Simulaattoriavusteiset järjestelmät tehostavat taistelukoulutusta

Puolustusvoimien asevelvollisten simulaattoriavusteisen koulutuksen järjestelmät koostuvat KASI:sta (kaksipuoleisen taistelun simulaattori) ja VKY:stä (virtuaalikoulutusympäristö).

Kummankin järjestelmän käyttöönotto on osa Maavoimien laajempaa simulaattoritoiminnan kasvattamista, jonka tavoitteena on tehostaa sotilaskoulutusta sekä mahdollistaa aiempaa laadukkaamman taistelukoulutuksen järjestäminen eri joukko-osastoissa.

Joukko-osastojen omilla KASI- ja VKY-järjestelmillä on tarkoitus ulottaa simulaattoriavusteinen sotilaskoulutus osaksi myös perusyksiköiden päivittäistä koulutusta tukemaan muita koulutusmenetelmiä ja tarjoamaan vaihtoehtoja taktisen ja taisteluteknisen koulutuksen toteutukselle.

KASI-järjestelmä tukee live-taistelukoulutusta

Maavoimien joukko-osastot ovat ottaneet vuosien 2016 ja 2017 aikana käyttöön uuden KASI Manpack 300 -simulaattorijärjestelmän maastossa tapahtuvan taistelukoulutuksen tueksi. Järjestelmä on käytännössä aiemmin Porin prikaatin KASI-osaston käyttämän KASI:n kevennetty ja modernisoitu versio.

KASI Manpack 300 -järjestelmä on tarkoitettu noin komppanian vahvuisen osaston taistelun kaksipuoliseen simulointiin. Se ei vaadi kiinteitä tai raskaita paikannuslaitteita, vaan kevyimmillään yhden operaattorin kantaman järjestelmäsalkun, joka kerää tietoa harjoituksen tapahtumista noin 1,5 - 3 kilometrin säteellä yksiköstä.

Yleisimmin järjestelmää käytetään henkilöpakettiautoon rakennetusta simulaattoritilasta, mikä mahdollistaa liikkumisen eri alueilla tarpeen mukaan. Harjoittelevaa joukkoa ei tarvitse enää keskittää koottuun palautteenantotilaisuuteen kauas toiminta-alueeltaan, vaan järjestelmä voidaan ajaa suoraan joukon luokse taistelun päätyttyä. Palaute saadaan annettua nopeasti, mikä mahdollistaa tarvittaessa harjoitusten uusimisen opitun perusteella.

Järjestelmän toiminta perustuu GPS-paikannuksella varustettuihin taistelijan liiveihin ja ajoneuvoasenteisiin simulaattorisarjoihin ja KASI Manpack 300 -järjestelmään. Taistelijoiden ja ajoneuvojen liikkeitä ja toimintaa voi seurata reaaliaikaisesti järjestelmän keskusyksikön karttapohjalla. Liivien ja ajoneuvosarjojen lisäksi järjestelmään kuuluvilla aseisiin kiinnitettävillä ja maastoon asennettavilla simulaattoreilla voidaan kuvata suurin osa jalkaväen asejärjestelmistä.

KASI-järjestelmän näkyvin osa on taistelijan päälle puettava simulaattoriliivi, joka koostuu kypärään ja taisteluliiviin kiinnitettävistä prismoilla varustetuista valjaista. Liivin tarkoitus on ottaa vastaan eri asejärjestelmistä lähtevät laserimpulssit, joiden perusteella liivi kertoo taistelijalle ja keskusyksikölle, millaista vaikutusta eri asejärjestelmät taistelijalle aiheuttavat. Liivissä on prismojen lisäksi GPS-paikannin, kaiutin, sekä taistelijan asennon tunnistava anturi.

Liivien lisäksi kalustoon kuuluu laidasta laitaan laserlähettimillä varustettuja jalkaväen aseita rynnäkkökivääreistä panssarintorjunta-aseisiin ja räjähteisiin. Kaikki taistelun aikainen data tallentuu liivin keskusyksikölle. Keskusyksikön dataa hyödynnetään annettaessa koulutettaville joukoille palautetta.

KASI-järjestelmällä on korvattu edeltäjänsä, useissa joukko-osastoissa käytössä ollut TASI-taistelusimulaattori. Oman KASI-joukko-osastosarjan saaminen Maavoimien joukko-osastoihin mahdollistaa simulaattoriavusteisten harjoitusten järjestämisen aiempaa useammin ja pienemmässä mittakaavassa, koska ei olla enää riippuvaisia simulaattoreiden osalta muiden joukko-osastojen aikatauluista, kuten vanhemman KASI-järjestelmän ollessa kyseessä.

Tarkoitus onkin, että perusyksiköt voivat käyttää laitteita suurten taisteluharjoitusten lisäksi myös päivittäisen koulutuksen tukena. KASI-järjestelmän osien ollessa keskenään yhteensopivia, joukko-osastojen KASI-simulaattoreita voidaan hyödyntää myös isommissa valtakunnallisissa harjoituksissa.

