Tervetuloa varusmiespalvelukseen 6. heinäkuuta!

Tulevat alokkaat, saapukaa Karjalan prikaatiin maanantaina 6.7.2026 klo 16.00 mennessä.

Karjalan prikaati
Varuskuntatie 230, 46141 Vekaranjärvi
p. 0299 800 (vaihde)

Ottakaa mukaan

• Palveluksenaloitusmääräys (HUOM! Jos olette hukannut palveluksenaloitusmääräyksen, pyytäkää uusi omalta aluetoimistoltanne).
• Henkilöllisyystodistus (kuvallinen kelakortti, passi, henkilötodistus tai ajokortti )
• Rokotuskortti (johon on kirjattu teille aikaisemmin annetut rokotukset)
• Lääkärintodistukset esim. allergioista ja muista palvelukseen vaikuttavista asioista
• Tilinumero päivärahojen maksua varten. Tilinumero on oltava IBAN-muodossa. Pankista saatavat verkkopankkitunnukset helpottavat pankkiasioiden hoitamista.
• Parranajovälineet, hammasharja ja muita tarvitsemianne hygieniatarvikkeita.
• Pankkikortti mukaan Sotilaskodissa käyntiä varten. Ensimmäiset päivärahat maksetaan noin kolmen viikon kuluttua palveluksen aloittamisesta.

Ennen tuloanne

• Leikkauttakaa hiuksenne lyhyiksi, ajakaa parta ja pulisongit.
• Jättäkää korvakorut ja muut huomattavat korut sekä lävistyskorut kotiin. Kihla-/vihkisormuksen käyttö palveluksessa on sallittua.

Kertokaa läheisillenne, että

• Olette lähdössä palvelukseen Karjalan prikaatiin Kouvolan Vekaranjärvelle.
• Ensimmäisille vapaille pääsette aikaisintaan 2 viikon kuluttua.
• Oman puhelimen ja tietokoneen käyttö on sallittua vain vapaa-ajalla (iltaisin ja lounastauolla).

Muuta muistettavaa

• Ilmoittakaa heti työnantajalle lähestyvästä varusmiespalveluksesta - älkää irtisanoko itseänne!
• Selvittäkää oppilaitoksenne opintotoimiston kanssa poissaolevaksi ilmoittautumisen järjestelyt.
• Jos olette muuttanut äskettäin uuteen osoitteeseen, tarkistakaa tietojenne oikeellisuus osoitteesta muuttoilmoitus.fi.
• Hakekaa sotilasavustusta Kelalta jo hyvissä ajoin. Lue lisätietoja ja hae sotilasavustusta Kelan verkkosivuilta.
• Välttäkää lainojen ja pikavippien ottamista.

Karjalan prikaatissa on nollatoleranssi huumeiden suhteen! Myös alkoholin tuonti varuskunta-alueelle on ehdottomasti kielletty!

Sotilaspoliisi tekee palveluksen aloituksen yhteydessä poliisin ja rajavartioston kanssa valvontatarkastuksen käyttäen apunaan huumekoiria. Valvontatarkastuksella valvotaan huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamista. Tällä toiminnalla pyritään osaltaan takaamaan turvallinen palvelusympäristö ja -olosuhteet jokaiselle asevelvolliselle.

Palveluksenne alkaa ilmoittautumalla Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä maanantaina 6.7.2026 klo 16.00 mennessä.

Saapukaa varuskuntaan hyvissä ajoin (suosittelemme saapumista klo 10 -14 välillä).

Myöhästyminen palveluksen aloituksessa aiheuttaa luvattoman poissaolon. Yli viisi päivää jatkunut luvaton poissaolo tarkoittaa sotilaskarkuruutta. Kaikki sotilaskarkurit tullaan etsintäkuuluttamaan.

Tervetuloa suorittamaan varusmiespalvelusta Karjalan prikaatiin!

Lisätietoja varusmiespalveluksesta ja sen aloittamisesta Karjalan prikaatissa:

• Sähköpostitse osoitteesta [email protected].
• Puhelimitse (arkisin 08.00-16.00) numerosta 0299 432 362 tai 0299 432 363.

Miten pitkään varusmiespalvelus kestää?

Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 347 vuorokautta. Miehistön erityistaitoa ja ammattimaista osaamista vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 255 vuorokautta. Muilla miehistötehtäviin koulutettavilla on 165:n vuorokauden palvelusaika.

Varusmiehen palvelusaika määrätään palvelusviikon 8 kuluessa. Sitä ennen kannattaa varautua palvelemaan pidemmän palvelusajan mukaan. Karjalan prikaatin saapumiserän varusmiehistä 60 % palvelee 347 vrk, 10 % palvelee 255 vrk ja 30 % palvelee 165 vrk. Perusyksikön päällikkö pitää ensimmäisten palveluspäivien aikana kaikille alokkaille oppitunnin, jossa kerrotaan tarkemmat perusteet palvelustehtävävalintojen toteutuksesta.

Ainakin seuraavat palvelustehtävät palvelevat 347 vrk 

• reservinupseeri- ja aliupseerikoulutukseen valitut,
• panssariajoneuvojen johtajat, ajajat ja ampujat,
• E- ja C-kortilliset sotilaskuljettajat 
• sissiradistit ja muut tiedustelun erityistehtävät sekä
• valmiusyksikön miehistötehtävät.

Ainakin seuraavat palvelustehtävät palvelevat 255 vrk

• sotilaspoliisit
• lääkintämiehet
• työkoneenkuljettajat
• viestintävarusmiehet
• virtuaalikoulutusvarusmiehet
• valtakunnallisiin erityistehtäviin valitut

Ainakin seuraavat palvelustehtävät palvelevat 165 vrk

• jääkärit, panssarijääkärit ja panssarintorjuntamiehet
• kranaatinheitin-, tykki- ja tulenjohtomiehet
• ilmatorjuntamiehet
• pioneerit, taistelupioneerit ja raivaajat
• viesti- ja komentopaikkamiehet
• sotilaskeittäjät ja useimmat muut huollon miehistötehtävät
• moottoripyörälähetit (koulutetaan kaikissa aselajeissa)
• useimmat varuskunnallisiin tukitehtäviin valitut

Miten voin vaikuttaa palvelusaikaani ja -tehtäviini ennen palveluksen alkua?

Vastaa ennakkokyselyyn ja peruskoe 2 -verkkotestiin hyvissä ajoin ennen palveluksen alkua osoitteessa asiointi.puolustusvoimat.fi (HUOM! Kyselyn aukeamisesta tiedotetaan erikseen). Vain ennakkokyselyyn ja verkkotestiin vastaamalla pystyt vaikuttamaan tulevaan perusyksikköösi, palvelustehtävääsi ja palvelusaikaasi.

Mistä varusmiespalvelusaika muodostuu?

Varusmieskoulutus (saapumiserä) rakentuu koulutusjaksoista. Miehistön koulutus jakaantuu neljään kuuden viikon mittaiseen jaksoon, joita ovat

• alokasjakso
• koulutushaarajakso
• erikoiskoulutusjakso
• joukkokoulutusjakso

Alokasjaksolla luodaan perusteet sotilaan toiminnalle varuskunnassa ja taistelukentällä sekä opitaan käsittelemään henkilökohtaista asetta ja yleisimpiä taisteluvälineitä. Alokasjakson lopulla vannotaan sotilasvala tai annetaan sotilasvakuutus. Koulutushaarajaksolla koulutetaan perusteet oman koulutushaaran ja aselajin mukaiseen tehtävään. Erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksoilla harjaannutaan omassa tehtävässä ja opetellaan yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa. Joukkokoulutusjakso huipentuu ns. ”loppusotaan”, jossa ulosmitataan kaikki varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen.

Johtajakoulutukseen valittujen osalta koulutushaarajakson jälkeen alkaa aliupseerikurssin 1. jakso. Jakson lopulla osa aliupseerioppilaista jatkaa reserviupseeri- tai panssarireserviupseerikurssilla upseerioppilaina. Loput aliupseerioppilaat jatkavat aliupseerikurssin 2. jaksolle. Aliupseeri- tai reserviupseerikurssin suorittamisen jälkeen palvelus jatkuu johtajakaudella, eli uuden saapumiserän alokkaiden kanssa varusmiesjohtajan tehtävässä.

Valmiusyksikön miehistötehtäviin valitut saavat tehtäväänsä tarvittavan koulutuksen koulutushaara-, erikoiskoulutus- ja joukkokoulutusjaksoilla, jonka jälkeen alkaa puoli vuotta kestävä valmiusjakso. Valmiusjakson aikana harjaannutaan omassa tehtävässä ja laajennetaan omaa osaamista. Karjalan prikaatissa valmiusyksikön varusmiehet valitaan talven saapumiserästä.
Lisätietoa koulutusjaksojen sisällöistä löydät intti.fi -sivulta.

