Yhteistyö jatkui 10.–14.9.2018 järjestetyssä LAPPI 18 -paikallispuolustusharjoituksessa.

Lapin aluehallintoviraston ylijohtajan ja Lapin valmiustoimikunnan puheenjohtajan Kaisa Ainasojan kirjoittama artikkeli Jääkäriprikaatin joukko-osastolehdessä Etupyörä 2/2018

Yhteistyölle uusi ulottuvuus – valmiustoimikunta paikallispuolustusharjoituksessa

Valtion aluehallinnon ja Puolustusvoimien yhteistyöllä on jo pitkät perinteet. 1960-luvun alussa käynnistyi sotavuosina siviili- ja sotilasjohtamisesta poikkeusoloissa karttuneisiin kokemuksiin pohjautuen valtakunnallinen ja alueellinen maanpuolustuskurssitoiminta, jonka toteuttamisesta alueilla valtion aluehallinto – ensin lääninhallitukset ja tällä vuosikymmenellä aluehallintovirastot – ja Puolustusvoimat ovat alusta alkaen vastanneet yhteistyössä. Maanpuolustuskurssien järjestämisen lisäksi aluehallintovirastoilla on lukuisia muitakin lakisääteisiä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyviä tehtäviä.

Laki aluehallintovirastoista (896/2009) säätää aluehallintovirastojen tehtäväksi myös varautumisen yhteensovittamisen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestämisen, valmiussuunnittelun yhteensovittamisen, kuntien valmiussuunnittelun tukemisen, valmiusharjoitusten järjestämisen, alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistämisen sekä toimivaltaisten viranomaisten tukemisen niiden johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella ja tarvittaessa niiden toiminnan yhteensovittamisen. Tällainen tehtäväkokonaisuus tarjoaa oivan perustan Puolustusvoimien kanssa tehtävälle yhteistyölle.

Sotilasläänien aikaisemmin hoitama alueellinen viranomaisyhteistyö siirtyi vuoden 2015 alussa sotilasläänien lakkauttamisen myötä Maavoimien joukko-osastojen vastuulle. Muutos on tuonut mukanaan yhteistyöhön aivan uudenlaista "draivia". Yhteistyö on lähentynyt, laajentunut, syventynyt ja konkretisoitunut. Yksi osoitus siitä on aluehallintovirastojen mukaan ottaminen muutama vuosi sitten Maavoimissa käynnistettyihin, säännöllisesti järjestettäviin paikallispuolustusharjoituksiin. Tämä tuntuu luontevalta jatkeelta kaikelle aikaisemmalle yhteistoiminnalle.

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittamistehtävää ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestämistä Lapin aluehallintovirasto toteuttaa viraston yhteydessä toimivan alueellisen valmiustoimikunnan avulla. Lapin valmiustoimikunnassa on laajasti edustettuina alueen varautumisen kannalta keskeiset toimijat – tällä hetkellä 18 eri tahoa. Jo vakiintuneen käytännön mukaisesti valmiustoimikunta kokoontuu kokonaisuudessaan kaksi kertaa vuodessa, jollei tilanne edellytä tiheämpää kokoontumista. Valmistoimikunnan sihteeristö ja viestintäjaos toimivat aktiivisesti pitkin vuotta ja valmistelevat asioita valmiustoimikunnan käsiteltäväksi.

Käytännössä varautumista ja eri tahojen yhteistoimintaa on testattu aluehallintoviraston ja Pelastusopiston yhteistyössä järjestämissä valmiusharjoituksissa. Näitä harjoituksia on ollut Lapissa pääsääntöisesti kerran vuodessa, ne ovat koskeneet sekä normaaliolojen häiriötilanteita että poikkeusoloja ja ne on kohdistettu eri vuosina maakunnan eri osiin ja eri kuntiin. Puolustusvoimien rooli näissä harjoituksissa on ollut varsin pieni. Lapin aluehallintovirasto on osallistunut myös kahden vuoden välein järjestettäviin Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän välisiin Barents Rescue -suuronnettomuusharjoituksiin ja niiden valmisteluun.

Kun Lapin aluehallintovirastolle tarjottiin mahdollisuutta osallistua Jääkäriprikaatin johtamaan paikallispuolustusharjoitustoimintaan, mukaan oli kaikki edellä esitetty huomioiden helppo lähteä. Aluehallintoviraston osallistuminen rakennettiin jo olemassa olevan valmiustoimikunnan ja sen sihteeristön ja viestintäjaoksen varaan. Kun lisäksi harjoitusskenaariossa kyettiin hyödyntämään alueellisilla maanpuolustuskursseilla käytettävää materiaalia, tuntui, että kaikki palaset loksahtelivat kohdilleen. Kuluvan vuoden helmi–maaliskuun vaihteessa järjestetty LAPPI 118 -harjoitus oli ensimmäinen paikallispuolustusharjoitus, jossa Lapin aluehallintovirasto oli aktiivisesti mukana alusta loppuun – etukäteissuunnittelusta aina loppupalautteeseen saakka. Kokemus oli monin tavoin avartava.

