaamista ja sotilaskoulutusta

Hyvä kunto on vaatimuksena Combat Camera -tiimiin pääsemiseksi. Taistelukameramieheksi hakemisesta kiinnostuneen kannattaakin asettaa alokasajan 12 minuutin juoksutestin tavoitteeksi pääsyyn vaadittavat 2 600 metriä. Vaikka palvelus vaihtelee vahvasti viikoittain, normaaliin palveluspäivään kuuluu materiaalin kuvaamista, leikkaamista ja editoimista sopivassa suhteessa sotilaskoulutukseen.

– Suuri osa sotilaskoulutuksesta annetaan meille oman erityisosaamisemme näkövinkkelistä. Esimerkiksi koulutuksessamme painotetaan tiedustelutoimintaa ja taistelua osana muuta joukkoa, Poikola täsmentää.

–  Jos mennään joukon mukana, niin meidän pitää pysyä perässä tai ennemminkin mennä mieluiten edellä. Normaalilla kestävyyskunnolla ja hyvällä motivaatiolla pärjää näissä hommissa hyvin, Hokkanen lisää.

Taistelukoulutuksen lisäksi annetaan myös videokoulutusta. 

– Palvelus on paljon itsenäisempää kuin alokasjaksolla. Myös vastuuta tulee enemmän. Työtä pääsee tekemään ja koulutuskin on räätälöity meitä varten, Takala toteaa.

Palvelukselta voi odottaa myös mieleenpainuvia kuvauskeikkoja ja pidempiä harjoituksia, joissa oman palvelustehtävän lisäksi pääsee seuraamaan ja tekemään laajaa yhteistyötä Puolustusvoimien eri toimijoiden kesken.

– Tässä tehtävässä hienoa on päästä tekemään juttuja eri aiheista ympäri Suomea ja ehkä jopa ulkomailla, Williams kiteyttää.

Töitä on riittänyt myös nykyisillä taistelukameramiehillä. Mieleen muistuu erityisesti kesän aikana tehty 360-video rannikkojääkärien toiminnasta ja Etelä 20 -harjoitus.

– Pääsimme Etelä 20 -harjoituksessa ensimmäistä kertaa toimimaan taistelukameramiehen tehtävissä. Tämä on jäänyt keikoista hyvin mieleen, Poikola toteaa.

Palvelus alkaa olla loppusuoralla. Mitä intistä jää käteen?

Takala
– Suuntaan media-alalle heti armeijan jälkeen ainakin vuodeksi. Uskon, että tästä palvelustehtävästä oli jo hyötyä työnhaussa. kokemus itsenäisestä työskentelystä ja vastuunkannosta auttaa varmasti myös tulevissa töissä.

Poikola
– Palvelus taistelukameratiimissä on tuonut itselle uutta tietoa ja taitoa harrastuksen tueksi. Vaikkei elokuva-ala tähtäimessä olekaan, olen saanut kokemusta yhteistyöstä ja ryhmässä työskentelystä projektien ääressä, jota varmasti arvostetaan missä tahansa työssä.

Williams
– Combat Camera on kuin pieni media-alan firma. Olen saanut hyvää CV:n täytettä ja referenssimateriaalia joka lisää kokemuspohjaani, etenkin jos teen freelancerin töitä tulevaisuudessa. 

Hokkanen
– Pysyn alalla. Todennäköisesti suuntaan muutamaksi vuodeksi töihin, minkä jälkeen tavoitteena olisi pyrkiä Aalto-yliopiston kuvauspuolella opiskelemaan elokuva-alaa. Tarkoituksena olisi päästä pitkän elokuvan kuvaajaksi. Aliupseerikoulussa kiinnostuin myös kriisinhallintatehtävistä, jos sen vaikka saisi yhdistettyä omaan osaamiseen. Koulutuksesta saa hyvien muistojen lisäksi ainutlaatuisia kokemuksia.

´