Harjoituksessa

Karjalan prikaati

Karjalan prikaati, KARPR, on maavoimien suuri joukko-osasto, joka edustaa kaikkia maavoimien aselajeja. Prikaatin päätehtävänä on kouluttaa sodanajan joukkoja Suomen puolustusvoimille. Karjalan prikaatin komentaja on prikaatikenraali Pasi Välimäki.

Karjalan prikaatissa koulutetaan vuosittain noin 4 000 varusmiestä. Valmiusyhtymässä työskentelee noin 600 palkattuun henkilöstöön kuuluvaa, joista lähes kolmasosa toimii siviilitehtävissä.

Yhteisenä arvona tunnustettu "Kaarti päälle" -henki muodostuu lujasta tahdosta, kehittyvästä ammattitaidosta sekä tuloksellisesta yhteisvaikutuksesta.

Karjalan prikaatin organisaatio ja historia

Karjalan prikaatiin kuuluu kuusi joukkoyksikköä: Kymen jääkäripataljoona, Karjalan tykistörykmentti, Salpausselän ilmatorjuntapatteristo, Kymen pioneeripataljoona, Itä-Suomen viestipataljoona ja Karjalan huoltopataljoona. Organisaatioon kuuluu lisäksi Karjalan prikaatin esikunta sekä suoraan apulaiskomentajan alaisuudessa toimivat Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen aluetoimistot.

Aluetoimistot

Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä vastaa asevelvollisuusasioista alueellaan eli kutsunnoista, hallinnollisista päätöksistä kuten palveluksen paikan muutoksesta tai aloittamisen lykkäämisestä sekä reserviläisten asioista.

Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa vastaa asevelvollisuusasioista alueellaan eli kutsunnoista, hallinnollisista päätöksistä kuten palveluksen paikan muutoksesta tai aloittamisen lykkäämisestä sekä reserviläisten asioista.

Karjalan prikaatin KILPI -lehti

KILPI-lehti 2/18 (PDF) Uusin julkaisu luettavaksi!

KILPI-lehti 1/18 (PDF)

KILPI-lehti 2/17 (PDF)

KILPI-lehti 1/17 (PDF) 

Lue koko Tuntematon Sotilas 2017 -haastattelu tästä.

Karjalan prikaatin Kilpi -lehti on Karjalan prikaatin ja sen kanssa yhteistoiminnassa olevien kiltojen sekä prikaatin että siihen kuuluvien joukkoyksiköiden perinnejoukkojen jäsenlehti. Kilpi on myös Karjalan prikaatin henkilöstö- ja tiedotuslehti, sekä prikaatin aliupseerikoulujen ja -kurssien kurssijulkaisu.

Vuodesta 1998 lehti on ollut nimeltään Karjalan prikaatin KILPI ja sitä toimittaa kiltojen ja joukkoyksiköiden muodostama toimituskunta; Karjalan Prikaatin Kilta ry, Karjalan Tykistökilta ry, Korian Pioneerikilta ry, Kymen Jääkäripataljoonan Kilta ry, Kymen Viestikilta ry, Autojoukkojen Kymenlaakson Kilta ry ja Salpausselän Ilmatorjuntakilta ry.

Lehti on palkittu useasti joko vuoden joukko-osastolehtenä tai kiltalehtenä. Lehden kustantaja on Karjalan prikaati. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja painosmäärä on 3000 kappaletta.

Toimitus

  • Päätoimittaja Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö
  • Toimitussihteeri Karjalan prikaatin tiedotussihteeri Päivi Visuri, p. 0299 431 107, paivi.visuri(at)mil.fi
  • Kirjoitathan meille palutetta lehdestä, kiitos!

 

Karjalan prikaatin harjoitustoiminta

Täältä voit seurata Karjalan prikaatin harjoituksien uutisointia. 

Keihäs 18 - harjoitus #keihäs18

Karjalan prikaatin johtama Keihäs 18 -harjoitus järjestetään Selänpää - Pahkajärvi - Tuohikotti - Heituinlahti - Kouvola - Utti -alueella 3.-11.12.2018. Harjoitus on kaksiosainen, joista ensimmäinen on ampumaharjoitusvaihe 3.-6.12. ja harjoitus jatkuu taisteluharjoitusvaiheena 7.-11.12.2018. Ampumaharjoitusvaiheen johtaa Karjalan tykistörykmentin komentaja, everstiluutnantti Jussi Annala. Taisteluharjoitusvaiheen johtaa Karjalan prikaatin komentaja, prikaatikenraali Pasi Välimäki.

