Haku

12.1.2021 | Osa pataljoonan varusmiehistä ja henkilökunnasta oli kiinteästi Kymen jääkäreiden matkassa valmiusyksikön pioneerien koulutuksessa. Erinomaiseen joukkoon on syksyn aikana saatu asetettua ylikulun ja raivaamisen kykyä silta- ja jyrävaunun muodossa. Tämä panostus on ollut aselajin näkökulmasta keskeinen ja saavutettu suorituskykylisä merkittävä. Taistelupioneerit ovat saaneet haasteellisen, monipuolisen ja mielekkään koulutuksen.

7.5.2020 | Haemme töihin insinööriä, joka on myös pioneeriaselajin asiantuntija, Maasotakouluun Maavoimien tutkimuskeskukseen Haminaan. Hän toimii paikkatietoteknologiaa ja tietojärjestelmätieteitä soveltavissa projekteissa.

21.6.2017 | Pioneerikoulussa Lappeenrannassa järjestettiin Engineer Company in Counter Mobility Operations (pioneerikomppania suluttamistehtävässä) -kurssi 12.-22.6.2017. Kurssille ilmoittautui opiskelijoita neljästä maasta: Liettuasta, Ruotsista, Norjasta ja Virosta. Kurssin tavoitteena oli antaa ulkomaalaisille opiskelijoille valmiudet toimia taisteluosaston pioneeriyksikön päällikön ja varapäällikön tehtävissä.

26.5.2017 | Suomalainen reserviläisistä muodostettu taistelupioneerijoukkue osallistui Virossa järjestettävään monikansalliseen Kevadtorm 2017 -harjoitukseen 14.-25.5.2017. Reserviläisistä ja henkilökunnasta muodostetun suomalaisosaston vahvuus oli yhteensä 63 henkilöä. Osastoa johti Porin prikaati.

1.12.2019 | Kaakko 19 -pääsotaharjoituksessa taistellaan metsämaaston lisäksi myös rakennetulla alueella, jossa on omat erityispiirteensä, mutta monet samat periaatteet kuin metsässä taisteltaessa.

20.11.2016 | Ruotsin maavoimien rakennetun alueen koulutusympäristö Kvarnissa on Kaartin jääkärirykmentin henkilökunnalle ja sotilaspoliisireserviläisille ainutlaatuinen tilaisuus kehittää osaamista.

11.5.2017 | Maavoimat osallistuu Virossa järjestettävään Kevadtorm 2017 -harjoitukseen 14.-25.5.2017. Reserviläisistä ja henkilökunnasta muodostetun suomalaisosaston vahvuus on yhteensä 66 henkilöä. Osastoa johtaa Porin prikaati.

13.8.2018 | Suorituskykyjen kehittämistä voi kevyellä mielellä verrata häihin valmistautuvaan morsiameen; pitää olla jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä. Ja toiveet on vielä sovitettava maksajan taloudelliseen kantokykyyn. Eihän suorituskyvyn tutkimus ja kehittäminen helppoa ole, mutta mielenkiintoista kyllä, kirjoittaa Maavoimien Tutkimuskeskuksen johtaja everstiluutnantti Antti Pajari.