 

Kymen jääkäripataljoona (KYMJP) kouluttaa niin jalkaväen kuin mekanisoidunkin jalkaväen taistelevia joukkoja, kaakonkulman haastaviin etulinjan tehtäviin. Asevelvollisia koulutetaan jalkaväen, mekanisoidun jalkaväen, panssarijoukkojen, panssarintorjunnan ja tiedustelun sodan ajan tehtäviin. Kymen jääkäripataljoona vastaa myös Valmiusyksikön taistelevien osien koulutuksesta.

Pataljoonan kouluttavat perusyksiköt ovat:

1. Panssarijääkärikomppania (1PSJK)
2. Panssarijääkärikomppania (2PSJK) + Valmiusyksikkö
3. Panssarijääkärikomppania (3PSJK)

1PSJK kouluttaa varusmiehiä Panssaritiedustelujoukkueeseen, Panssarintorjuntaohjusjouk-kueeseen ja Tiedustelujoukkueeseen. 1PSJK vastaa myös KYMJP:n aliupseerikurssin to-teutuksesta. Aliupseerikurssilla koulutetaan oppilaita sodan ajan johtaja tehtäviin. Aliupsee-rioppilaat palvelevat 11 kuukautta, joista ensimmäinen 5,5 kuukautta on aliupseerikurssilla ja loppu ajan kurssin käyneet toimivat johtajina omissa sodan ajan joukoissaan eri KYMJP:n perusyksiköissä. Mistä tahansa perusyksiköstä voi hakeutua aliupseerikurssille, joka on myös portti reserviupseerikurssille.

2PSJK kouluttaa varusmiehiä panssarijääkäreiksi, rynnäkköpanssarivaunu- (CV9030) ja taistelupanssarivaunu (LEOPARD 2) miehistöiksi. Perusyksikössä koulutetaan myös ko-mento- ja huoltojoukkueet panssarijääkärikomppanialle.
2PSJK toimii myös Valmiusyksikkönä. Palveluksen puolessa välissä komppania ottaa val-miuden vastaan ja varautuu toimimaan valmiudellisissa tehtävissä koko valtakunnan alueel-la. Valmiusyksikössä kaikki tehtävät ovat 11 kuukauden palvelusajalla, mikä mahdollistaa koulutuksen korkean tason. Valmiusyksikön taistelijat pääsevät harjaantumaan myös taiste-luun rakennetulla alueella ja helikopterikuljetuksiin. Valmiusyksikköön voi hakeutua kaikista Karjalan prikaatin perusyksiköistä.

3PSJK kouluttaa jääkärijoukkueita, komentojoukkueen ja huoltojoukkueen hajautetulle jää-kärikomppanialle. Hajautetun jääkärikomppanian koulutus on ottanut oppia sissitaktiikoista ja pääasiallinen taistelutapa on puolustus ja väijytykset. Suurin osa 3PSJK:n tehtävistä on puolen vuoden palvelusajalla. 3PSJK kouluttaa myös varusmiehiä tulenjohdon tehtäviin, sotilaskuljettajiksi ja minilennokki ryhmään (MUAS).

Koulutettavat tehtävät (ml. erityistehtävät)

• johtajatehtävät: panssarivaunu-, panssarijääkäri-, tiedustelu-, minilennokki-, tarkka-ampuja-, jääkäri-, panssarintorjuntaohjus-, panssarintorjunta-, tulenjoh-to- sekä huollon eri johtajatehtävät
• tiedustelija
• tarkka-ampuja
• konekivääri- ja rynnäkkökivääritaistelija
• CV9030 ja LEOPARD 2 ampuja ja lataaja
• taistelupelastaja
• tulenjohtomies
• lähetti
• jääkärikomppanian eri huollon tehtävät: asentaja (ml. panssarivaunu), sotilas-keittäjä, lääkintämies, täydennysmies
• kuljettajat: panssarivaunun ajaja, C-/CE-kuljettajat, tela-ajoneuvo, maastos-kootteri, moottoripyörä
• Virtuaalikoulutustukihenkilö

Käytössä oleva kalusto

• taistelupanssarivaunu (LEOPARD 2)
• rynnäkköpanssarivaunu (CV9030)
• panssariajoneuvo (XA)
• kuorma-autot
• E-viestiasema
• komentopaikka-ajoneuvo (XA)
• maastoskootteri
• moottoripyörä
• minilennokki (MUAS) Orbiter
• mikrolennokki (MRUAS)
• panssarintorjuntaohjukset NLAW, ja PSTOHJ 2000 ja PSTOHJ SR
• tarkkuuskivääri 85 ja 2000
• ilmatorjuntakonekivääri
• erilaiset jalkaväen kevyet aseet, miinat ja räjähteet

Jääkärit Kärkeen!

 

Karjalan tykistörykmentti (KARTR) kouluttaa tykistön ja kranaatinheittimistön yksiköitä, jotka tukevat epäsuoralla tulella muiden aselajien taistelua. Meillä koulutetaan osaajia kaikkiin tulenkäytön ketjun tehtäviin.
Tykistössä jokaisen työpanos on kokonaisuuden kannalta ratkaiseva ja haemmekin joukkoomme aloitteellisia, työtä pelkäämättömiä, yhteistyökykyisiä ja omilla aivoilla ajattelevia asevelvollisia ja vapaaehtoisia naisia. Tykistössä koulutus huipentuu erilaisissa ampumaharjoituksissa, joissa jokaisen taistelijan työpanoksen ansiosta epäsuora tuli osuu tarkasti maaliinsa sekunnilleen oikeaan aikaan.

Ampuviin tuliyksiköihin koulutamme aseiden johtajia ja miehistöjä:

• 155mm K9 raskaisiin panssarihaupitseihin, 
• AMOS kranaatinheitinpanssariajoneuvoihin, 
• kevyisiin 81mm ja raskaisiin 120mm kranaatinheitinryhmiin

Tuliyksiköissä on myös paljon erilaisia huolto-, johtamisjärjestelmä-, kuljetus- ja johtajatehtäviä. Lisäksi meillä koulutetaan erikoiskoulutettuja asentajia panssarihaupitsien ja kranaatinheitinpanssariajoneuvojen kunnossapitotehtäviin. Tykistöllä on käytössä paljon erilaisia ajoneuvoja, joilla kuljetetaan aseita, miehistöä, komentopaikkakontteja ja ampumatarvikkeita, meillä on siis mahdollista saada monipuolista kuljettajakokemusta ja suorittaa erilaisia korttiluokkia ja erityislupia.

Tulta johtaviin tulenjohto-osiin koulutamme johtajia ja miehistöjä:

• Tulenjohtoryhmiin, jotka taistelevat osana jalkaväkiyksiköitä
• Vastatykistötutkayksiköihin, joiden tehtävänä on paikantaa vastatykistötutkalla vihollisen ampuvia aseita ja johtaa niitä vastaan omia vastatoimia.

Tulenjohtokoulutuksen yhteydessä osalle koulutettavia opetetaan myös minilennokkien lennättämistä ja hyödyntämistä vihollisen tiedustelussa ja tulenjohtamisessa.
Vastatykistötutkalle koulutettavien osalta vaadimme nuhteetonta taustaa ja erityistä luotettavuutta. Teetämme kaikille vastatykistötutkakoulutettaville turvallisuusselvityksen. Tutkalla operoivat henkilöt ovat kaikki 347 vrk palvelevia ja saavat johtaja- tai kuljettajakoulutuksen. Tutkayksikköön kuuluu viesti- ja suojausosia, joissa on myös lyhyen palvelusajan tehtäviä.

KARTR:n perusyksiköt ovat:

• 1.Kenttätykistöpatteri (1.KTPTRI), joka kouluttaa tulenjohtoryhmiä ja vastatykistötutkayksiköitä
• 2.Kenttätykistöpatteri (2.KTPTRI), joka kouluttaa raskaita panssarihaupitsipattereita
• Kranaatinheitinkomppania (KRHK), joka kouluttaa kranaatinheitinkomppanioita ja joukkueita

Kaikista perusyksiköistä on alokasjakson jälkeen mahdollista päästä johtaja- ja kuljettajakoulutuksiin sekä erilaisille erikoiskursseille osoitettujen kykyjen ja soveltuvuuden mukaisesti.

Palvelustehtäviä ja palvelusaikoja KARTR:ssä:

Palvelustehtävä:	Palvelusaika:	Yksikkö:
reserviupseeri- ja aliupseeritehtävät	347 vrk	Kaikki yksiköt
K9 RSPSH-miehistötehtävät	347 vrk	2.KTPTRI
sotilaskuljettaja (BC-, BECE-)	347 vrk	Kaikki yksiköt
panssarivaunuasentaja K9	347 vrk	2.KTPTRI
lääkintämies	255 vrk	2.KTPTRI ja KRHK
aseseppä	165 vrk	2.KTPTRI ja KRHK
sotilaskeittäjä	165 vrk	2.KTPTRI ja KRHK
taistelulähetti	165 vrk	Kaikki yksiköt
viestimies	165 vrk	Kaikki yksiköt
tuliasemamies	165 vrk	Kaikki yksiköt
kranaatinheitinmies	165 vrk	KRHK
tulenjohtomies	165 vrk	1.KTPTRI
liikennetraktorin kuljettaja	165 vrk	2.KTPTRI ja KRHK

Käytössä oleva kalusto

Karjalan tykistörykmentillä on käytössään maavoimien uusin ja suorituskykyisin kalusto. Koulutustilat ja välineet ovat ajanmukaiset ja kouluttajien osaaminen valtakunnan kärkeä.