Kymenlaakson talvinen pelikenttä on valmiina vastaanottamaan harjoitusjoukkoja. Viikonlopun talvinen lumisade puki Keihäs 18 -harjoitusalueet valkoiseen lumipeitteeseen juuri ennen harjoituksen aloittamista.

Keihäs 18 -harjoitus koostuu tykistön ampumaharjoituksesta ja maavoimien alueellisesta taisteluharjoituksesta. Tykistön ampumaharjoitus aloitettiin 3.12. joukkojen keskittämisellä ja tuliasemiin ryhmittämisellä. Ampumaharjoituksen viimeiset laukaukset ammuttiin 6.12. Ampumaharjoituksen aikana on alueelle keskitetty jalkaväen tapaan taistelevia joukkoja sekä moninaisia aselajijoukkoja, jokainen ryhmittyneenä omiin tehtäviinsä.

  • #keihäs18 - Huolto ei synny itsestään, vaan se tehdään - Huolto tukee ja taistelee (7.12.2018)

Huollon tehtävänä on ottaa vastaan marsseilta ryhmittyviä joukkoja, huoltaa marssineet joukot taistelukelpoisiksi sekä ylläpitää tuen keinoin joukkojen taistelukelpoisuutta. Karjalan huoltopataljoonassa asevelvollisuuttaan suorittavat sotilaat ovat harjoitelleen huollon tehtäviään syksyn vaihtelevissa sää- ja harjoitusolosuhteissa ja nyt joukko on valmis.

Ampumaharjoituksen joukkojen tuki toteutetaan suurelta osin tukeutumalla olemassa oleviin tukipisteisiin joita me täällä Karjalan prikaatissa kutsutaan nimillä: materiaalikeskus, polttoaineen jakopaikka, sotilaskoti ja niin edelleen. Tukeutuminen toteutetaan meidän olemassa oleviin kiinteisiin huoltopaikkoihin.

Harjoituksen joukkoja tuetaan voimallisesti myös Puolustusvoimien kumppanien toimenpitein. Sotilaskoti on virittänyt väistötilansa harjoitusjoukoille valmiiksi. MILLOG Oy:n korjaamon ammattilaiset päivystävät vikakorjauksia varten harjoituksen ajan, jotta vikaantunut kalusto saadaan takaisin joukkojen käyttöön mahdollisimman nopeasti. LEIJONA Catering Oy tukee ruoka-annoksilla ja elintarvikkeilla joukkojamme. On totta, että usein näitä toimijoita emme havaitse vaikka ilman heidän tukeaan saattaisi maastossa tulla vilu selkään.

Kiivaat taistelut edellyttävät reserviä. Toki reservejä löytyy, koska Karjalan huoltopataljoonan aliupseerikoulun kurssit ovat samanaikaisesti omassa aselajiharjoituksessa. Harjoituksessa viimeistellään oppeja ja taitoja, joita sitten tarvitaan aivan hetken päästä kun oppilaat ylennetään alikersantin palvelusarvoon ja heille käsketään vastuulliset johtaja- sekä huollon tukitehtävät.

Hyvää harjoitusta tänne keskitetyille joukoille, toivottaa Karjalan huoltopataljoonan komentaja, everstiluutnantti Tamio Salminen.

  • #keihäs18 - Taisteluharjoitus käynnissä - Liivi kertoo, kun käsi on pois pelistä (8.12.2018)

Sinisten hyökkäys on pysähtynyt, vaikka kärjessä ovat valiojoukot. Pian kotiutuvat Porin prikaatin valmiusyksikön varusmiehet ovat asemissa tien molemmin puolin. Heidän päivänsä Keihäs 18 -harjoituksessa on ollut haastava.

Sinisten hyökkäys alkoi jo varhain lauantaiaamuna, ja pian hyökkäyksen kärkeen siirtyi joukkojen iskukykyisin osa: valmiusyksikkö. Sen eteneminen pysähtyi kuitenkin keltaisten epäsuoraan tuleen. Iltapäivällä tilanne oli edelleen sama.

