Raivaajakomppania on haluttu palveluspaikka

Karjalan prikaatiMaavoimat 26.5.2017 11.40
Tiedote

Raivaajakoulutus on yksi kuudesta aselajikoulutuksesta Karjalan prikaatissa. Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 raivaamisen koulutus keskitettiin Vekaranjärvelle. Kymen pioneeripataljoonaan perustettiin raivaajakomppania, joka on kohtuullisen kompakti ja toimiva yksikkö.

Raivaajakoulutuksen aloittamisen yhteydessä myös koulutuspaikat ajanmukaistettiin. Varuskuntaan rakennettiin muun muassa pioneerikoulutushalli. Motivoituneet kouluttajat, jotka ovat alansa ykkösosaajia, saavat varusmiehet helposti mukaan mielenkiintoiseen koulutukseen.

Karjalan prikaatin Raivaamisen osaamiskeskuksessa annetaan varusmiehille koulutusta, jolla pyritään vastaamaan erilaisiin uhkakuviin. Koulutuksen jälkeen varusmiehillä on valmius toimia Puolustusvoimien joukkojen lisäksi myös yhteistoiminnassa esimerkiksi Poliisin ja Pelastuslaitoksen kanssa.

Räjähteen tiedustelu käynnissä.

Raivaajakomppanian Raivaajajoukkueiden raivaajapartiot ovat niitä, jotka saapuvat tuettavien joukkojen ja yhteistyökumppaneiden avuksi ratkaisemaan räjähteiden aiheuttamat ongelmat. Räjähteiden raivaaminen mielletään ehkä ainoastaan sodan ajan toimintaan liittyväksi, mutta tosiasia on se, että sitä tapahtuu myös muulloin. Yksi esimerkki tästä on Poliisille annettava virka-apu sodan aikaisten räjähteiden raivaamiseksi, jota palkatun henkilökunnan raivaamiskoulutetut toteuttavat. Tämä on viikoittaista toimintaa. Toisena esimerkkinä voidaan mainita sodan jälkeinen tilanne, jossa erilaisia miinoja, miinoitteita ja räjähteitä raivataan. Maailmalla on vielä paljon raivattavaa.

Raivaamistehtävien harjoittelussa varusmiesten kyky luovaan ongelmanratkaisuun on päivittäin koetuksella. Raivattavien räjähteiden aiheuttamat ongelmat on ratkaistava soveltaen kaikkea koulutuksessa opittua. Varusmiehille painotetaankin tästä syystä raivaamiskoulutuksen kaikissa vaiheissa erityisesti kokonaisuuden ymmärtämisen merkitystä. Vain kokonaisuuden ymmärtämällä ja eri vaihtoehtoja pohtimalla voidaan onnistua ongelman ratkaisussa.

Karjalan prikaatissa harjoiteltiin räjähtämättömän ampumatarvikkeen raivaamista tehtävärasteilla huhtikuussakin. Kouluttajana tällä rastilla oli luutnantti Salonen Kymen pioneeripataljoonasta. - Tällä rastilla on tehtävänä raivata räjähtämätön ampumatarvike, selittää Salonen. - Tehtävään kuuluu myös suojauksen suunnittelu ja tekeminen, lisää Salonen. - Tässä oli käsikranaatin poisto hiekalta, kertoo pioneeri Niko Partanen (Sulkava) raivaajakomppaniasta. - Homman tärkeimpiä asioita on suojata ihmisiä ja rakennuksia ja tehdä se ajatuksella, lisää Partanen. - Ihan hyvin onnistuin, vaikka haastavin rasti tämä olikin, kertoo pioneeri Partanen. - Muut rastit ovat olleet huomattavasti lyhyempiä, tämä kesti yli kaksi tunti, kertoo pioneeri Niila Nevaranta (Tuusula). - Aika haastavaa homma on ja järjestelmällisyyttä pitää vielä lisätä, lisää Nevaranta.

Luutnantti Salonen Kymen pioneeripataljoonasta.

-Rastilla mitataan partionjohtajan kykyä johtaa omaa partiotaan, toimia turvallisesti kohteella ja suunnitella kohteen vieressä olevien esimerkiksi rakennusten suojaaminen. - Riskien analysointi kuuluu myös partion tehtäviin. Esimerkiksi millaisesta räjähdyksestä on kysymys tai millaisia epäsuoria uhkia kuten vihollisia ilmasta, maasta vai jotain muuta, kertoo kouluttaja, luutnantti Salonen tehtävärastista.

Raivaamiskoulutuksessa olevat varusmiehet kokevat haastavat tehtävät erittäin mielenkiintoisiksi ja luovan ongelmanratkaisun erittäin palkitsevaksi, räjähtämättömien ampumatarvikkeiden parissa työskentelyn mukanaan tuoman jännityksen merkitystä tietenkään väheksymättä.

Raivaamistehtävien toteuttamisessa korostuu raivaajapartiota johtavan varusmiesaliupseerin rooli. Vaikka hänen esimiehenään toimiikin harjoituksissa tuleva reservinupseeri, on useimmiten tehtävän onnistuneesta toteuttamisesta vastuu raivaajapartion johtajalla. Raivaajapartion johtaja on se henkilö, joka hakee aluevastuussa oleva joukon johtajan kanssa ratkaisun räjähdetilanteeseen. Tällöin partion johtaja löytää itsensä tilanteista, joissa hänen ammattitaitoaan ja onnistumistaan arvioi Poliisin kenttäjohtaja tai esimerkiksi Huoltokomppanian päällikkö.

Pääasiallisena varustuksenaan koulutettavat varusmiesraivaajat käyttävät kotimaista Raivaajan suojapuku 2000:tta, joka 20kg painollaan opettaa nopeasti nuorille miehille ja naisille hyvän fyysisen kunnon merkityksen.

Raivaaja raskaassa suojapuvussa.

Käytössä olevan englanninkielisen aineiston käsittelyn yhteydessä varusmiehille tulevat tutuiksi kansainväliset raivaamista käsittelevät lyhenteet merkityksineen, kuten esimerkiksi EOD (Explosive Ordnance Disposal = Räjähtämättömien Ampumatarvikkeiden Raivaaminen) ja IEDD (Improvised Explosive Device Disposal = Improvisoitujen räjähteiden raivaaminen). Myös muuten koulutuksessa käytetään runsaasti englanninkielistä materiaalia, jolloin esimerkiksi ampumatarvikkeiden toimintaperiaatteiden ymmärtäminen ja teknisen sanaston merkityksien oivaltaminen kasvattavat aikaisemmin elämässä opittua kielitaitoa.

 

Joukko-osasto Kouvola, Vekaranjärvi