• K9 Raskas pansarihaupitsi
• AMOS Kranaatinheitinpanssariajoneuvo
• Vastatykistötutka
• Tulenjohtosensorit ja välineet
• 81mm ja 120mm kranaatinheittimet
• Tykistön johtamisajoneuvot ja johtamiskontit

 

Karjalan huoltopataljoona (KARHP) kouluttaa huollon ja logistiikan eri alojen osaajia huoltopalveluiden, täydennysten, kuljetusten, kunnossapidon ja lääkinnän tehtäviin. Huoltoyksiköt ylläpitävät joukkojen taistelukelpoisuutta.

Huollon joukot ylläpitävät sotilaiden toimintakykyä eri keinoin;

• täydentävät materiaalia ampumatarvikkeista vaatetusmateriaaliin,
• korjaavat ja huoltavat käytössä olevaa materiaalia,
• toteuttavat kuljetustehtäviä ja
• hoitavat taistelijoita lääkintähuollossa.

Kouluttavat perusyksiköt ovat

• 1.Huoltokomppania
• 2.Huoltokomppania

1.Huoltokomppania kouluttaa huolto- ja logistiikkakomppanioita maavoimien operatiivisten yhtymien panssarijääkäripataljooniin, huoltopataljooniin ja alueellisiin taisteluosastoihin sekä logistiikkalaitoksen logistiikkapataljooniin. 

2.Huoltokomppania toimeenpanee alokas- ja koulutushaarajakson jälkeen huollon aliupseerikurssin huoltopalvelu-, lääkintä-, kunnossapito- ja kuljetusopintosuunnilla. Karjalan huoltopataljoonassa sotilaskuljettajakoulutukseen (BC-, BECE, ja BECEDE) valitut sotilaskuljettajat palvelevat alokasjakson jälkeen 2.huoltokomppaniassa ensimmäisen puolen vuoden ajan suorittaen autokoulussa ajokorttikoulutuksen, jonka jälkeen heidän palveluksensa jatkuu pataljoonan joukkotuotantotehtävissä ja valtakunnallisissa sekä varuskunnallisissa tukitehtävissä.

Molemmista perusyksiköistä on alokasjakson jälkeen mahdollista hakeutua kaikkiin huollon miehistö- ja johtajatehtäviin sekä valtakunnallisiin erityistehtäviin. Koulutusvalinnoissa pyritään hyödyntämään henkilöiden aikaisempi huollon tehtäviin sopiva siviilikoulutus ja työkokemus sekä huomioimaan varusmiehen henkilökohtaiset tulevaisuuden suunnitelmat.

Huoltokomppaniassa palvelevien tehtävät

Palvelustehtävä	Palvelusaika
huollon aliupseeri	347 vrk
sotilaskuljettajat (BC-, BECE- ja BECEDE-ajokorttiluokat)	347 vrk
panssarivaunuasentaja LEO	347 vrk
panssarivaunuasentaja CV9030	347 vrk
hinaus- ja evakuointipanssarivaunun johtaja	347 vrk
hinaus- ja evakuointipanssarivaunun ajaja	347 vrk
lääkintämies	255 vrk
lääkinnän evakuointi ajoneuvon kuljettaja	255 vrk
aseseppä	165 vrk
elekrtoniikka-asentaja	165 vrk
sotilaskeittäjä	165 vrk
ajoneuvoasentaja	165 vrk
taistelulähetti	165 vrk
liikennetraktorin kuljettaja	165 vrk
täydennysmies	165 vrk
viestimies	165 vrk
käyttöhuoltoasentaja	165 vrk
suojausmies	165 vrk

 

Käytössä oleva kalusto

Huoltojoukkojen koulutuskalustoon kuuluu uusimpia raskaita kuorma-autoja perävaunuineen ja kuormankäsittelylaitteineen, liikennetraktoreita konttiperävaunuineen, maastoskoottereita, erityyppisiä kontteja, kunnossapitoajoneuvoja, linja-autoja, pakettiautoja, ajanmukaisia kunnossapitovälineitä, hinaus- ja evakuointipanssarivaunuja sekä ambulansseja.

• linja-autot (Scania Touring)
• kuorma-autot (mm. Scania G480, G490, R500, S560)
• kuorma-auton varsinaiset perävaunut (mm. Närko 3- ja 4-akseliset)
• pyörätraktorit (Valtra N163D ja N174
• pakettiautot (mm. MB, FORD, VW)
• maastoskootterit (Polaris & CAN-AM 6x6)
• maastokuorma-autot (mm. SISU E11, MB Atego, MB Zetros)
• kunnossapitoajoneuvot (mm. MB Sprinter)
• ambulanssit (mm. MB Sprinter)

Huollon koulutusta voi hyödyntää myös varusmiespalveluksen jälkeen

• Johtajakoulutus tarjoaa johtajan peruskoulutuksen, huollon eri tehtävissä saatavan erityisosaamisen sekä käytännön harjoittelun johtajatehtävissä. Ainutlaatuista koulutusta ja kokemusta voi hyödyntää varusmiespalveluksen jälkeen hakeutuessa ja toimiessa eritasoisissa esimiestehtävissä esimerkiksi kuljetus-, kunnossapito-, hoito- tai ravintola-alalla.
• Sotilaskuljettajat (BC, BECE ja BECEDE) suorittavat ajokortin lisäksi perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Palveluksen aikana kuljettajat harjaantuvat monipuolisissa kuljetustehtävissä sekä erilaisissa haastavissakin toimintaympäristöissä eri kalustotyypeillä. Lisäksi osa kuljettajista suorittaa myös vaarallisten aineiden kuljetuksen ADR-ajoluvan.
• Palvelus sotilaskuljettajan vaativissa tehtävissä mahdollistaa myös aiemmin hankitun kuljetusalan ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen esimerkiksi täydentämällä tai laajentamalla ammattipätevyyttäsi (BECE -> BECEDE) sekä tarjoamalla tutkintotodistukset suorittamistasi ajokorttiluokista.
• Lääkintämiesten koulutukseen sisältyy vastaavat sisällöt kuin Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa.

 

Kymen pioneeripataljoona (KYMPIONP) on valtakunnallisesti tunnustettu pioneeritoiminnan moniosaaja ja Liikkeenedistämisen osaamiskeskus. Kymen pioneeripataljoona kouluttaa asevelvollisia monipuolisiin pioneeritehtäviin ja -joukkoihin maa-, meri- ja ilmavoimien tarpeisiin. Kymen pioneeripataljoonan päätehtävä on ylläpitää käskettyä valmiutta ja kouluttaa sodanajan joukkoihin maanpuolustustahtoisia ja ammattitaitoisia taistelupioneereja, suluttavia pioneereja, raivaajia, ryhmän johtajia, joukkueen johtajia, kuljettajia, konemiehiä ja muita erityisosaajia. 

Kymen pioneeripataljoona koostuu kolmesta koulutusta antavasta perusyksiköstä. Lisäksi pataljoonaan kuuluu esikunta, Raivaamisen erikoisosasto ja Raivaamisen valmiussektori. 

Pataljoonan perusyksiköt ovat:

• 1. Pioneerikomppania, joka kouluttaa myös aliupseerikurssilla varusmiesjohtajia, kuljettajia sekä pioneerityökoneiden konemiehiä. Lisäksi yksikössä palvelevat prikaatin valmiusyksikköön sijoitetut taistelupioneerit. 
• 2. Pioneerikomppania, joka keskittyy erikois- ja joukkokoulutuskaudella suluttavien sekä taistelupioneerien koulutukseen.
• Raivaajakomppania, jossa koulutetaan raivaajayksiköiden johtajat ja raivaajapioneerit.

Pataljoonan erikoisosaamista ylläpitävät osastot:

• Raivaamisen erikoisosasto on erikoisraivaamisen valmiusjoukko kansainvälistä kriisinhallintaa ja muiden viranomaisten tukemista varten. 
• Raivaamisen valmiussektori ylläpitää valtakunnallista räjähdetilannekuvaa, valmistelee laajat alueraivaamistehtävät sekä tukee muita puolustushaaroja ja viranomaisia virka-apu tehtävissä.
• Raivaajakomppaniassa toimii myös kurssiosasto, joka toimeenpanee Puolustusvoimien palkatun henkilökunnan valtakunnallisia liikkeenedistämisen täydennyskoulutuskursseja mm. EOD/IEDD-kurssit, venekurssit, ponttonikurssit ja siltakurssit.