- Tässä on vasta ensimmäinen päivä taisteltu, mutta nyt tulee selkään epäsuoralla tulella, varusmies Miikka myöntää.

Epäsuoran tulen vaikutus pystytään nykyisin simuloimaan erittäin realistisesti kaksipuolisen taistelun simulaattorin eli KASIn avulla. Se on tehnyt taisteluharjoituksista entistä todenmukaisempia.

Keihäs 18 –harjoitukseen osallistuvien taistelijoiden yllä on simulaattoriliivi, joka koostuu kypärään ja taisteluliiviin kiinnitettävistä prismoilla varustetuista valjaista. Liivi ottaa vastaan eri asejärjestelmistä lähtevät laserimpulssi. Niiden perusteella se kertoo, millaista vaikutusta asejärjestelmät taistelijalle aiheuttavat. Liivissä on prismojen lisäksi GPS-paikannin, kaiutin sekä taistelijan asennon tunnistava anturi.

- Liivit alkavat huutaa, että epäsuoraa tulta esimeriksi sadan, sitten viidenkymmenen metrin päässä. Sitten pitää heittäytyä maahan ja odottaa, että epäsuora tuli loppuu. Sitten liivit sanovat, mitä on käynyt, esimerkiksi vasen käsi pois pelistä, Miikka kertoo.

- Tästä huomaa epäsuoran tulen tehokkuuden. Tulenjohtaja on joukkueen tärkein henkilö.

Keltaisen puolen tulenjohtajat onnistuivat lauantaina paremmin. Toki puolustajalla on etulyöntiasema.

- Emme saaneet paikannettua vihollista, Miikka sanoo.

Simulaattorijärjestelmät ovat tehneet sotaharjoituksista mielekkäämpiä sekä koulutettaville että kouluttajille. Enää erotuomareiden ei tarvitse huutaa "tilanne seis" ja kuvailla tapahtumia.

- Porukan motivaatio nousi valtavasti, kun simulaattorit tulivat. Enää ei tarvinnut tehdä poskilaukauksia, Kymen jääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Markus Wahlstein sanoo.

Myös ajoneuvot ovat mukana KASI-järjestelmässä. Esimerkiksi panssarivaunujen sisällä on kaiuttimet, jotka kertovat vahingoista vaunun saatua osuman.

Kaikki taistelukentän tapahtumat tallentuvat järjestelmään. Kouluttajat voivat siten osoittaa joukoille, mitä taistelussa tapahtui. Palaute voidaan antaa jo kentällä pakettiautoon sijoitetun monitorin avulla.

JP1 pääkouluttaja everstiluutnantti Tero Savonen Porin prikaatista oli erittäin tyytyväinen harjoituksen kulkuun, vaikka hänen komentamansa pataljoonan valmiusyksikön hyökkäys lauantaina pysähtyikin.

- On hienoa, että heillä on kunnollinen vastustaja. Koulutusta palvelee parhaiten se, että molemmilla puolilla on riittävän suorituskykyinen joukko, Savonen sanoi.

Keihäs 18 -harjoitukseen osallistuu yhteensä 4700 taistelijaa. Mukana on niin varusmiehiä kuin reserviläisiä.

  • #keihäs18 - Viesti vain perille vietynä ratkaisee (9.12.2018)

Johtaminen on olennainen osa sodankäyntiä ja armeijakulttuuria, joten maavoimien uusi johtamisjärjestelmä M18 on erittäin tärkeässä roolissa Keihäs 18 -harjoituksissa.

Maavoimien johtamista tukevaa JOJÄM18-järjestelmää käyttävät lähes kaikki harjoitukseen osallistuvat joukko-osastot, ainakin osittain. Harjoituksessa käytetään myös vanhempaa M12-johtamisjärjestelmää, ja on Karjalan prikaatin viestijoukkojen vastuulla sovittaa uusi ja vanha systeemi harmonisesti yhteen.

-Toimivaksi bändiksi, soittamaan samaa sävelmää ja vieläpä samassa rytmissä, viestijoukkojen komentaja, everstiluutnantti Janne Jokinen sanoo.