Virtuaalikoulutusympäristö taistelukoulutuksen ja taistelunaikaisen johtamisen harjoittelun työkaluna

Virtuaalikoulutusympäristö (VKY) on otettu käyttöön Maavoimien joukko-osastoissa vastaavalla aikataululla kuin KASI Manpack 300 -järjestelmä. Aiemmat versiot VKY:stä (esim. VBS 2) ovat olleet jo vuosia aiemmin käytössä Panssariprikaatissa ja Reserviupseerikurssilla.

Virtuaalikoulutusympäristö työkaluineen tukee aselaji- ja taistelukoulutusta. Sen käytöllä voidaan korvata joitakin oppituntiaiheita ja se soveltuu opettavaan harjoitteluun ennen maastoharjoituksiin siirtymistä. Lisäksi sitä voidaan käyttää soveltuvin osin myös taistelusuunnitelmien testaamiseen ennen varsinaisen tehtävän toteuttamista.

Virtuaalikoulutusympäristön ohjelmistona toimii Virtual Battle Space 3 (VBS 3), joka on Bohemia Interactive Simulations:n kehittämä ARMA 3 -tietokonepelin ammattilaisversio.

VBS 3 on ns. "First person shooter" -tyylinen tietokonepeli/-simulaattoriohjelma, jossa käyttäjä kokee virtuaalimaailman omin silmin ja korvin laajassa sekä monipuolisessa toimintaympäristössä. Virtuaalimaailma perustuu todellisuuteen, joka on mallinnettu mahdollisimman todenmukaisine maastoineen ja fyysisine rajoitteineen. Järjestelmää käytetään luokkatiloissa kaupallisilla tietokoneilla, joilla jokainen koulutettava ohjaa omaa tehtävän mukaista taistelijaa tietokoneen ruudulla.

VBS 3:a käytetään yleisesti taktiikan ja taistelutekniikan kouluttamiseen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa. Ohjelmisto soveltuu jalkaväkitaistelun, tulenjohtamisen ja rakennetun alueen taistelun harjoitteluun sekä taistelunaikaisen johtamisen harjoittelun apuvälineeksi.

Simulaattorissa on mallinnettu jalkaväki, tyypillisimmät sotilasajoneuvot ja -aseet sekä ilma-alukset. Järjestelmä mahdollistaa myös todellisten harjoitusmaastojen mallintamisen ja niissä toimimisen.

VKY mahdollistaa minkä tahansa taisteluteknistä tai taktista ymmärrystä kehittävän sotilastoiminnan harjoittelun. Kaikkien taistelukentän toimijoiden ja ilmiöiden konkreettinen kokeminen kehittää tätä ymmärrystä paremmin kuin päivittäisessä taistelukoulutuksessa kuvitteellisesti kehystetyt joukon toimintaan vaikuttavat tekijät ja toimijat.

Virtuaalikoulutusympäristössä päästään heti näyttämisestä tekemiseen ilman todellisen maailman fyysisiä rajoitteita. Näin ollen koulutustapahtuman aikana päästään yksittäisten suoritteiden osalta useisiin toistoihin eikä mikään todellinen resurssi (ajoneuvot, polttoaine, varusteet, tiet, ympäristö) kulu käytön myötä.

Toimintaa virtuaalisessa ympäristössä eivät myöskään rajoita rauhan ajan varomääräykset, palvelusturvallisuuden normit eivätkä kustannukset, jolloin on mahdollista suorittaa niitäkin sodan ajan taistelutehtäviä niihin kuuluvine erityispiirteineen, mitä ei voida varusmiespalveluksessa tai reservin kertausharjoituksissa syystä tai toisesta harjoitella.

Virtuaalimaailma tarjoaa mahdollisuuden myös itsenäiselle "soveltamiselle" ja vaarallisten asioiden kokeilemiselle sekä virheiden tekemiselle turvallisessa toimintaympäristössä.

Vaikka VKY on nykyaikainen opetustyökalu, sillä on silti rajoitteensa. Se ei voi esimerkiksi korvata perusasekäsittely- ja ampumakoulutusta. VKY:llä ei voida simuloida ampuma-asentoja tai silmäraajakoordinaatiota eikä aseen rekyylin vaikutusta osumatarkkuuteen. Näin ollen VKY ei korvaa taistelu- tai perusammuntoja eikä maastossa tapahtuvaa taistelukoulutusta.

Virtuaalikoulutusympäristöllä ei siis kannata kouluttaa mitään, minkä voi tehdä paremmin ja tehokkaammin käytännössä oikeassa toimintaympäristössä.

Virtuaalikoulutusympäristön tuki- ja ylläpitotehtäviin koulutetaan Maavoimien kussakin joukko-osastossa 2-4 varusmiestä. Nämä VKY-varusmiehet toimivat 3D-mallintajina sekä ohjelmoijina. 3D-mallintajat luovat sisältöä VBS 3:a varten ja ohjelmoijat saattavat mallintajien työt itse simulaattoriin.

VKY-varusmiesten käytännön tehtävänkuvaukseen kuuluu luoda sisältöä käyttäjäkunnan tarpeiden mukaan (aseet, laitteet, ajoneuvot ja karttapohjat), ylläpitää virtuaalikoulutustiloja ja toimia teknisenä tukena sekä tukea valtakunnallista VKY-hanketta.