Paikallispuolustusharjoitukseen sisältyneen viranomaisyhteistoiminnan harjoittelun tavoitteena oli kehittää yhteisen tilannekuvan muodostamista, tilannetietoisuuden jakamista ja viranomaisviestintää. Näiden tavoitteiden eteen tehtiin paljon työtä niin ennen harjoitusta kuin varsinaisina harjoituspäivinä, ja voi sanoa, että kaikissa kolmessa tavoitellussa asiassa päästiin reippaasti eteenpäin. Yllätyksiä toki tuli harjoituksen aikana vastaan ja monia jatkokehittämiskohteita tunnistettiin.

Valmiustoimikunnan sihteeristö on toiminut parin vuoden ajan ja työskennellyt tähän mennessä muun muassa varaverkko- ja suojatila-asioiden parissa ja koonnut Lapin alueellisen valmiustoiminnan harjoituskalenterin. Sihteeristöllä oli viranomaisyhteistoimintaharjoituksessa keskeinen rooli yleistilannekuvan ylläpidossa ja tilanneanalysoinnissa. Sihteeristö kehitti harjoituksen aikana tilannekuvan arviointia ja esittämistä varten mallin, jota voitaneen hyödyntää tulevissakin harjoituksissa ja maanpuolustuskursseilla.

Viestintäjaoksen tehtävänä on arvioida ja kehittää viranomaistiedotuksen ja viestinnän järjestämistä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä muissa vaativissa viestintätilanteissa. Viranomaisviestinnän toimivuutta harjoituksessa testattiin muun muassa harjoitustiedotustilaisuuksien avulla, sillä viranomaisten yhteiset ulostulot kansalaisten ja median suuntaan ovat erilaisissa kriiseissä tärkeitä. Harjoitustiedotustilaisuuksista varmasti sekä tilaisuuksien esiintyjät että viestintäjaoksen jäsenet saivat hyödyllistä oppia ja kokemusta mahdollisia oikeita tilanteita varten.

Paikallispuolustusharjoituksen kaksi viranomaisyhteistoimintaan keskittynyttä päivää useine valmiustoimikunnan, sihteeristön ja viestintäjaoksen kokouksineen, palavereineen ja tiedotustilaisuuksineen olivat erittäin tiiviitä, mutta hyvin antoisia. Samat asiat voivat eri tahoilta tarkasteltuina näyttää kovin erilaisilta. Tämän vuoksi toisten toimintatapojen tuntemaan oppiminen, yhteisen ymmärryksen muodostaminen ja kyky puhua samaa kieltä ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Laaja-alaisena yhteistyönä toteutettava paikallispuolustusharjoittelu edesauttaa merkittävästi näissä asioissa kehittymistä.

Lapin aluehallintovirastolla ja Jääkäriprikaatilla on myös vapaaehtoispohjalta tapahtuvaa yhteistoimintaa. Alueellisen maanpuolustuskurssitoiminnan eräänlaisena jatkona toimivat alueelliset maanpuolustusyhdistykset. Lapin aluehallintovirasto, aikaisemmin Lapin lääninhallitus, on yhdessä Puolustusvoimien kanssa vetänyt Lapin maanpuolustusyhdistys ry:tä aina 1960-luvun puolestavälistä saakka. Myös veteraaniasiat yhdistävät. Lapin aluehallintoviraston yhteydessä toimii Lapin veteraaniasiain neuvottelukunta, jonka toimintaan Puolustusvoimat on kaiken muun tekemänsä veteraanityön ohella aina aktiivisesti osallistunut.

Tällainen on yhteistoiminnan tilanne kesällä 2018 Lapin aluehallintoviraston näkökulmasta ja tällaisena se näillä näkymin tulee jatkumaan aina aluehallintovirastojen lakkauttamiseen saakka, mikä tämän hetken tiedon mukaan tapahtuu vuoden 2021 alussa. Tuolloin aluehallintovirastojen nykyiset varautumis- ja valmiussuunnittelutehtävät ovat siirtymässä muiden tahojen hoidettaviksi. Aluehallintovirastojen toiminnan jatkuvuus liittyy käynnissä olevaan maakunta- ja soteuudistukseen, jonka lykkääntyminen on vaikuttanut myös valtionhallinnon uudistamisen aikatauluun.

Parhaimmat kiitokset Jääkäriprikaatille moninaisesta ja innostavasta yhteistyöstä!