Bittium ja puolustusvoimat ovat yhdessä kehittäneet uuden M18-järjestelmän nimenomaan puolustusvoimien käyttöön. M18 on ensimmäinen johtamisjärjestelmä, joka tulee kaikkien maavoimien joukko-osastojen käyttöön sekä osittain myös ilma- ja merivoimien käyttöön. IP-pohjainen M18 kelpaa kaikille joukoille, ja vanha M12 jää reserviin.

Karjalan prikaatissa M18 otettiin syksyllä käyttöön varusmieskoulutuksessa, mutta Keihäs 18-harjoituksen reserviläiset käyttivät varusmiesaikanaan vanhempia järjestelmiä, kuten digitaalista M12:a. Kahden päivän muuntokoulutuskokemuksen jälkeen uusi M18-johtamisjärjestelmä vaikutti reserviläisistä hyvältä uudistukselta.

-Ihan mielenkiintoinen järjestelmä, vähän erilainen kuin se johtamisjärjestelmä, jonka opettelin varusmiespalveluksessa kymmenen vuotta sitten, kertoo reservin vänrikki Ari.

-Uusi järjestelmä on käyttäjäystävällisempi kuin vanha, länsisuomalainen jatkaa kannettavan tietokoneen äärestä.

Arin vieressä istuva reserviläinen Jesse nyökyttelee. Hänen edellisestä johtamisjärjestelmäkokemuksestaan on myös kymmenen vuotta. -Uutta järjestelmää on selkeämpi käyttää, Jesse sanoo. Hän on siviiliammatiltaan ensihoitaja.

-Kohtalaisen hyvin tätä systeemiä pystyy pyörittämään tälläkin kokemuksella. Vanhaa järjestelmää opiskeltiin viikkoja, mutta tätä uutta osaan käyttää, ainakin jotenkin, jo kahden päivän koulutuksen jälkeen, Jesse sanoo.

Uutta löytyy muualtakin kuin tietokoneilta. Johtamisjärjestelmän vaatima varsinainen tietoliikenneverkko rakentuu viestiasemista, joista ainakin osa on kirjaimellisesti aivan pakasta revittyjä.

-Revimme vielä eilen pakkausmuoveja irti aseman puhelimista, reservin alikersantti Pekka kertoo metsän keskeltä. Porilaisen Pekan ryhmä opettelee harjoituksessa kokoamaan asemaa, jossa on 24-metrinen masto, jonka päähän kiinnitetään radiolaitteet ja linkit.

Kun Pekka ja hänen ryhmänsä suorittivat varusmiespalvelustaan kymmenen vuotta sitten, konttiasema oli erilainen. Siinä masto nousi automaattisesti nappia painamalla, mutta uuden aseman masto pitää pystyttää käsivoimin ja tukea kiiloilla. Uusi asema pitäisi saada toimintakuntoon alle tunnissa, maastoon naamioituna, mutta siihen Pekan ryhmällä on vielä matkaa.

He perustavat konttiasemaa vasta toista kertaa, ja uutuuttaan hohkaava kontti ujostuttaa vielä.

-Varusmiehinä meitä koulutettiin tähän hommaan vuosi, joten ei tätä uutta konttia ihan kolmessa päivässä opi. Vaikka yllättävän hyvin näitä asioita muistaa ja tulee mieleen kymmenen vuoden takaa, Pekka sanoo.

  • #keihäs18 - Ilmatorjunta valmiina tuottamaan tappioita - tulosten aika on nyt (9.12.2018)

Ilmatorjunnan vuosipäivää vietettiin muutamia päiviä sitten 30.11. Vuosipäivän vieton yksi tärkeä peruste on talvisodan alkamiseen liittyvä ilmatorjunnan tulikaste. Ilmatorjunta oli valmiina ja tuotti merkittäviä tappiota ilmaviholliselle. Nyt saapumiserän loppupuolella on taas aika osoittaa asevelvollisten suorituskyky tuottaa tappioita haastavissa olosuhteissa.

Kuluneen syksyn aikana ovat niin ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien kuin asejärjestelmien parissa harjoitelleet yksiköt nostaneet osaamisensa sille tasolle, että voimme nyt Keihäs18 -harjoituksessa todeta koulutuksen jälleen kerran purreen. Samoin kertausharjoitukseen osallistuvat reserviläiset ovat osoittaneet lyhyessä ajassa taitojen olleen syväoppimisen tasolla.