Koulutamme miinoittajia, raivaajia sekä rakentajia. Koulutamme koneiden käytön järeistä työkoneista aina moottorisahaan ja raivaajarobottiin.  Kaikille koulutetaan lisäksi jalkaväkitaistelijan perustaidot. Jokainen pioneeri on taistelukentällä erikoiskoulutuksen saanut jalkaväkitaistelija!

Koulutettavat tehtävät: 

• joukkueen ja ryhmien johtajat (erikoistuminen ryhmien tehtävien mukaisesti, mm. pioneeri, raivaaja, viesti, huolto, lääkintä ja panssari)
• CE- ja C-kuljettajat 
• työkonemies ja asentajat
• traktorin kuljettajat
• taistelulähetit (mönkijä/moottoripyörä)
• lääkintämiehet ja taistelupelastajat
• pioneerit ja raivaajat (koulutus vaihtelee ryhmän tai joukkueen tehtävän mukaisesti)
• vaunumiehistö (panssari ajoneuvo, siltapanssarivaunu, raivaamispanssarivaunu)
• viestimies
• keittäjä

Käytössä oleva kalusto:

• Kuljetuspanssariajoneuvo XA-180M 
• Siltapanssarivaunu Leopard 2L
• Raivaamispanssarivaunu Leopard 2A4 Urdan
• Työkoneet: tela-ja pyöräkaivinkone sekä pyöräkuormaaja (Liebherr, Hitachi)
• Traktorit (Valtra)
• Mönkijät, moottoripyörät, moottorikelkat
• Lukuisia muita ajoneuvoja mm. maastokuorma-autot, silta-autot, sora-autot ja maastohenkilöautot
• Panssaroidut autot (RG32M)

 

Itä-Suomen viestipataljoona (ISVP) kouluttaa joukkoja viestiaselajin monipuolisiin tehtäviin.

Pataljoona kouluttaa johtajia ja miehistöä komentopaikka-, viesti-, huolto-, ja sotilaspoliisijoukkoihin. Eri tehtäviä ja kalustoa on runsaasti. Koulutuksessa yhdistyy taistelutekninen ja viestitekninen osaaminen.

Koulutettavien monenlaisia vahvuuksia pystytään hyödyntämään eri tehtävissä. Pääkoulutuskalustona toimii maapuolustuksen johtamisjärjestelmä M18:n komentopaikka- ja johtamisjärjestelmäkalustot usealla eri alustalla.

Pataljoonassa myös kuljettajakoulutus on tärkeässä roolissa. Ajoneuvokalustoon sisältyvät muun muassa panssariajoneuvot XA-202 ja 203, partioajoneuvo RG32M sekä monet kuorma-autot.

 

Salpausselän ilmatorjuntapatteristo (SALPITPSTO) kouluttaa ilmatorjunnan eri alojen osaajia johtokeskus-, ohjus- ja ammusilmatorjuntayksiköihin. Ilmatorjuntayksiköt tukevat muiden joukkojen taistelua tuottamalla ennakkovaroituksen ilma-aluksista sekä tuottamalla tappioita vihollisen ilma-aluksille.

Kouluttavat perusyksiköt ovat

• 1.Ilmatorjuntapatteri
• 2.Ilmatorjuntapatteri
• 3.Ilmatorjuntapatteri

1. Ilmatorjuntapatteri kouluttaa ilmatorjunnan johtokeskusyksiköitä (JOKE06) sekä ammusilmatorjuntayksiköitä (23ITK61 ja 23ITK61/95) maavoimien operatiivisiin yhtymiin, armeijakunnalle sekä muille puolustushaaroille. Yksikössä koulutetaan vuorollaan ilmatorjuntayksikön huoltojaos kaikkine huollon toimialaryhmineen (huoltopalvelu-, lääkintä-, kunnossapito- ja täydennysryhmä).

2. Ilmatorjuntapatteri toimeenpanee alokas- ja koulutushaarajakson jälkeen ilmatorjunnan aliupseerikurssin asejärjestelmä- ja johtamisjärjestelmä opintosuunnalla. Salpausselän ilmatorjuntapatteristossa sotilaskuljettajakoulutukseen (BC-, BECE, ja BECEDE) valitut sotilaskuljettajat palvelevat alokasjakson jälkeen 2.ilmatorjuntapatterissa ensimmäisen puolen vuoden ajan suorittaen autokoulussa ajokorttikoulutuksen, jonka jälkeen heidän palveluksensa jatkuu patteriston joukkotuotantotehtävissä ja valtakunnallisissa sekä varuskunnallisissa tukitehtävissä. Yksikössä palvelee syksyn saapumiserällä valmiusyksikön ilmatorjuntaohjusjaos.

3. Ilmatorjuntapatteri kouluttaa ilmatorjunnan ohjusyksiköitä (ITO05, ITO05M, ITO15) sekä ammusilmatorjuntayksiköitä (23ITK61 ja 23ITK61/95) maavoimien operatiivisiin yhtymiin, armeijakunnalle sekä muille puolustushaaroille. Yksikössä koulutetaan vuorollaan ilmatorjuntayksikön huoltojaos kaikkine huollon toimialaryhmineen (huoltopalvelu-, lääkintä-, kunnossapito- ja täydennysryhmä).
Kaikista perusyksiköistä on alokasjakson jälkeen mahdollista hakeutua kaikkiin ilmatorjunnan miehistö- ja johtajatehtäviin. Koulutusvalinnoissa pyritään hyödyntämään henkilöiden aikaisempi tehtäviin sopiva siviilikoulutus ja työkokemus sekä huomioimaan varusmiehen henkilökohtaiset tulevaisuuden suunnitelmat.

Ilmatorjuntayksikössä palvelevien tehtävät 

Palvelustehtävä	Palvelusaika
ilmatorjunnan reservinupseeritehtävät	347 vrk
ilmatorjunnan aliupseeritehtävät	347 vrk
ohjusmies, valmiusyksikkö	347 vrk
sotilaskuljettaja (BC-, BECE- ja BECEDE-ajokorttiluokat)	347 vrk
lääkintämies	255 vrk
tutkamittaaja	165 vrk
viestimies	165 vrk
tiedustelumies	165 vrk
tähystysmies	165 vrk
ohjusmies	165 vrk
tykkimies	165 vrk
maalilennokkimies	165 vrk
elektroniikka-asentaja	165 vrk
sotilaskeittäjä	165 vrk
ajoneuvoasentaja	165 vrk
taistelulähetti	165 vrk
täydennysmies	165 vrk
suojausmies/vartiomies	165 vrk

 

Käytössä oleva kalusto

Ilmatorjuntajoukkojen koulutuskalustoon kuuluu johtokeskuskalusto (JOKE06), ohjuskalusto (ITO05, ITO05M, ITO15), ammusilmatorjuntakalusto (23ITK61 ja 23ITK61/95) ja ilmatorjuntakonekivääri (ITKK) sekä tuliasemapääte (TASP06). Näiden lisäksi joukoille kuuluu keskiraskaita ja raskaita kuorma-autoja perävaunuineen, maastohenkilöautoja, pakettiautoja sekä maastoskoottereita.

• ITO05 ajoneuvolavetti
• ITO05 ampumajalusta
• ITO15 ohjuslaukaus
• 23ITK61 ilmatorjuntakanuuna
• 23ITK95 ilmatorjuntakanuuna
• Ilmatorjuntakonekivääri
• Johtokeskus 06 (JOKE06)
• Johtamisajoneuvo 06 (ITJONE)
• Maalinosoitustutka 87M (MOSTKA87M)
• Ilmatorjunnan linkki 06 (ITLKI06)
• Viestipasi (VIPA)
• Tuliasemapääte 06 (TASP06)

Ilmatorjunta koulutusta voi hyödyntää myös varusmiespalveluksen jälkeen

• Johtajakoulutus tarjoaa johtajan peruskoulutuksen, ilmatorjunnan eri tehtävissä saatavan erityisosaamisen sekä käytännön harjoittelun johtajatehtävissä. Ainutlaatuista koulutusta ja kokemusta voi hyödyntää varusmiespalveluksen jälkeen hakeutuessa ja toimiessa eritasoisissa esimiestehtävissä.
• Sotilaskuljettajat (BC, BECE ja BECEDE) suorittavat ajokortin lisäksi perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Palveluksen aikana kuljettajat harjaantuvat monipuolisissa kuljetustehtävissä sekä erilaisissa haastavissakin toimintaympäristöissä eri kalustotyypeillä. Lisäksi osa kuljettajista suorittaa myös vaarallisten aineiden kuljetuksen ADR-ajoluvan.
• Palvelus sotilaskuljettajan vaativissa tehtävissä mahdollistaa myös aiemmin hankitun kuljetusalan ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen esimerkiksi täydentämällä tai laajentamalla ammattipätevyyttäsi (BECE -> BECEDE) sekä tarjoamalla tutkintotodistukset suorittamistasi ajokorttiluokista.
• Lääkintämiesten koulutukseen sisältyy vastaavat sisällöt kuin Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutuksessa.

Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä työskentelee kolme sosiaalikuraattoria. Heidän tehtävänään on tukea varusmiesten sosiaalista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää palveluksessa jaksamista. 

Kuraattorilta saat ohjausta ja tukea muun muassa seuraavissa asioissa: 

• Sosiaalipalvelut, sosiaaliturva
• Opiskelu, talous ja työmarkkina-asiat
• Asunto ja itsenäistymiseen liittyvät asiat
• Henkilökohtaiset asiat (palveluksen ja siviilielämän yhteensovittamiseen liittyvät asiat)

Varusmiespalveluksen aikana eteen voi tulla asioita, joilla on vaikutusta palveluksessa suoriutumiseen tai palvelusmotivaatioon. Sosiaalikuraattorin tapaamisessa voit saada tukea ja näkökulmaa asiasi edistämiseksi. 

Sosiaalikuraattori tekee yhteistyötä varuskunnan sisällä sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa. (esim. Etsivä nuorisotyö, Kela, TE-palvelut, sosiaalitoimi)

Sosiaalikuraattorin kanssa käyty keskustelu on luottamuksellinen. Voit tulla keskustelemaan kanssamme pieneltäkin tuntuvasta asiasta.  
Varusmiehellä on mahdollisuus asioida sosiaalikuraattorin luona päiväpalveluksen aikana. 

Ota yhteyttä laittamalla WhatsApp-viesti, soittamalla, sähköpostilla tai sovi tapaaminen. Sosiaalikuraattorien tilat sijaitsevat sotilaskotirakennuksen kolmannessa kerroksessa.

Sosiaalikuraattorit:

• Riikka Sarapelto - 0299 432 403, riikka.sarapelto(at)mil.fi
• Timo Kyllönen - 0299 432 405, timo.kyllonen(at)mil.fi
• Anu Aaltonen - 0299 432 404, anu.aaltonen(at)mil.fi

Varusmiestoimikunta, tuttavallisemmin VMTK, toimii linkkinä varusmiesten ja henkilökunnan välillä, ohjaa varusmiespalvelukseen liittyvissä asioissa sekä pyrkii edistämään varusmiesten palvelusmotivaatiota ja -viihtyvyyttä.

Varusmiestoimikunta koostuu kuudesta toimihenkilöstä;

• Puheenjohtaja
• Varapuheenjohtaja
• Sihteeri
• VLK koordinaattori (Varusmiesliikuntakerho)
• TPT-vastaava
• Some-agentti

Heidät valitaan puolivuosittain 347 vrk palvelevista varusmiehistä.

Varusmiestoimikunnan some-agentti ylläpitää jokaiselle saapumiserälle erillistä Facebook-ryhmää, joka mahdollistaa saapumiserän keskinäisen tutustumisen ja tarjoaa tietoa meneillään olevista tapahtumista ja kursseista. Ryhmässä voi myös keskustella avoimesti tai yksityisesti mieltä askarruttavista asioista.

Karjalan prikaatin varusmiestoimikunnan toimisto, jonka yhteydessä on oleskelutila ja bändikämppä sijaitsevat Sotilaskotirakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.

Lomakuljetukset

Varusmiestoimikunta järjestää lomakuljetukset. Vekaranjärven bussikentältä lähtee 11 eri reittiä lomakuljetusbusseja eri puolille Suomea esimerkiksi Helsinkiin, Lahteen, Imatralle ja varusmiesten tarpeiden mukaan. Aina on myös vakiobussilinja Kouvolaan, josta pääsee jatkamaan matkaa junalla.

Varusmiesten lähimpänä apuna lomakuljetuksiin ovat yksikössä; toimistoaliupseerit ja kirjurit. Tämän lisäksi voi olla suoraan yhteydessä Varusmiestoimikuntaan sähköpostitse vmtk.karpr(at)gmail.com tai puhelimitse p. 0299 431 938.

 

Sotilaskoulutuksesta selviytyminen ei ole terveelle nuorelle mitenkään ylivoimaista, mutta se edellyttää hyvää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Varusmieskoulutusjärjestelmässä liikuntakoulutuksen osuus on yli 20 prosenttia koulutukseen käytettävästä ajasta ja fyysisen koulutuksen osuus on lähes puolet. Liikuntakoulutuksen päämääränä on pysyvän liikuntaharrastuksen edistäminen siten, että asevelvolliset jatkavat fyysisen kuntonsa ylläpitämistä myös reservissä. Hyvän fyysisen kunnon myötä kohenee myös oma terveys, työkyky ja elämisen laatu.

Puolustusvoimat järjestävät kansallisia sotilaiden mestaruuskilpailuja Suunnistuksessa, hiihdossa, ammunnassa, jalkapallossa ja sotilas-5-ottelussa. Lisäksi sotilasurheiluliitto järjestää mestaruuskilpailuja muun muassa golfissa, frisbeegolfissa, salibandyssa, kamppailulajeissa ja uimisessa.

Ilmoita oma lajisi seuran ja kilpatason kanssa ennakkokyselylomakkeella ja varmista paikkasi Karjalan prikaatin valmennusryhmässä!

Jos epäilet omaa kuntoasi

Aloita viipymättä monipuolinen kuntoharjoittelu. Muista, että kuntosi kohoaa jo, mikäli liikut 3–4 kertaa viikossa vähintään 30 minuutin ajan. Huomaat, että kunnon kohottaminen ei vaadi isoa panostusta viikoittaisissa rutiineissa.

Varusmiespalvelukseen sisältyy runsaasti kävelyä

Kävelytottumuksia voit kehittää lisäämällä ennakkoon päivittäistä kävelyä. Tee kävellen nyt se lyhyt matka, jonka ennen ajoit autolla. Käytä hissin sijasta rappusia. Liikkumistapoja ja -tottumuksia muuttamalla fyysinen kuntosi kohoaa huomaamatta.

Varusmiespalvelus vaatii kestävyyttä

Kestävyyttä voidaan helposti kehittää kävely-, sauvakävely-, juoksu-, uinti-, pyöräily-, soutu-, melonta-, rullaluistelu- tai hiihtolenkkien avulla. Kestävyys kehittyy myös harrastamalla palloilulajeja, mitkä kehittävät lisäksi ketteryyttä, räjähtävyyttä sekä koordinaatiotaitoja. Kestävyysharjoituksia tulisi tehdä 1–2 kertaa viikossa. Harjoituksen tulisi kestää vähintään 30–60 minuuttia ja sen tulisi aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua.

Lihaskuntoa ja voimaa

Lihaskuntoa ja voimaa voidaan kehittää esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla, toiminnallisella harjoitelulla, kuntonyrkkeilyllä sekä muiden kamppailulajien harjoittelulla. Lihaskunto- ja voimaharjoittelussa korostetaan käsien ja keskivartalon lihaskestävyyden ja -voiman kehittämistä. Harjoitetaan koko kehoa tai keskitytään tietyn kehon alueen kehittämiseen. Lihaskuntoa ja voimaa kehittääkseen, tulisi harjoitella 2 - 3 kertaa viikossa. Yhden harjoituksen on kestettävä vähintään 20 - 60 minuuttia riippuen harjoituksen intensiteetistä.

Kehitä ketteryyttä ennen palveluksen alkua

Edellä mainittujen harjoitusten lisäksi on hyvä tehdä myös ketteryyttä, nopeutta ja lihasten hallintaa kehittäviä harjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Tähän soveltuvat parhaiten palloilulajit ja yleisurheilu.

Treenaa nousujohteisesti

Kuntoharjoittelu aloitetaan nousujohteisesti ja varovasti ottaen huomioon oma lähtötaso. Vähemmän liikuntaa harrastaneilla tulisi ensimmäisten viikkojen aikana harjoitusten olla keveitä ja lyhyitä, noin 20-30 min. Rasitustasoa lisätään kunnon kohotessa lisäämällä harjoitusvauhtia ja siirtymällä vaativampaan harjoitusmaastoon, pidentämällä harjoituksen kestoa sekä lisäämällä liikuntasuoritusten määrää.

Kunnon testaaminen

Ennen kuntoharjoittelun aloittamista on hyvä varmistaa, että terveytesi on kunnossa. Kävele, hölkkää tai juokse 12 minuuttia mahdollisimman hyvää vauhtia. Testi kertoo varsin luotettavasti hengitys- ja verenkiertoelimistön tilan sekä kunnon. Jos ehdit juosta 12 minuutin aikana yli 3 000 metriä, kuntosi on kiitettävällä tasolla. Mikäli jäät alle 2 200 metrin, aloita kiireesti säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen.

