Maavoimien aselajit
Maavoimat muodostaa pääosan sodanajan puolustusvoimien vahvuudesta. Rauhan aikana maavoimien joukko-osastojen päätehtävänä on kouluttaa valmiutta kohotettaessa perustettavat maavoimien joukot. Maavoimiin kuuluu jalkaväki-, tykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti-, huolto- ja erikoisjoukkoja.
Jalkaväki
Jalkaväki muodostaa maavoimien rungon. Taistelussa sen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Jalkaväki siirtyy panssariajoneuvoilla tai nykyaikaisilla telakuorma-autoilla. Toiminnan nopeus on menestyksen saavuttamisen edellytys.
Taistelutehtävien suorittaminen vaatii kykyä liikkua sekä jalan että suksilla. Jalkaväkimiehiltä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, henkistä kestävyyttä ja oma-aloitteisuutta tehtävien täyttämisessä.
Jalkaväessä koulutetaan noin puolet palvelukseen astuvista varusmiehistä. Monipuolinen koulutus jakautuu useisiin koulutushaaroihin, joita ovat
- jääkärikoulutus,
- tiedustelu- ja erikoisjoukkokoulutus,
- kranaatinheitinkoulutus,
- panssarintorjuntakoulutus,
- panssarikoulutus sekä
- sotilaspoliisikoulutus.
Jalkaväen varusmiehiä koulutetaan:
- Jääkäriprikaatissa, Sodankylässä ja Rovaniemellä
- Kainuun prikaatissa
- Karjalan prikaatissa
- Maasotakoulussa, Lappeenrannassa ja Haminassa
- Utin jääkärirykmentissä
- Panssariprikaatissa
- Porin prikaatissa, Säkylässä ja Niinisalossa
- Kaartin jääkärirykmentissä
Vaikka joukko-osastojen alueelliset olosuhteet ja erikoisalat antavat koulutukseen erityispiirteitä, koulutus on niissä pääpiirtein samanlaista ja tähtää tehokkaan taistelijan ja hänen johtajansa kouluttamiseen.
Kenttätykistö
Kenttätykistö on monipuolinen ja tekninen aselaji. Käytössä on uudenaikaisin kalusto, kuten laseretäisyysmittarit, valonvahvistimet, tutkat sekä tietotekniikka eritasoisissa laskimissa, viestijärjestelmissä sekä simulaattoreissa.
Kenttätykistön tärkein tehtävä on jalkaväen taistelujen tukeminen. Tämä toteutetaan ampumalla tykeillä, telatykeillä ja raketinheittimillä aina 30 kilometrin etäisyyksille saakka.
Aselaji on johtajien, viestimiesten, mittausmiesten, tulenjohtajien, tiedustelijoiden, tuliasemamiesten ja eri tukitehtävissä toimivien muodostama kokonaisuus. Porin prikaatin Satakunnan tykistörykmentissä koulutetaan lisäksi kaikki maa- ja merivoimien säämiehet.
Kenttätykistön varusmiehiä koulutetaan:
- Porin prikaatissa Niinisalossa
- Panssariprikaatissa
- Kainuun prikaatissa
- Karjalan prikaatissa
- Maasotakoulussa Haminassa
Ilmatorjunta
Ilmatorjuntayksiköt suojaavat taistelujoukkoja sekä sotilas- ja siviilikohteita vastustajan ilmahyökkäyksiltä. Yksiköt on varustettu ilmatorjuntaohjuksin ja -tykein sekä johtamis- ja valvontavälinein.
Ilmatorjuntaohjukset ovat tehokkaita ja teknisesti vaativia taisteluvälineitä, joilla luodaan alueellisesti ilmatorjunnan painopiste. ITO12- (Nasams) ja ITO90M- (Crotale) -ohjusjärjestelmillä suojataan tärkeitä alueellisia kohteita sekä tärkeimpiä yhtymiä ja sotilaskohteita. ITO05, ITO05M ja ITO15 ohjusjärjestelmät soveltuvat hyvin taistelujoukkojen suojaamiseen. Ammusilmatorjunnalla täydennetään ohjusilmatorjunnan luomaa suojaa. Ammusilmatorjunta-aseiden kaliiberi vaihtelee 12,7 mm:n ilmatorjuntakonekivääristä 35 mm ilmatorjuntakanuunaan.
Taistelun johtamiseen käytetään kehittynyttä johtamisjärjestelmää, joka mahdollistaa reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamisen ja tulenkäytön johtamisen.
Ilmatorjunnan varusmiehiä koulutetaan:
- Jääkäriprikaatissa Rovaniemellä
- Karjalan prikaatissa
- Panssariprikaatissa
Pioneeri
Pioneerit ovat taistelukentän työmiehiä, joiden tehtäväkenttä on laaja ja monipuolinen sisältäen myös taistelijan tehtävät. Pioneeritoiminnan päämääränä on muokata toimintaympäristöä omien joukkojen toiminnalle edulliseksi ja rajoittaa vihollisen ja olosuhteiden vaikutuksia.
Pioneeriaselajissa koulutetaan varusmiehiä pioneereiksi, raivaajiksi ja suojelumiehiksi. Osa pioneereista koulutetaan koneasentajiksi sekä työkoneiden kuljettajiksi ja erikoiskalustojen käyttäjiksi.