Edellä tavatun Pekan kaltaiset reserviläiset ovat kerrassaan kelpo sotilaita, ylistää everstiluutnantti Tero Koljonen, joka on Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja. Koljosen mukaan reserviläisarmeija on mainio, sillä tavallinen arki, kuten perhe- ja työelämä marinoi reserviläisistä hyviä ongelmanratkaisijoita, jotka puurtavat eteenpäin pienistä tai suurista takaiskuista lannistumatta kuin yksinhuoltaja hangessa kohti päiväkotia kello kuusi aamulla.

-Sota on ongelmien ratkaisua. Sodassa on aina kitkaa, Koljonen sanoo JONEn eli IT-johtamisajoneuvon vieressä.

Ilmatorjunta-aselajin taistelujen luonne on usein valmistautumista tuntikausia ja sitten toiminnan alkaessa tulos mitataan muutamissa sekunneissa. Ilmassa nopeasti liikkuvaan koneeseen on saatava asejärjestelmän ammus tai ohjus osumaan erittäin lyhyen ajan kuluessa, ennakkovaroituksen ollessa elintärkeä. Ilmatorjunnan tuloksen tekijöitä ovat siis kaikki ketjun lenkit, valvontasensorien käyttäjät, viestiasemien pystyttäjät, ohjusampujat, taistelunjohtajat eikä vähäisimpänä edellytyksien tekijöinä huolto- ja vartiomiehet. Kaikille löytyy tärkeä tehtävä, jatkaa Koljonen.

JONEn sisällä varusmiehet ja tarvittaessa reserviläiset muun muassa osoittavat maaleja ilmapuolustukselle. -Reserviläisiltä tämäkin homma sujuu jo parin päivän jälkeen. Heistä kukaan ei muista kaikkea, mutta aina siitä joukosta joku muistaa, mitä pitää tehdä. Sen takia kaikki sujuu, Koljonen sanoo.

Koljosen mukaan reserviläisille on ehtinyt kehittyä itseluottamusta siviilissä, ja sotaharjoituksissa he osaavat ja uskaltavat ajatella omilla aivoillaan.

Varusmiehet ja reserviläiset käyttävät vaativia asejärjestelmiä, kuten IT-ohjuslavetti CMAD:tä.

-Muissa maissa sitä käyttäisivät ammattisotilaat.

Erinomaista harjoitusta kaikille, mutta erityisesti ilmatorjuntajoukoille, toivottaa Salpausselän ilmatorjuntapatteriston komentaja, everstiluutnantti Tero Koljonen.

#keihäs18 - Aloite temmataan vain aktiivisella toiminnalla - Maavoimien komentaja tarkasti Keihäs 18 -harjoituksen

Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko tarkasti maanantaina Keihäs 18 –harjoituksen.

Missä olette harjoitusta ehtinyt seurata ja mitä olette nähnyt?

Tässä on tultu ylhäältä alaspäin. Esikunnista on lähdetty, ja nyt olen tullut tänne kentälle katsomaan yksittäisiä sotilaita, jotka lopullisen työn ja tuloksen tekevät.

Miltä toiminta on näyttänyt?

Ihan hyvältä. Kyllä tämä lyhyt aikakin, jonka olen harjoitusta ollut tarkistamassa, osoittaa, että näitä isoja harjoituksia tarvitaan. Vain näissä isoissa maastoharjoituksissa kyetään harjoituttamaan joukkoa ja toimimaan sillä tavalla kuin minä tahdon maavoimien toimivan.

Mitä asioita erityisesti seuraatte?

Erityisesti katson johtajiemme toimeenpanokykyä. Nykyaikaisessa taisteluympäristössä kaikki viivyttely ja odottelu johtaa otteen menettämiseen. Pitää olla aktiivinen ja ottaa hieman riskejäkin. Ei voi jäädä odottamaan, että saa täydelliset tiedot siitä, mitä on edessä. Aloite temmataan vain aktiivisella toiminnalla.

Kuinka realistisena pidät harjoituksen rakennetta?

