Kenraalimajuri Myllykangas Päijät-Häme 20 -paikallispuolustusharjoituksessa: Korona todisti viranomaisyhteistyön toimivuuden

Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Myllykangas tarkasti paikallispuolustusviikolla myös Päijät-Häme 20 -harjoituksen. Keskusteluissa nousi selkeästi esiin vallitseva Covid19 -tilanne yhteiskunnassa.

Myllykangas pitää korona-aikaa todisteena toimivasta Suomen viranomaisyhteistyötä. Poikkeuksellisesta kaudesta on saatu arvokasta kokemusta myös Puolustusvoimien poikkeusolojen tehtävää ajatellen. Kenraalimajuri Myllykankaalla on selkeä ja tiukka näkemys korona-ajan sairaanhoidosta:

— Korona-aikana sairaanhoitajat ja lääkärit ovat ensi-linjan taistelijoita. Jos heidän työ pettää, ei mene hyvin meilläkään, korostaa Myllykangas.

Koronakriisi on tiivistänyt entisestään Suomen viranomaisyhteistyötä ja tuonut myös Puolustusvoimille aiempaa näkyvämpiä tehtäviä. Esimerkiksi kriisin aiheuttama Uudenmaan rajasulku toi tärkeää oppia nuorille varusmiehille viranomaisten yhteistoiminnasta.

— Varusmiehet pääsivät perehtymään poliisin toimintaan poikkeuksellisen hyvin jo palveluksen aikana, toteaa Myllykangas.

Viranomaisyhteistyö on pääteemana myös harjoituksessa, jota Myllykangas seuraa Lahden urheilukeskuksessa. Hän kertoo reserviläisten ja viranomaisten yhteistyön sujuneen hyvin. Harjoituksessa Puolustusvoimat toimii yhdessä poliisin, pelastuslaitoksen ja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kanssa.

— Yhteistoiminnan kautta nähdään muiden työskentelytapoja ja näin opitaan arvostamaan kaikkien viranomaisten työtä, Myllykangas kertoo.

Viranomaisyhteistyö sujuu erityisen hyvin reserviläisiltä, koska heillä on monipuolista osaamista siviilimaailmasta. Reserviläiset myös harjoittelevat viranomaisten kanssa varusmiehiä enemmän.
Myllykankaan mukaan reserviläiskoulutus on ajoittain ollut nykyistä huonompaa resurssien puutteesta johtuen. Tavoiteltu koulutuksen taso on kuitenkin saavutettu ja reserviläisten yleinen asenne maanpuolustusta kohtaan on korkealla.

Suomessa on panostettu toimivaan yhteistyöhön viranomaisten välillä kokonaisturvallisuuden takaamiseksi. Kokonaisturvallisuuden termi käsittää sotilaalliset operaatiot ja siviilialojen toimet, joilla Suomen itsenäisyys ja elinmahdollisuudet turvataan ulkoista uhkaa vastaan. Tässä kokonaisuudessa Puolustusvoimien päätehtävänä on ylläpitää ulkoista turvallisuutta ja lisäksi antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille.

Maanpuolustus koetaan jo harrastuksena

Myllykangas kertoo reserviläisten kokevan maanpuolustuksen nykyään yhä enemmän harrastuksena.

— Monet reserviläiset sijoittavat omiin varusteisiin ja harjoittelemiseen omalla ajallaan, ja tämä on mielestäni hienoa huomata, Myllykangas toteaa.

Vapaaehtoinen maanpuolustus on monille reserviläisille jopa viikoittainen harrastus. Puolustusvoimat pyrkivät lisäämään omaa reserviläiskoulutusta jatkuvasti, mutta vapaaehtoinen maanpuolustus on tärkeässä asemassa Puolustusvoimien järjestämän koulutuksen rinnalla.

Päijät-Hämeen aluetoimistossa työskentelevällä kapteeni Tommi Tenhulla on vankkaa kokemusta reserviläisten parista. Tenhu toteaa reserviläistoiminnan ja viranomaisyhteistyön olevan kiitettävällä tasolla.

Tällä hetkellä Tenhun koordinoi vapaaehtoista maanpuolustusta, joka on hänen mielestään kehittynyt merkittävästi.

— Monet käyttävät aikaa maanpuolustusharrastukseen. Hattua nostan ihmisille, jotka laittavat näin paljon peliin, toteaa Tenhu harjoitukseen osallistuneista reserviläisistä.

Hän on lisäksi vienyt eteenpäin reserviläisten ja varusmiesten yhteistyötä muun muassa Panssariprikaatissa.

— Asepalveluksen painopiste on nuoruudessa varusmiespalveluksessa, mutta reserviläistoimintaa pyritään aktivoittamaan jatkuvasti, Tenhu kertoo.

Tenhu kertoo vapaaehtoisen maanpuolustuksen houkuttelevan reserviläisiä joustavien osallistumismahdollisuuksien takia. Hänen mukaan korona-ajan poikkeusolot ovat tuoneet paljon hyviä uudistuksia reserviläisten harjoittamiseen. Esimerkiksi etäopetus on toivottua uudistamista ja mahdollistaa yhä useamman kiinnostuneen osallistumisen. Tenhun mukaan kaikille halukkaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus.

— Kykyjen sekä kiinnostuksen mukaan myös esimerkiksi johtajakoulutus on mahdollista suorittaa reservissä, Tenhu muistuttaa.

Sekä Myllykangas että Tenhu toteavat työnantajien suhtautuvan kertausharjoituksiin myönteisesti. Puolustusvoimat voi oppia reserviläisiltä, mutta myös mutta oppia siirtyy myös toiseen suuntaan.

— Reserviläinen tulee kertausharjoituksesta parempana johtajana takaisin ja varmasti jotain toimintatapoja siirtyy yritykseenkin, Tenhu toteaa.

Puolustusvoimat katukuvaan

Puolustusvoimien näkyvyyttä katukuvassa pidetään tärkeänä ja siksi harjoitustoimintaa toteutetaan maaston lisäksi myös lähellä keskusta-alueita. Näin kalustoa saadaan esiteltyä suurelle yleisölle ja kansalaisilla on mahdollisuus keskustella sotilaiden kanssa.

— Erityisesti poikkeusolojen aikana lähikontakteja varusmiehiin ei ole voitu mahdollistaa, joten paikallispuolustusharjoitus nähdään myös mahdollisuutena tavata sotilaita, Myllykangas toteaa.

Paikallispuolustusharjoituksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Tarkoituksena on kiertää kaikki maakunnat säännöllisesti.

Päijät-Häme 2020 -paikallispuolustusharjoitus järjestettiin 7.–11.9. Lahdessa ja sen lähialueilla. Harjoituksen tavoitteena oli kehittää viranomaisyhteistyötä ja harjoittaa reserviläisten toimintaa osana kokonaisturvallisuuden ylläpitämistä.