Virka-apuvalmius on olennainen osa Suomen kokonaisturvallisuutta

Valtioneuvoston päätöksen mukaan Uudenmaan liikennettä rajoitetaan. Poliisi pyysi Puolustusvoimilta virka-apua 26.3. rajoitusten toimeenpanoon COVID-19-koronaviruksen etenemisen hidastamiseksi. Puolustusvoimat on avustanut poliisia 28.3. alkaen.

"Yhteistyö poliisin ja Puolustusvoimien välillä on toiminut erinomaisesti."

Puolustusvoimat ja poliisi suunnittelivat tehtävän toteutusta etukäteen yhdessä, minkä vuoksi myös valmius tehtävän toimeenpanoon oli korkea. 

– Yhteistyö poliisin ja Puolustusvoimien välillä on toiminut erinomaisesti. Puolustusvoimat oli suunnitteluvaiheessa aktiivisesti yhteydessä poliisiin yhteistoimintapalavereissa ja toimeenpanovaiheessa paikan päällä suoritetussa maastontiedustelussa, kertoo Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Pasi Hirvonen.

Uudenmaan eristämisen avustaviin virka-aputehtäviin osallistuu varusmiehiä Kaartin jääkärirykmentistä, Karjalan ja Maasotakoulusta, Porin prikaateista, Panssariprikaatista, Uudenmaan prikaatista ja Rannikkoprikaatista. 

– Paraikaa käynnissä oleva virka-aputehtävä ei ole Suomessa poikkeuksellinen, sillä muiden viranomaisten tukeminen on Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä, Hirvonen muistuttaa.

Varusmiehet avustavat poliisia.

Varusmiehet toimivat Poliisia avustavissa tehtävissä esimerkiksi liikenteenohjauksessa. Varusmiehet eivät ole aseistettuja, eikä Puolustusvoimien henkilöstöä käytetä vaarallisissa virka-aputehtävissä, jotka voisivat vaatia voimakeinojen käyttöä. Varusmiehistä pidetään huolta myös virka-aputehtävien aikana. Osastojen kenttähygieniasta pidetään tarkasti huolta, jotta tartuntariski voidaan minimoida.

Varusmiehistä pidetään huolta virka-aputehtävissä. Sotilaskoti tulee sinne, missä sotilas on.

Maa-alueella annettavasta virka-avusta vastaa Maavoimat.

– Puolustusvoimat toteuttaa virka-apua kaikilla käytössä olevilla resursseillaan ja tehtävään soveltuvilla suorituskyvyillään vaarantamatta kuitenkaan tärkeintä tehtävää, Suomen sotilaallista puolustamista, Hirvonen sanoo.

Virka-apuprosessi alkaa toimivaltaisen viranomaisen lähettäessä virka-apupyynnön. Maa-alueella annettavasta virka-avusta vastaa Maavoimat. Maavoimia koskevat virka-apupyynnöt ja muut tukipyynnöt saapuvat Maavoimien esikuntaan operaatiokeskukseen. Päätöksen avun antamisesta, osaston suuruudesta ja varustuksesta tekee pääsääntöisesti sotilasviranomainen.

Sujuvalle viranomaisyhteistyölle luodaan edellytykset normaaliolojen harjoituksissa.

Sujuvalle poikkeusolojen yhteistyölle luodaan edellytykset normaaliolojen harjoituksissa. Yhteistoimintaa poliisin ja muiden viranomaisten kanssa harjoitellaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kuukausittain eri muodoissa. Harjoittelua toteutetaan Puolustusvoimien harjoitusten lisäksi myös muiden viranomaisten johtamissa harjoituksissa. 

– Yhteistoimintaa kehitetään esimerkiksi koulutustilaisuuksissa ja kokouksissa ja myös kriisien aikana, Hirvonen toteaa.

Yhteistoimintatehtävistä on hyötyä niin Puolustusvoimille kuin muillekin viranomaisille. Virka-aputapauksissa muut viranomaiset saavat tehtävään soveltuvaa kalustoa ja osaavaa henkilöstöä käyttöönsä, ja viranomaisten kyky toimia yhdessä kehittyy merkittävästi.

Maavoimat toteuttaa keskimäärin 400–500 virka-aputehtävää vuodessa.

– Virka-aputehtävät tukevat Puolustusvoimien päätehtävän, Suomen puolustamisen, toimeenpanovalmiutta ja henkilöstön osaamista sekä osaamisen kehittämistä. Maavoimat toteuttaa keskimäärin 400–500 virka-aputehtävää vuodessa, kertoo Hirvonen.

Pääosa eli noin 80 % Maavoimien virka-apu tehtävistä on sotilasräjähteiden tunnistus- ja raivaamistehtäviä. Muita tehtäviä ovat pelastustoimien tukeminen esimerkiksi osallistumalla metsäpalojen sammutukseen. Maavoimat avustaa myös henkilöiden etsinnässä, alueiden eristämisessä kalusto- ja henkilötukena sekä tarjoaa asiantuntijapalveluita muille viranomaisille.

Pääosa virka-apu tehtävistä on sotilasräjähteiden tunnistus- ja raivaamistehtäviä.

Laki puolustusvoimista (551/2007) määrittää puolustusvoimien tehtäväksi muiden viranomaisten tukemisen, joka käsittää: 

• virka-avun antamisen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi
• pelastustoimintaan osallistumisen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluita
• osallistumisen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman vuoksi.