Pidän harjoituksen rakennetta erinomaisen hyvänä. Tämä on juuri tälle alueelle ominainen rakenne ja tarjoaa sekä johtajille että joukoille niin aidon tilanteen kuin voidaan tarjota, erityisesti kun hyödynnetään simulaattoreita, jotka motivoivat yksittäisiä sotilaita ja ajoneuvojen kuljettajia. Tilannepohja ja harjoituksen rakenne on hyvä.

Kuinka paljon ajankohtaiset kansainväliset konfliktit vaikuttavat harjoitusten suunnitteluun?

Kun maavoimien harjoitusrakennetta kehitetään, me pyrimme elämään tietenkin ajassa. Emme tee mitään sellaista, mikä ei ole todellista. Se, kuinka todellista se on, kun jotain sattuu, se on meidän johtajiemme hyvän arvauksen varassa. Kaikki toiminta pyritään järjestämään mahdollisimman todenmukaisesti, niin kuin me kuvittelemme taistelujen etenevän tositilanteessa.

Tälläkin hetkellä Suomessa on meneillään kansainvälinen harjoitus. Millaista hyötyä niistä on?

Kansainvälisessä yhteistyössä on se hyvä puoli, että molemmat osapuolet näkevät omien toimintatapojensa sopivuuden kyseiseen tilanteeseen ja saavat vertailupohjaa sille, missä mennään. Se on samalla mainosta meidän asevelvollisuusjärjestelmällemme, jossa ei ole todellakaan mitään hävettävää, vaan päinvastoin.

Tähän harjoitukseen osallistuu kahden joukko-osaston valmiusyksiköt. Miten heidän kouluttamisessaan on mielestänne onnistuttu?

Erinomaisesti. Siihen ei ole mitään muuta kuin yksi sana: erinomaisesti. Tässäkin ympärillä on valmiusyksikön sotilaita, ja haastattelin heitä juuri äsken. Motivaatio ei voisi olla korkeampi. Osaaminen on erittäin korkea. Viikon päästä he luovuttavat sitten vastuun seuraavalle valmiusyksikölle, jossa motivaatio on ihan yhtä korkealla. Tämä valmiusyksikkökonsepti on erittäin onnistunut.

Muistatteko oman loppusotanne? Millainen se oli, ja miten varusmiesten toiminta on muuttunut niistä ajoista?

Oma loppusotani oli kaukopartiosissitoiminnassa, ja muistan sen elävästi. Kylmää, Lapissa pitkiä hiihtomatkoja. Se oli erittäin hyvä harjoitus, mutta sen ajan varusmieskoulutuksessa oli paljon tyhjäkäyntiä ja tehtiin paljon joutavanpäiväistä. Nyt keskitytään puhtaasti sotilaallisiin taitoihin, vaikka palvelusaika on lyhyempi. Voin sanoa ihan rehellisesti, että nykypäivän varusmiespalvelusta ei voi substanssin puolesta edes verrata sen ajan varusmiespalvelukseen. Niin paljon on edistytty koulutuksessa.

Keihäs 18 –harjoitukseen osallistuu myös reserviläisiä. Miten heidän ammattitaitoaan on mielestänne onnistuttu hyödyntämään?

On aivan käsittämätöntä, millainen voimavara reserviläisissä on. Olin eilen ja toissapäivänä katsomassa Arctic Shield –harjoitusta Lapissa ja keskustelin siellä reserviläisten kanssa. Saman olen tehnyt tämän päivän aikana täällä. Reserviläisissä on niin paljon bisnesmaailman, hallinnon ja eri alojen osaamista, joka tuo merkittävän lisäarvon sotaväen toimintaan. Meillä on uusi IP-pohjainen johtamisjärjestelmä. Varusmiehet ja reserviläiset osaavat sitä käyttää, mutta palkattu henkilöstö on äärimmäisessä tuskassa opetellessaan sitä käyttämään, koska meidät on koulutettu analogiselle järjestelmälle. Poisoppiminen meille ammattisotilaille on äärimmäisen vaikeaa.

Onko kertausharjoituksia tiedossa entistä enemmän?

Kertausharjoitusvolyymi pysyy samalla tasolla. Maavoimissa se on noin 10000 reserviläistä vuodessa. Kouluttajaresursseihin nähden liikutaan ihan maksimirajalla. Toki me kouluttaisimme mielellämme enemmänkin, mutta yksinkertaisesti henkilöstö ei siihen riitä.