Kainuun prikaatissa VKY-varusmiehet osallistuvat myös KASI Manpack 300 -järjestelmän operointiin ja KASI-simulaattorien huoltotehtäviin suurissa taisteluharjoituksissa.

Simulaattoriavusteinen taistelukoulutus osana saapumiserän läpivientiä

Maavoimien joukko-osastojen simulaattoriavusteinen sotilaskoulutus on kokonaisuus, joka muodostuu käytännön koulutuksesta oikeilla välineillä, KASI-järjestelmällä ja VKY:llä.

Riippuen kustakin Maavoimien joukko-osastosta simulaattorijärjestelmien käytön painopisteissä ja määrissä on eroja. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa simulaattoriavusteisen ja käytännön koulutuksen olevan kokonaisuus, jossa pyritään mahdollisimman tehokkaasti haluttuun lopputulokseen.

Varusmieskoulutuksessa peruskoulutuskaudella opittavat sotilaan perustaidot kannattaa havaintojen ja kokemusten perusteella harjoitella käytännössä toistokoulutuksella, jolloin simulaattoreilla ei saavuteta huomattavaa hyötyä. Tulevien koulutuskausien osalta palveluksensa alkutaipaleella oleville varusmiehille kannattaa kuitenkin jo P-kaudella esitellä simulaattorikoulutus yhtenä tulevana oppimisympäristönä, jotta se voidaan ottaa suoraan käyttöön kiinteänä osana koulutettavan joukon sotilaskoulutusta tulevalla koulutuskaudella.

Erikoiskoulutuskaudella opetellaan toimimaan omassa sodanajan tehtävässä osana muuta ryhmää. Virtuaalikoulutusympäristö on hyvä apuväline opeteltaessa omaa tehtävää ja toimimista ryhmän osana.

VKY tarjoaa mahdollisuuden tutustua oman joukon kaikkiin suorituskykyihin ja taistelutapoihin ilman rajoitteita. Lisäksi VKY auttaa yksittäistä taistelijaa ymmärtämään oman roolinsa ja ryhmänsä merkityksen suoritettaessa sille kuuluvia tehtäviä todentuntuisessa toimintaympäristössä.

Erikoiskoulutuskauden loppupuolella harjoitellaan ja sovelletaan VKY:ssä opittuja taistelijan ja hänen ryhmänsä taistelun perusteita joukkokoossa maastoharjoituksissa KASI-järjestelmän avulla. KASI-järjestelmällä testataan kykeneekö joukko suoriutumaan sille kuuluvista tehtävistä käytännön tasolla. KASI mahdollistaa myös datan keräämisen ja palautteen antamisen, joiden pohjalta voidaan paikata joukon osaamisvajeita ennen joukkokoulutuskauden alkua.

Joukkokoulutuskaudella siirrytään toimimaan osana joukkuetta ja komppaniaa. Samalla tuodaan joukon toimintaan mukaan oikeat taistelukentän toiminnot ja ulottuvuudet, jotka vaikuttavat joukon toimintaan. Erikoiskoulutuskautta vastaavalla tavalla perusteet toimia osana isompaa joukkoa opetellaan VKY:ssä, jonka jälkeen asiat harjoitellaan maastossa KASI-järjestelmää käyttäen.

Joukkokoulutuskaudella VKY:ä voidaan käyttää myös suuriin taisteluharjoituksiin liittyvien tehtävien harjoittelemiseen ennen niiden suorittamista todellisessa tilanteessa KASI:a hyödyntäen.

Taistelutekniikan harjoittelun ja taistelusuunnitelmien testaamisen ohella VKY:ä hyödynnetään peruskoulutuskauden jälkeen vaativien taisteluammuntojen harjoittelussa. Ammunnan tilanteiden tullessa tutuiksi ja varoteknisten virheiden korjaaminen jo virtuaaliharjoittelun aikana tekee ammunnan harjoittelusta ja suorittamisesta nopeampaa sekä turvallisempaa siihen osallistuvalle henkilöstölle.

Vaikka simulaattoriavusteinen sotilaskoulutus tuo tehoa ja säästöä asevelvollisten kouluttamiseen, se ei täysin korvaa perinteistä sotilaskoulutusta, johon kuuluvat esimerkiksi liikuntakoulutus sekä ase- ja ampumakoulutus. Simulaattoriavusteinen koulutus antaa mielekkäämmän ja realistisemman oppimisympäristön perusteiden opettelulle, mutta opittujen kokonaisuuksien harjoittelu ja joukon suorituskyvyn testaaminen tulee edelleen tehdä maastossa oikeilla välineillä ja mahdollisimman realistisissa olosuhteissa.

Vaikka simulaattorit tulevat olemaan tulevaisuudessa suuressa roolissa koulutettaessa suorituskykyisiä sodanajan joukkoja, tulee ymmärtää sen olevan yksi koulutusresurssi eikä vastaus kaikkeen sotilaskoulutukseen.