Pioneerit hidastavat vastustajan liikettä rakentamalla miinoitteita sekä hävittämällä vastustajan toiminnalle välttämättömät tiet ja sillat. Omien joukkojen liikettä edistetään raivaamalla, pitämällä tiestöä kunnossa sekä tarvittaessa rakentamalla kenttäoloihin soveltuvia siltoja ja teitä. Vesistöjen ylitykseen voidaan käyttää myös ponttoni- ja siltakalustoa. Raivaajiksi koulutettavat erikoistuvat laajojen tai vaativien kohteiden raivaamiseen. Pääosa pioneereiksi koulutettavasta miehistöstä ja johtajista suorittaa räjäyttäjän tutkinnon.
Pioneeriaselajin varusmiehiä koulutetaan:
- Karjalan prikaatissa
- Kainuun prikaatissa
- Porin prikaatissa Säkylässä
- Panssariprikaatissa Hämeenlinnassa
- Uudenmaan prikaatissa (Merivoimat)
- Maasotakoulussa Haminassa
Suojelu
Suojelu on osa pioneeritoimintaa. Suojelukoulutuksen päämääränä on antaa taistelijoille valmiudet selviytyä kemiallisten-, biologisten- ja ydinaseiden sekä polttoaseiden vaikutuspiirissä.
Koulutukseen kuuluvat suojeluvalvonta- ja tiedustelu, suojautuminen ja puhdistaminen sekä pelastaminen. Pelastuskoulutukseen kuuluu sammutus- ja pelastustyön kurssi, josta koulutettavat saavat Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK:n) kurssia vastaavan todistuksen.
Suojelualan varusmiehiä koulutetaan:
- Porin prikaatissa Säkylässä
Viesti
Viestitoiminnan tehtävänä on yhteyksien rakentaminen ja ylläpito johtamista, tiedustelua ja tulenkäyttöä varten. Yhteydet aikaansaadaan nykyaikaisilla viestijärjestelmillä ja -välineillä, joita ovat muun muassa yhtymän viestijärjestelmät, alueelliset viestijoukot sekä digitaaliset kenttäradiot.
Viestijoukot perustavat, ylläpitävät ja suojaavat johtoportaansa komentopaikat sekä vastaavat niiden siirroista ja huoltamisesta. Komentopaikat perustetaan joko ajoneuvoihin tai siirrettäviin kontteihin ja niissä olevilla tietojärjestelmillä mahdollistetaan tilannetietoisuus sekä joukkojen tehokas johtaminen.
Viestiaselajin järjestelmäkoulutusta annetaan:
- Jääkäriprikaatissa Sodankylässä
- Kaartin jääkärirykmentissä
- Porin prikaatissa Säkylässä
- Karjalan prikaatissa
- Kainuun prikaatissa
- Panssariprikaatissa Hämeenlinnassa ja Riihimäellä
Sissiradiokoulutusta annetaan:
- Karjalan prikaatissa
- Kainuun prikaatissa
- Jääkäriprikaatissa
- Porin prikaatissa
- Utin jääkärirykmentissä
Huolto
Huoltoyksiköt ylläpitävät joukkojen taistelukelpoisuutta. Toimintansa suojaamiseksi huoltoyksiköillä on kyky taistella jalkaväen keinoin.
Joukkojen taistelukelpoisuuden ylläpitämiseksi huolto täydentää ja pitää kunnossa materiaalia, kuljettaa, hoitaa taistelijoita lääkintähuollolla sekä ylläpitää sotilaiden toimintakykyä huoltopalveluiden keinoin. Täydennykset sisältävät muun muassa ampumatarvikkeiden sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointia ja jakelua joukoille.
Kunnossapito on esimerkiksi aseiden ja ajoneuvojen huolto- ja korjaustoimintaa. Kuljetuksilla siirretään materiaalia ja henkilöstä oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Lääkintähuollon tehtävänä on antaa hoitoa loukkaantuneille, sairaille ja haavoittuneille sekä evakuoida heidät hoitopaikkaan. Huoltopalveluihin kuuluvat muun muassa sotilaiden muonitus ja vesihuolto.
Huoltojoukkojen koulutuskalustoon kuuluu uusimpia raskaita kuorma-autoja perävaunuineen ja kuormankäsittelylaitteineen, liikennetraktoreita konttiperävaunuineen, maastoskoottereita (mönkijöitä), erityyppisiä kontteja, kunnossapitoajoneuvoja ja ajanmukaisia korjausvälineitä. Lääkintähuollolla on käytössä ajanmukaiset kenttälääkinnän hoitopaikat ja ambulanssit. Huoltojoukkojen johtamisvälineistö on uusittu vastaamaan huollon tilaus-toimitusketjun hallintaan ja nykyaikaisen taistelukentän haasteisiin.
Huoltoon voi erikoistua myös muussa, kuin huoltojoukossa. Kaikkien aselajien ja puolustushaarojen sodan ajan henkilöstön tehtävistä osa on huollon tehtäviä.
Huoltoaselajin varusmiehiä koulutetaan:
- Kainuun prikaatissa (Kuopion huoltopataljoona)
- Karjalan prikaatissa (Karjalan huoltopataljoona)
- Panssariprikaatissa (Parolan huoltopataljoona)
- Porin prikaatissa (Varsinais-Suomen huoltopataljoona)
- Kaartin jääkärirykmentissä
- Jääkäriprikaatissa
- Maasotakoulussa
- useissa eri aselajien ja puolustushaarojen joukko-osastoissa.