  • #keihäs18 - Yhdessä eteenpäin – kunhan tie on auki

Kaivinkoneen jyrinä täyttää talvisen metsätien. Edessä on vajaan kilometrin pätkä tietä, jonka kulkeminen olisi mahdotonta ilman pioneereja.
- Pitäisi saada huoltotie auki eli ohjelmassa on oman sulutteen raivaaminen, pioneerijoukkueen johtaja, upseerikokelas Kosti kertoo.
Takana on pitkä harjoitus, viimeisimpänä siltaoperaatio ja toinen raivaustehtävä. Unta on tullut vähänlaisesti, mutta Kostin kasvoilta on turha etsiä väsymyksen merkkejä. Pioneeri on yön eläin.
Tiellä oleva sulute on jo tehnyt tehtävänsä – yhdessä valvonnan ja tulen kanssa se on hidastanut vastustajan liikettä olennaisesti ja tuonut turvaa omille joukoille.
Nyt täällä edistetään liikettä.
Tähän asti joukkueen raivaustyö on edennyt rivakasti, siitä kertovat jo ylös kaivetut harjoitustelamiinatkin. Harjoituksessa tällä alueella on taisteltu, joten miinoitetta lähestytään kuin se olisi vastustajan tekemä. Siis varovaisuutta noudattaen ja hieman hitaammalla tahdilla.
Pienen kummun takana tie muuttuu epätasaisemmaksi ja varsin aaltoilevaksi.
Käsky käy, lähitunteina näkymä muuttuu.
- Meillä on hyvin koneita paikalla, joten laitetaan kello 16 mennessä tie sellaiseen kuntoon, että siinä voi ajaa vaikka madalletulla henkilöautolla, kapteeni Juho Lemström ilmoittaa.
Hoituu.

Seuraavana edessä häämöttää sorakasa ja isompi kuoppa. Edessä avautuva näky on "lusikkahaarukan" eli pioneerien traktorikaivurin tekosia. Kosti joukkueineen saa kouluttajilta vuolaita kehuja, mutta juuri tässä kohtaa työnjälki voisi olla vielä parempikin. Koulutukseen kuuluu, että varusmiehet saavat palautteen heti toimenpiteiden jälkeen.
- Kaivanto saisi olla syvempi ja vähän leveämpi. Tavoite on se, että kun vaunu tulee reunan yli, se kaatuu pohjalle eikä pääse kiipeämään ylös, Lemström sanoo.
Harjoitusalue on pioneereille tärkeä, sillä näitä tehtäviä ei voi harjoitella aivan missä tahansa.
- Tämä tie on meidän aluettamme. Täällä voimme tehdä mielin määrin mitä tahansa. Enemmän kuin tärkeää on, että varusmiehet pääsevät johtamaan työkoneita, näkemään mikä on lopputulos ja kauanko työssä kestää, Kymen pioneeripataljoonan komentaja, majuri Timo Ronkainen sanoo.

Viimeisenä edessä siintää ylämäkiosuus. Näkymä on raju. Tien pinta on rikottu ja täynnä suuria kiviä.
- Tie on käyttökelvoton pyöräajoneuvoilla ja tela-ajoneuvoillakin siitä on lähes mahdotonta mennä, Kosti esittelee tyytyväisenä.
Keihäs 18 on hyvä esimerkki harjoituksesta, joka tuo varusmiesjoukoille uusia kokemuksia eri joukkojen ja aselajien yhteispelistä. Tämäkin sulute on syntynyt yhteistyössä jääkärikomppanian kanssa.
Sekä Kosti, kapteeni Lemström että majuri Ronkainen katselevat ympärilleen varsin tyytyväisinä.
- Tämä on mennyt ihan hyvin, Kosti sanoo.
Hän ei tosin vielä tässä vaiheessa tiedä, että sulutteen raivaaminen ei suju loppuun asti ilman häirintää. Varusmiesten loppusota on myös varusmiesjohtajan suurin testi. Viiden päivän taipaleelle mahtuu monenlaisia yllätyksiä ja ongelmia ratkaistavaksi.
- Taas tulee vähän haastetta lisää, jotta he pääsevät tilanteen mukaan johtamaan haastavia kuvioita, Ronkainen toteaa.