Huolehdi elimistön palautumisesta

Jotta kuntosi kohoaa optimaalisesti, sinun on huolehdittava myös elimistön palautumisesta. Muista, että elimistö kehittyy ja kunto nousee vasta palautumisen aikana. Palautumista edistävät ainakin seuraavat tekijät: liikuntaharjoituksiin liittyy aina alku- ja loppuverryttely (10-15 min) kuntoiluun liittyy luonnollisena osana myös säännöllinen lihashuolto: venyttelyt, jumpat ja erilaiset hieronnat (15-30 min/krt).

Nestetasapainon ylläpitäminen harjoituksen aikana ja sen jälkeen monipuolinen sekä  oikeasisältöinen päivittäinen ravinto ovat myös palautumisen elinehto. Kevyt ja palauttava liikunta kovien harjoitusten ja harjoitusjaksojen jälkeen, esimerkiksi kävely, sauvakävely, uinti, pyöräily alhaisella teholla suoritettuna nopeuttavat elimistön palautumista paremmin kuin paikallaan oleminen. Säännöllinen ja riittävä lepo/uni, 7–8 tuntia vuorokaudessa sekä säännöllinen, monipuolinen ja virikkeellinen elämä. Tupakointi ja alkoholin käyttö hidastavat palautumista. 

Liikuntapalvelu MarsMars

Varusmiespalvelus on fyysisesti vaativaa, mutta ei ylivoimaista normaalikuntoiselle nuorelle. Vähäinenkin kuntoharjoittelu ennen palveluksen alkua parantaa valmiuksiasi suoriutua hyvin palvelustehtävistä sekä ennaltaehkäisee tuki- ja liikuntaelinvammojen syntymistä.

Puolustusvoimien tarjoama MarsMars.fi sosiaalisen median liikuntapalvelu tarjoaa turvallisen ja nousujohteisen kunto-ohjelman, jota noudattamalla varusmiespalveluksen aloittaminen on fyysisen kuormittavuuden osalta helpompaa.

Kirjaudu palveluun osoitteessa MarsMars.fi

Vastaa mahdollisimman todenmukaisesti taustatietokyselyyn. Näin saat palvelun käyttöösi.

Saat kyselyn vastaustesi perusteella räätälöidyn kunto-ohjelman, jonka voit ottaa käyttöösi tulostaa. Kyselyvaiheen tietoja ei tallenneta eikä rekisteröidä mihinkään tietojärjestelmään, vaan niitä käytetään ainoastaan vastausten perusteella sopivan kunto-ohjelman luomiseen. Palvelu toimii internetissä täysin erillisenä ohjelmana, jota ei ole liitetty puolustusvoimien muihin tietojärjestelmiin.            

 

Voit varata paikkalipun VR:n kauko- ja lähiliikenteen matkoilla (ei HSL).

Lataa sovellus, kirjaudu VR Matkalla -sovellukseen sähköpostiosoitteella.

Tunnuksen luominen ja asiakkuus on vapaaehtoinen, ja siitä voi irtautua millon itse haluat!

Paikanvarausta saa käyttää palveluksen aloittamismatkan, viikonloppuvapaan sekä HL (henkilökohtainen loma), KL (kuntoisuusloma), HSL (henkilökohtaisesta syystä johtuva loma) tai isyysvapaan yhteydessä edestakaiseen matkaan. 

Näin varaat paikkalipun:

1. Valitse matkustajatyypiksi "Asevelvollinen". Näin VR tunnistaa matkustajatyypin.
2. Valitse matkan syyksi "palvelusmatka". Näin VR tunnistaa matkan asevelvollisen matkaksi. 
3. Kaukoliikunteessä voit valita istumapaikan vaunukartalta. Lähiliikenteessä ja kiskobusseissa ei ole paikanvarausta.
4. Vahvista varaus ja saat matkalipun. Muista perua matkasi jos et matkustakkaan. Lippuun tulee merkintä matkan syystä ja maksuttomuudesta. 
5. Nouse varaamasi junayhteyden kyytiin. Matkalippu käy vain siinä osoitettuun junavuoroon.
6. Konduktööri tarkistaa matkalipun ja alennusperusteen. Näin VR huolehtii ettei alennusta käytetä väärin.

Konduktööri tarkistaa paikanvarauksesta saamasi mobiililipun QR-koodin ja palveluksen aloittamismääräyksen. (palveluksessa ollessa QR-koodi ja varusmieskortti)

Jos olet tehnyt paikanvarauksen, niin tarjoa konduktöörille aina sovelluksen lippua. 

Asevelvollisuusasian hoitaminen Suomessa

Mikäli sinulla on asevelvollisuusasian hoitamiseen liittyviä kysymyksiä, mitkä eivät selviä tästä kirjeestä tai Puolustusvoimat.fi -verkkosivuilta, niin ole yhteydessä Puolustusvoimien aluetoimistoihin. Aluetoimistosi määräytyy viimeisen Suomessa olleen kotikuntasi mukaan.

Voit kysyä asioitasi hoitavaa aluetoimistoa mistä tahansa aluetoimistosta. Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät Puolustusvoimien verkkosivuilta.

Ulkomailta Suomeen suorittamaan varusmiespalvelusta 

Asevelvollisen yhteysviranomaisena toimii Suomen edustusto. Oman edustustosi lisäksi voit palvelukseen liittyvissä asioissa ottaa yhteyttä myös aluetoimistoihin. Ennen varusmiespalveluksen aloittamista on syytä huolehtia ainakin seuraavista asioista: 

• Kansalaisuuteen liittyvät asiat.
• Terveydentilan muutoksiin liittyvät lääkärintarkastukset.
• Passi- ja viisumiasiat.
• Sotilasavustuksen hakeminen (Kela.fi).
• Palveluksen aloittamiseen liittyvät matkaliput.
• Tutustuminen Varusmies -oppaaseen (opas on ruotsin ja englanninkielisenä intti.fi -verkkosivuilla).

Lisäksi varusmiespalveluksen aloittavan on itse hoidettava asuntoon, työhön tai opiskeluun ja verotukseen ulkomailla liittyvät ilmoitukset ja asiat. Ulkomailta palvelukseen tulevalla on oikeus asioida palvelukseen liittyvissä asioissa äidinkielellään, joten tulkkipalvelut järjestetään tarvittaessa.

Huomioithan, että koulutuskieli joukko-osastossa on ensisijaisesti suomi tai ruotsi.

Huomioi siviiliasiat ennen varusmiespalvelusta

Muutamiin siviiliasioihin kannattaa kiinnittää huomiota jo ennen palveluksen alkamista. Yksi tärkeimpiä asioita on huolehtia omasta sekä fyysisestä että henkisestä kunnosta ja läheisistä ihmissuhteista. Tähän huolehtimiseen liittyy tiedon hankkiminen varusmiespalveluksesta ja näistä asioista kertominen myös läheisille ihmisille.

Valmistautuminen etukäteen varusmiespalveluksen helpottaa palveluksen suorittamista.  

Opiskelu- ja työasiat sekä talouden hoito

Jos sinut on hyväksytty johonkin oppilaitokseen, niin opiskelun aloituksesta tai niiden jatkamisesta palveluksen jälkeen on sovittava oppilaitoksen kanssa.

Mikäli olet töissä, niin varusmiespalveluksen alkamisesta täytyy ilmoittaa työnantajalle. Varusmiespalveluksen jälkeinen takaisinottovelvollisuus samaan työpaikkaan on voimassa vain Suomessa (Laki maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta (305/2009) 4 §).

Varusmiehen päiväraha kattaa vain pienet kasarmielämään liittyvät menot, joten tulotason muutos mahdollisten lainojen ja muiden maksujen suorittamiseen on hyvä ennakoida. Pankin tai muun luotonantajan kanssa kannattaa yrittää sopia lainojen lyhennysten siirtämisestä tai osamaksujärjestelyistä. Uusien lainojen tai pikavippien ottaminen ennen palvelusta ei kannata, koska niistä joutuu huolehtimaan myös varusmiespalveluksen aikana.

Kelan sotilasavustus

Yksin asuvalle tai perheelliselle varusmiehelle voi Kela maksaa sotilasavustusta palveluksen alkamispäivästä kotiuttamiskuukauden loppuun. Varusmiehen ulkomailla asuvat puoliso ja lapset ovat oikeutettuja saamaan sotilasavustusta samoin perustein kuin Suomessa asuvan varusmiehen omaiset.

Ulkomailla yksin asuva varusmies voi saada sotilasavustusta joko ulkomailla olevan asunnon kohtuullisien asumiskustannusten ylläpitoon palvelusaikana tai Suomessa sijaitsevaan asuntoon.

Tarkempia tietoja sotilasavustuksesta saat Kela.fi -verkkosivuilta.

Palvelukseen aloittamiseen ja kotiuttamiseen liittyvät matkat

Varusmiespalvelukseen liittyvät matkustamiskustannukset korvataan vain, jos asut ulkomailla vakinaisesti palvelukseen tullessasi.  Palveluksen aloittamismatka korvataan ulkomailla olevasta asuinpaikasta Suomeen tehdystä matkasta, joka on alkanut aikaisintaan neljä viikkoa ennen palveluksen aloittamispäivää.

