Skip to content

Aliupseerin koulutus kansainvälistyy

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 15.10.2018 10.45
Tiedote
Ruotsalainen ylikersantti Stefan Peltonen on ensimmäinen aliupseeri, joka tuli koulutusvaihtoon Suomeen.

Ruotsalainen ylikersantti Stefan Peltonen Norrbottenin rykmentistä aloitti komennuksen Lappeenrannassa Maasotakoulussa syksyllä 2018. Peltonen tutustuu vuoden ajan suomalaiseen aliupseeriston koulutukseen niin opiskelijana kuin kouluttajanakin. Tämä on osa Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistoimintaa eli FISE-yhteistyötä. Siihen kuuluu muun muassa yhteisiä sotaharjoituksia, kursseja ja nyt myös Peltosen vuoden pesti Suomessa.

Ylikersantti Stefan Peltonen on ensimmäinen aliupseeri, joka tuli Suomeen Ruotsista "vaihto-opiskelijaksi" ja "vaihtokouluttajaksi" noin pitkäksi ajaksi. "Vaihtoja" on järjestetty eri joukko-osastojen kesken aiemminkin puolin ja toisin, mutta vain upseeritasolla ja lyhyempinä kursseina. Peltonen aloittaa Maasotakoulun Pioneerikoulussa, loppuajaksi hän siirtyy Jalkaväkikouluun alkuvuonna 2019. Komennus kestää syksyyn 2019.

Eroja on lähinnä teknisissä yksityiskohdissa ja toimintatavoissa.

- Seuraan oppilaita, miten heitä koulutetaan ja mitä koulutus sisältää. Olen jo tutustunut Kajaanissa suluttamistekniikkaan. Myöhemmin tutustun linnoittamistekniikkaan ja liikkeenedistämiseen, Peltonen kertoo.

- Kouluttamisessa ja siinä, miten teemme asioita, on eroja. Mutta minä katson hieman isompaa kuviota. Katson miten aliupseeriston kouluttaminen ja järjestelmä Suomessa toimii.

Eroja on lähinnä teknisissä yksityiskohdissa ja toimintatavoissa.

- Miten rakennetaan miinaesteitä, miten tehdään suluttamista. Miten se suunnitellaan ja miten ryhmänjohtaja johtaa tilannetta. Niissä on eroja, Peltonen kertoo.

- Suomessa siinä on vähän enemmän järjestystä. Se on vähän tarkempaa. Myös Ruotsissa suluttaminen on tarkkaa, mutta ei tarvitse olla millilleen kaikissa asioissa.

Kuvassa FISE-yhteistyötä maastossa, eli Pohjoinen18-harjoituksessa kesällä 2018. Suomalaiset ja ruotsalaiset sotilaat harjoittelevat yhdessä.

Peltonen näkee eroja Suomen aliupseeriston koulutuksen sisällöissä ja painotuksissa Ruotsiin verrattuna. Ruotsissa aliupseereille on vain yksi perustason koulutus. Seuraava koulutustaso järjestetään ylivääpeleiksi valmistuville. Suomessa koulutus jakautuu neljään tasoon:

  • perustaso (mahdollisesti ylikersantiksi ylennettäville)
  • yleistaso 1 (mahdollisesti vääpeliksi ylennettäville)
  • yleistaso 2 (mahdollisesti ylivääpeliksi ylennettäville)
  • mestaritaso (mahdollisesti sotilasmestariksi ylennettäville).

Koulutus jokaisella tasolla on vaatimuksena seuraavaan ylempään sotilasarvoon.

- Voisimme Suomesta ottaa Ruotsiin hyviä osia sotilaskoulutuksesta, ylikersantti Peltonen pohtii.

- Mielestäni tarvitsisimme Ruotsiin Suomen kaltaisen järjestelmän. Eli että joka tasolla olisi oma koulutus. Jotta voidaan varmistaa, että jokaisella henkilöllä, joka nousee seuraavalle tasolle, on riittävän hyvä osaaminen siihen tehtävään.

Hyötyä molemmille

Molemmat osapuolet hyötyvät siitä, että sotilaat tutustuvat eri maiden järjestelmiin ja osallistuvat koulutukseen toisessa maassa. Erilainen näkökulma tuo uusia ideoita ja kehittää toimintaa. Tärkeitä asioita on saattanut unohtua ja jäädä syrjään.

- Sen kautta ehkä saadaan taas kipinä käyntiin. Ei siten, että miten "pitäisi" tehdä, vaan miten voisi tehdä asioita, ylikersantti Stefan Peltonen Norrbottenin rykmentistä muotoilee.

Oppiminen on molemminpuolista.

- Me opimme Stefanilta käytänteitä, joita on Ruotsissa ja hän oppii uusia asioita meidän taktiikoistamme, esikuntamestari sotilasmestari Esa Ek Maasotakoulun Koulutuskeskuksesta sanoo.