Pioneerin mahdollinen tehtäväkirjo on varsin laaja – niin myös koulutus. Karjalan prikaatissa pioneerit keskittyvät erityisesti liikkeen edistämiseen ja suluttamiseen.
Pioneeripataljoonassa on paljon tehtäviä tukevaa ammattiosaamista.
- Sekä varusmiehen että meidän etumme on, että meille Kymen pioneeripataljoonaan palvelukseen hakeutuu metsäkoneenkuljettajia, rakennusmiehiä ja kirvesmiehiä – ja mielelläänhän me heitä otamme. Aika hyvä pohja on lähteä tekemään, jos on ammatiltaan vaikkapa metsuri tai työkoneenkuljettaja, Ronkainen sanoo.
- Meillä on myös esimerkiksi rakennus- ja sähköpuolen insinöörejä, fiksuja kavereita. Kun näemme Kostin kertausharjoituksessa, hän osaa todennäköisesti taas paljon enemmän asioita, jotka auttavat häntä tehtävässään täällä, Lemström sanoo.

Ronkainen ja Lemström kiittelevät vuolaasti nyt kotiutuvan varusmiesjoukon osaamista ja asennetta. Ronkainen kuvailee tyytyväisenä, kuinka osaaminen on karttunut yksittäisen pioneerin ja pioneeriryhmän tehtävistä aina loppusodassa tarvittavaan laajempaan soveltavaan osaamiseen asti.
- Olen erittäin tyytyväinen joukon tekemiseen ja ilmeeseen. Tämä on ollut hyvä saapumiserä. He ovat olleet oikealla asenteella mukana, ja se näkyy heidän tekemisessään.
- Parhaimmillaan tämä on sitä, että joukkue pääsee tekemään haastavia tehtäviä ja pystyy tekemään ratkaisuja. He ovat onnistuneet siinä hyvin.

  • #keihäs18 - Harjoitus on päättynyt - johtaja kiittää joukkoja

 

Keihäs 18 -harjoitukselle asetetut päämäärät saavutettiin. Johtajat ja joukot harjaantuivat vaativien taistelutehtävän toteuttamisessa ja aselajien välisessä yhteistoiminnassa.

Olosuhteet olivat haasteelliset monin eri tavoin. Tehtävistä ja  yllättävistä tilanteista selviäminen edellyttivät kaikilta aloitteellisuutta, sitkeyttä ja taistelutaitoa. Maastossa moni pääsi kokeilemaan rajojaan niin fyysisesti kuin psyykkisesti ja huomasi, että reippaalla ja positiivisella asenteella vaikeudet voitetaan.

Harjoitus osoitti, että joukot hallitsevat koulutetut perustaistelumenetelmät hyvin. Harjoitteissa saatiin aikaan riittävä määrä toistoja ja näin osaaminen parani koko harjoituksen ajan. Tehtävien toimeenpanonopeus kasvoi rutiinin kautta. Kertausharjoituksessa olleet reserviläiset ottivat haasteet vastaan ja joukot täyttivät tehtävänsä esimerkillisesti. Olen erityisen tyytyväinen joukkojen positiiviseen ilmeeseen ja asenteeseen, joka näkyi tekemisessä hienosti - jokainen teki parhaansa.

Johtajat ja esikunnat haastettiin vaativilla tehtävillä, joista selviäminen edellytti perustaitojen soveltamista ja tiivistä yhteistoimintaa eri johtoportaiden kesken - kovassa aikapaineessa. Esikunnissa ja komentopaikoilla palvelleet reserviläiset toteuttivat tehtävät kuin olisivat aktiivipalveluksessa. Motivaatio, osaaminen ja asenne tehtäviin oli aivan esimerkillistä.

Voin tyytyväisenä todeta, että joukkojen ja johtoportaiden suorituskyky on riittävä täyttämään poikkeusolojen tehtävät. Kiitän kaikkia harjoitukseen osallistuneita sitoutumisesta annettuihin tehtäviin ja positiivisesta asenteesta!

Toivotan kaikille turvallista kotimatkaa ja hyvää joulun aikaa,

harjoituksen johtaja,

Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Pasi Välimäki

KAARTI PÄÄLLE – YHDESSÄ VOIMA!