Kotiuttamismatka ulkomailla olevaan asuinpaikkaan korvataan, jos matka tehdään neljän viikon kuluessa palveluksen päättymisestä. Tästä neljän viikon määräajasta voidaan poiketa, jos matkustusajankohtaan on ollut erityisen painavia syitä. Mikäli aiot tulla Suomeen yli neljä viikkoa aikaisemmin ennen palveluksen alkua, niin ota yhteyttä aluetoimistoon ennen matkalippujen hankkimista. 

Matkalippujen hankinta

Palveluksen aloittamismatkaa varten laivaliput Itämerellä ja lentoliput on hankittava tämän ohjeen mukaisesti.

Matkalippuja varataksesi ota yhteyttä sähköpostiosoitteeseen liput(at)mil.fi.

Sähköpostin liitteenä tulee olla skannattuna palveluksen aloittamismääräys. Ilman palveluksen aloittamismääräystä matkaa ei varata.

Minimitiedot lento- ja laivavarausta varten ovat:

• Etu- ja sukunimi (nimitiedot samalla tavoin kuin ne on kirjoitettu passissa)
• Etuliite Ms/Mr (sukupuoli)
• Syntymäaika
• Sähköpostiosoite
• Matkapuhelinnumero
• Palveluksen aloittamismääräys liitteenä (viivakoodi peitettynä)
• Passin numero ja voimassaoloaika
• Maa, jossa passi on myönnetty

Ongelmia matkan suhteen

Jos sairastut tai loukkaannut ennen matkaa tai matkan aikana, niin ettet pysty matkustamaan sovitun suunnitelman mukaisesti ja liput on jo varattu/kirjoitettu, ota yhteyttä mahdollisimman pikaisesti puhelimitse numeroon +358 2056 159 50. Puhelinnumero yhdistää arkisin virka-aikana 8.00 AM - 5.00 PM EET CWT:n matkavarauksien palvelutiimille Suomeen. Virka-ajan ulkopuolella numero yhdistää päivystysnumeroon, joka on maksullinen. Ensisijainen puhelinpalveluaika on virka-aika. Soita päivystysnumeroon vain hätätapauksissa.

Jos myöhästyt jatkolennolta, niin siirry lentokentällä matkustusasiakirjassa seuraavan lennon tarjoajan palvelupisteelle. Lennon tarjoaja selvittää seuraavan mahdollisen lennon ja jatkolennot muuttuneen aikataulun mukaisesti päämäärään.

Pakottavissa aloittamismatkaan liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä myös Suomen edustustoon. 

Itse hankitut matkaliput ja matkavakuutus

Itse hankituista lipuista on mahdollista saada rahat takaisin, kun olet matkustanut edullisimmalla matkustustavalla ja toimittanut matkustamiseen liittyvät kuitit ja tositteet hakemuksen liitteinä välittömästi palveluksen alettua joukko-osastossa perusyksikkösi vääpelille.

Erillistä matkavakuutusta et tarvitse, sillä asevelvollinen on vakuutettu varusmiespalvelukseen liittyvien matkojen aikana, myös lomilla, Suomen valtion toimesta sotilastapaturman ja palvelussairauden varalta. Matkatavaroita ei ole vakuutettu.

Muuttoilmoitus

Tullessasi suorittamaan varusmiespalvelusta, sinun on tehtävä muuttoilmoitus. Postin muuttoilmoituksen voit tehdä sähköisesti Postin verkkosivuilla. Mikäli tulet Suomeen ainoastaan varusmiespalveluksen ajaksi, on sinun tehtävä tilapäinen muuttoilmoitus. Jos tiedät varmuudella jääväsi asumaan Suomeen varusmiespalveluksen jälkeen, joudut tekemään pysyvän muuttoilmoituksen. Tehtyäsi pysyvän muuttoilmoituksen sinulla ei ole oikeutta varusmiespalveluksen aikana maksuttomiin lomamatkoihin ulkomaille eikä varusmiespalveluksen päättymisen jälkeiseen kotiuttamismatkaan ulkomaille. 

Asuminen Suomessa

Varusmiespalveluksen aikana Puolustusvoimat järjestää majoituksen ja ylläpidon ainoastaan kasarmiolosuhteissa. Varusmiehillä on viikonloppuvapaita ja muita lomia, jolloin asumisesta ja ylläpidosta joutuu huolehtimaan itse.

Jos sinulla ei ole tuttavia tai sukulaisia Suomessa, joiden luona voit viettää vapaita ja lomia, niin sinun täytyy miettiä missä asut lomilla ollessasi: vuokraatko asunnon, majoitutko kasarmilla vai asutko kavereiden luona.

Puolustusvoimat ei korvaa varusmiehelle asumisesta tai asunnon hankinnasta aiheutuvia kustannuksia. Asumiskustannuksiin on mahdollista hakea Kelan sotilasavustusta (asumiskustannuksiin ei kuulu takuuvuokra, eikä kotivakuutus). 

Pankkitili

Varusmiehen päivärahat ja muut erilliskorvaukset maksetaan kahden viikon välein pankkitilille. Mikäli sinulla ei ole Suomessa, EU- tai ETA -maissa olevaa pankkitiliä, niin sellainen täytyy avata ennen palveluksen alkua.

Suositeltavaa on, että sinulla on suomalainen pankkitili, mikäli haluat välttyä mahdollisilta ulkomaisten pankkien tilinkäyttökulujen veloituksilta.

Lomamatkat ulkomaille

Ulkomaan lomamatkoja varten tarvittavat matkaliput hankkii perusyksikön vääpeli. Pysyvästi ulkomailla asuvat ja sieltä palvelukseen saapuneet varusmiehet saavat ulkomailla sijaitsevalle kotipaikkakunnalle palvelusajan pituudesta riippuen 1-4 matkaa:

• 165 vuorokautta palvelevat:
  • Euroopassa asuville kaksi matkaa
  • Euroopan ulkopuolella asuville yksi matka
• 255 vuorokautta palvelevat:
  • Euroopassa asuville kolme matkaa
  • Euroopan ulkopuolella asuville yksi matka
• 347 vuorokautta palvelevat:
  • Pohjoismaissa asuville neljä matkaa
  • Muualla Euroopassa asuville kolme matkaa
  • Euroopan ulkopuolella asuville kaksi matkaa

Edellä mainittujen matkojen lisäksi varusmiehelle voidaan myöntää maksuton edestakainen ulkomaanmatka, jos kysymyksessä on läheisen omaisen vakava sairaus, kuolema tai hautaaminen, omat häät, oman lapsen syntymä tai ristiäiset.

Tietoa ja apua 

Jokaisessa joukko-osastossa on sosiaalialan asiantuntijana sosiaalikuraattori. Sosiaalikuraattorin tehtäviä ovat esimerkiksi sosiaaliturvaneuvonta, ammatinvalintaan, opiskeluun ja työelämään liittyvät kysymykset sekä siviilielämän murheita koskevien asioiden käsittely. Näissä asioissa voit ottaa yhteyttä tarvittaessa oman joukko-osastosi sosiaalikuraattoriin jo ennen palveluksen aloittamista.

Liity joukko-osastosi Facebook tai Instagram-ryhmään, niin saat tietoa intistä sekä hyödyllisiä vinkkejä palveluksesta suoriutumiseen. Ryhmässä voit myös tutustua palvelustovereihisi etukäteen. Ryhmiä ylläpitävät edellisen saapumiserän varusmiehet, joille voit laittaa myös yksityisviestejä mieltä askarruttavista asioista.

Varusmiespalveluksessa voi kehittää omaa sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä

Varusmiesaika poikkeaa useimpien nuorten miesten tai naisten aikaisemmista elämäntilanteista ja kokemuksista. Varusmiespalveluksessa kohdataan uusia, erilaisia ihmisiä ja toimitaan täsmällisten ohjeiden ja aikataulujen mukaan osana suurempaa joukkoa. Elämä ei ole yhtä vapaata kuin siviilissä. 

Varusmieheltä edellytetään joustavuutta ja sopeutumista yhteismajoitukseen, käskyvaltasuhteisiin sekä kykyä siviilielämän yhteensovittamiseen varusmiespalveluksen kanssa. Varusmiespalvelus kannattaa nähdä mahdollisuutena, missä voit kehittää itseäsi sekä omia sosiaalisia ja psyykkisiä taitoja. Varusmiespalveluksesta saa paljon hyödyllistä kokemusta tulevaa elämää varten.

Sosiaalisia taitoja voi harjoitella ennen palvelusta olemalla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.  Psyykkiseen valmistautumiseen sopii esimerkiksi jonkin rentoutumisharjoituksen opettelu ja tutustuminen varusmiespalvelukseen puolustusvoimien verkkosivujen avulla. 