- Jos meidän joskus pitää taistella yhdessä, meidän pitää oppia toistemme toimintatavat ja oppia toimimaan yhdessä, Ek jatkaa.

Esa Ek kertoo, että tarkoitus on saada vuonna 2020 aliupseeriston mestariopintoihin Ruotsiin suomalainen opiskelija. Vaatimuksena on ruotsin kielitaito, sopiva koulutus ja kokemus puolustusvoimissa ja tietysti oma halukkuus lähteä kymmeneksi kuukaudeksi Ruotsiin koulutukseen.

- Vastaavasti Ruotsista olisi suunnitelman mukaan tulossa opiskelija Suomeen, Ek kertoo.

Kieli on suurin haaste

Suurimmaksi haasteeksi Suomen ja Ruotsin välisessä yhteistyössä ja koulutusvaihdossa nousee kielimuuri, pohtii rykmentin sotilasmestari Christer Reimertz Ruotsista, Götan pioneerirykmentistä. Hän kävi tutustumassa Suomen puolustusvoimiin ja Maasotakouluun lokakuussa 2018.

FISE-yhteistyö on Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä

- Meillä ei ole koulutusta ja materiaalia englanniksi. Sitä on vain ruotsiksi, sotilasmestari Reimertz (kuvassa keskellä) kertoo.

Ylikersantti Stefan Peltonen puhuu äidinkielenään suomea, koska hänen juurensa ovat Suomessa. Hän on Ruotsin kansalainen, syntynyt ja elänyt Ruotsissa. Näin ollen hänen kohdallaan suurin haaste eli kielimuuri Ruotsin ja Suomen välisessä sotilaallisessa yhteistyössä häviää pois.

- Omassa joukko-osastossani Norrbottenin rykmentissä on muutama sotilashenkilö, jotka osaavat suomea, Peltonen toteaa.

- Kun taas minun rykmentissäni Götan pioneerirykmentissä ei ole ketään, joka puhuisi tai ymmärtäisi suomea, Reimertz sanoo.

Naapurimaat toimivat aikalailla eri kalustolla, mikä voi aiheuttaa teknisiä ja toiminnallisia ongelmia. Ne voidaan kuitenkin ratkaista ja opetella nopeasti.

- Isona haasteena kursseilla on kieli ja kommunikaatio: Ruotsissa toimintakieli on ruotsi, Suomessa suomi. Harjoituksissa kielenä on kuitenkin englanti, esikuntamestari sotilasmestari Esa Ek kertoo.

"Näemme maailman samalla tavalla ja teemme asioita samoin."

Yhteistä Suomen ja Ruotsin välillä on enemmän kuin eroja. Sotilaan kouluttamistavat eivät eroa merkittävästi. Sotilaallista yhteistyötä tehdään jo nyt paljon.

- Kulttuuri ja ajattelutapa ovat Suomessa ja Ruotsissa samanlaiset. Meillä on yhteinen pitkä historia ja olemme kuin veljeskansoja. Näemme maailman samalla tavalla ja teemme asioita samoin, Reimertz sanoo.

Kuvassa rykmentin sotilasmestari Christer Reimertz Ruotsista, Götan pioneerirykmentistä, joka kävi vierailulla Maasotakoulussa Lappeenrannassa lokakuussa 2018.

Kansainvälinen yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa kaikkialla, myös sotilasalalla. Maasotakoulun kurssitarjonta laajenee ja ulkomaille pääsee hakeutumaan, jos haluaa.

- Jokaisen suomalaisen aliupseerin kannattaa miettiä kansainväliselle kurssille hakeutumista, koska todennäköisesti jossain vaiheessa sotilasuraa törmää kansainväliseen yhteistyöhön, esikuntamestari sotilasmestari Esa Ek sanoo.

Lomilla ja vapailla ylikersantti Stefan Peltonen Norrbottenin rykmentistä voi käydä Ruotsissa tai matkustella Suomessa. Lisäksi hänen on määrä osallistua omiin sotaharjoituksiin Ruotsissa.

- Työskentelen Suomessakin Ruotsin sääntöjen mukaan. Näillä näkymin osallistun alkuvuonna 2019 Pohjois-Ruotsissa kansainväliseen sotaharjoitukseen. Saan joka sotaharjoituspäivästä päivän vapaata, kuten Ruotsin säännöt määräävät, Peltonen kertoo.

Luultavasti iso osa hänen vapaa-ajastaan kuluu Suomessa. Yksi syy Peltosen hakeutumiseen tähän vaihtoon oli oman sotilasuran kehittämisen lisäksi suomalainen tyttöystävä, joka asuu Suomessa.

Joukko-osasto Lappeenranta Työ ja koulutus
´