Instructions for attending to conscription issues in Finland

You can contact the Defence Forces’ regional offices if you have questions concerning conscription that are not answered in this letter or on the Defence Forces’ website. Your last home municipality in Finland determines which regional office you belong to. If you are unsure of which regional office this is, you can ask at any regional office. The regional offices’ contact information is found on the Finnish Defence Forces’ website.

Coming to Finland from abroad to carry out military service 

The Finnish diplomatic mission abroad (Embassy, Consulate) is the contact authority for conscripts. In addition to these, you can also contact your regional office in matters relating to military service. Before military service, you need to take care of the following: 

• Issues relating to citizenship
• Medical examinations relating to possible changes in your state of health
• Passport and visa issues 
• Applying for conscript’s allowance from the Finnish Social Insurance Institution, see: Kela.fi.
• Tickets for travel relating to entering military service
• Familiarising yourself with the Conscript Guide (available in Swedish and English on the Defence Forces’ website).

In addition to this, conscripts entering military service must make necessary notifications and arrangements concerning their accommodation, work, studies or taxation outside of Finland.

Conscripts arriving from abroad have the right to use their own mother tongue in service-related matters, so an interpreter will be arranged upon request. However, please note that the language of training in brigade-level units is primarily Finnish or Swedish.

Things to think about before military service

Some matters relating to civilian life should be taken into consideration before entering military service. One of the most important things is to take care of yourself - this includes both your physical and mental fitness - and close relationships.

For these purposes is important to get information on military service and also tell the people close to you about it. Being prepared will also make your own service time easier. 

Studies, work and taking care of finances

If you have been accepted to study at an educational institution, you must contact it and agree on when you will begin or continue your studies after military service. It is a good idea to do your military service before starting any long-term studies.

If you are working, you must inform your employer when you will be entering military service. The obligation of employers to allow an employee to return to his previous position applies only in Finland (Law on Continuing Employment and Service in Defense Responsibility Act 305/2009).

The conscripts' daily allowance is only enough to cover small expenses relating to garrison life, so you should consider how the change in income level may affect possible loans and other expenses. It is a good idea to try to agree to postpone loan instalments or make part-payment arrangements with your bank or other lender. It is better not to take new loans of any kind before entering service because you have to fulfil obligations relating to them also during service.

Conscripts who live alone, or who have a family, can apply for conscript’s allowance from the Social Insurance Institution (Kela) from the day that service begins to the end of the month that you muster out. The spouse and children of conscripts living abroad are entitled to the same conscript's allowance as the families of conscripts who live in Finland.

A conscript who lives alone abroad can receive conscript's allowance for the duration of military service either for keeping accommodation abroad (reasonable housing costs), or for accommodation that the conscript may have had to acquire in Finland because of military service. More detailed information on conscript’s allowance is available at Kela's website (kela.fi) or in the Conscript Guide.

Travel relating to entering service and mustering out

Travel costs relating to military service are only reimbursed if you live abroad permanently when you enter military service.  When you travel from your place of residence abroad to enter service in Finland, you can be reimbursed for travel that has begun at earliest four weeks before the date that you enter service. You can also be reimbursed for travel home when you muster out from service if you travel within four weeks of the date that your service ends.

Exceptions can be made to this four-week time limit if there is an especially weighty reason for travelling at a different time.  If you intend to travel to Finland more than four weeks before your entry into service, you must contact the regional office before you buy your travel ticket. 

Instructions for booking travel tickets

To book travel tickets, the primary contact is the CWT customer service, which can be reached at [email protected]. A scanned copy of the call-up order should be attached to the email when booking travel tickets. Tickets cannot be booked without a copy of the order.  

The following information is required in order to book flight or ferry tickets:

• Your first and your last name (as written on your passport)
• Ms/Mr (gender)
• Date of birth
• Email address
• Mobile phone number
• Order to enter service as an attachment (bar code must be covered)
• Passport number and expiry date
• Country where the passport was issued

In case of emergencies when the tickets have already been booked and/or issued:

• in case of illness or injury before entering service which prevents travelling 
• in case of illness or injury during the trip which prevents completing the travel 

Call +358 2056 159 50 as soon as possible. The call will be connected to CWT customer service team during office hours (Mon-Fri 8:00 AM-05:00 PM EET).

Outside the office hours the call will be forwarded to the 24/7 customer service team at additional cost.

The primary call time is during office hours and the 24/7 customer service number should be contacted in emergencies only.

In case you miss your connecting flight as a result of delay(s) regarding your previous flight you should contact the airline service desk at the airport (see flight ticket for details of the airline). The airline will book the next available connecting flight(s) to the destination.

You can be reimbursed for tickets that you have bought yourself when you travel in the least expensive way and deliver the receipts and related documentation together with your application for reimbursement to the Shared Services Centre to the company sergeant major of your brigade-level unit immediately after you enter service. 

You do not need separate travel insurance, because the Finnish state insures all conscripts in case of military-related accidents and service-related illnesses during all travel relating to military service, also during furloughs. Baggage is not insured.

Notification of change of address

When you come to Finland to carry out military service you must make notification of change of address. You can do this electronically at muuttoilmoitus.fi. If you come to Finland only for the duration of military service, you must make notification of a temporary change of address. If you know that you will stay and live in Finland after military service, you must make notification of a permanent change of address. After you have made a permanent change of address, you will not be entitled to reimbursement for travel abroad during furloughs or after mustering out from military service.  

Living in Finland

During military service, the Defence Forces arrange room and board only in barracks. Conscripts have weekend furloughs and other leave time, during which you have to arrange room and board for yourself. If you don’t have friends or relatives in Finland who you can stay with during furloughs, you need to think about where you can live while on leave: will you rent an apartment, stay in the garrison, or elsewhere with friends. The Defence Forces do not reimburse conscripts for accommodation or other costs relating to this. You can apply for conscript’s allowance from KELA to help cover living costs (living costs do not include rental deposits or home insurance). 

Bank account

Conscripts’ daily allowance and other reimbursements are paid to your bank account every two weeks. If you don’t have a bank account in Finland, an EU or EEA country, then you will have to open one before you begin your service. We recommend that you have a Finnish bank account, especially if you want to avoid possible fees that foreign banks may charge.

Travel abroad during leave

The company sergeant major procures tickets needed for travel to destinations outside Finland. Conscripts who live abroad permanently and come to Finland from there to carry out their military service can travel to their home from 1-4 times during military service depending on the length of their service:

• Those serving for 165 days:
  • two times for those living in Europe
  • one time for those living outside of Europe
• Those serving for 225 days:
  • three times for those living in Europe
  • one time for those living outside of Europe
• Those serving for 347 days:
  • four times for those living in the Nordic countries
  • three times for those living elsewhere in Europe
  • two times for those living outside of Europe

In addition to the above, conscripts can be granted a free return trip abroad in the case of a serious illness or the death or burial of a family member, the conscript’s own wedding or the birth or christening of their child.

Information and assistance 

Each brigade-level unit has a social welfare officer who assists in social matters. The duties of the social welfare officer include for example providing advice in social security matters, questions concerning choice of profession, studies and work and in handling problems that may arise in one’s personal life. In such matters, you can contact the social welfare officer of your own brigade-level unit already before you enter service.

You should also join your brigade-level unit's Facebook group. There you will find information on everyday life in the military and useful tips for entering and carrying out your military service. In the group, you can also get to know your fellow soldiers already beforehand. Groups are maintained by the previous contingent’s conscripts and you can also ask them questions by private message.

In military service you can develop your own social and psychological capacity

The time in military service is different from the previous circumstances and experiences of most young men and women. During military service, you will meet new and different people and act according to precise instructions and schedules as part of a larger unit. Life is not as free as in the civilian world. 

Conscripts must be flexible and able to adapt to joint accommodation and the chain of command, and be capable of combining civilian relationships and matters with the demands of military service. You should look at military service as a possibility where you can further develop yourself and your own social and psychological skills. From military service, you will gain a lot of useful experience for your future life.

You can practice your social skills already before entering service by seeking out situations where you can create contacts with other people. Learning some relaxation exercises and familiarising yourself with military service on the Defence Forces’ website can help you to prepare mentally. 

Fitness guidelines for young people entering military service

Military training does not require extreme stamina or muscular strength from a healthy young person, but the strenuousness can come as a surprise for those who have done less physical exercise. Good endurance and muscle fitness guarantee a meaningful military service experience.

More than 20 percent of military service training is fitness training, where the aim is to maintain and develop soldiers’ physical capabilities and encourage a physically active lifestyle during their years in the reserve. Alongside of fitness training, a large part of military service is also physically strenuous. Good physical fitness does not come by itself, but through it you can improve your own health, working capacity and other quality of life.

The easiest way of comprehensively improving the qualities that you will need during military service is to use the fitness service offered by the Defence Forces at MarsMars.fi. Download the marsmars app on your phone already today!