”Kovii äijii”

Tykistökoulun ampumaharjoitukseen 1/23 osallistuu henkilökunnan, varusmiesten ja kadettien lisäksi reserviläisiä.

Reserviläisistä koostuva tykkiryhmä lopettelee parhaillaan yhtä päivän ammunnoista. Juuri äsken toimitettiin kovia ampumatarvikkeita, 155 millisiä kranaatteja, tulenjohtajan paikantamaan kohteeseen. Nyt on jälkitöiden aika.

– Ei tämä niin paha ole, mitä sitä alkuun luuli, kertoo tykkiryhmässä lataajana toiminut reserviläinen. 

Hänen kanssaan kertaamaan on saapunut muitakin samassa saapumiserässä aikoinaan varusmiespalveluksen käyneitä tykkimiehiä. Palveluksesta on aikaa kulunut nyt toistakymmentä vuotta, joten vanhoja tuttuja on mukava nähdä. Osa on ehtinyt käydä kertaamassa tässä välissä, osa on ensimmäistä kertaa. 

Kertausharjoituksessa toista kertaa varusmiespalveluksensa jälkeen oleva alikersantti Tranberg toimii tykinjohtajana. 

– Olen vastuussa näistä äijistä ja tästä tykistä, ja kaikesta mitä tällä tykillä tapahtuu. 

Edelliseen kertausharjoitukseensa verrattuna, joka hänellä oli vuonna 2017, suurin ero on Tranbergin mukaan viestintäjärjestelmässä, joka on nyt uudenlainen. 

– Ennen miehistön saapumista harjoitukseen minulla oli toki aikaa opetella tämän käyttöä. 

Alikersantti Tranberg kertoo, että kävisi kertaamassa mielellään useamminkin. 

– Kyllä 6 tai 7 vuotta, joka itselläkin nyt välissä, on aika pitkä aika. Olisi myös ihan älyttömän hienoa päästä harjoittelemaan uusien liittolaistemme kanssa.

Tykkiryhmänsä muista reserviläisistä hänellä on varsin lyhyesti sanottavaa:

– Kovii äijii. 

Samaan aikaan toisaalla Panssarihaupitsipatteri valmistautuu seuraavan päivän taistelua varten. Vaunun lataajan tehtävässä toimiva tykkimies Helppi on päässyt kertaamaan nyt ensimmäistä kertaa varusmiespalveluksen jälkeen.

– Itselläni on 17 varusmiespalveluksesta ja nyt siis ensimmäinen kertausharjoitus. Hieman on siis itsellä hakemista asioissa, mutta kaikki kuitenkin muistuu mieleen pikkuhiljaa. Palveluksessa minut koulutettiin ensin ajajaksi ja sitten vielä ampujaksi, joten vaunu on kyllä siten tuttu. 

Kersantti Lahtinen puolestaan kertoo työskentelevänsä panssarihaupitsipatterin vääpelinä. Eli hän huolehtii mm. huollosta, kirjanpidosta ja miehistön voinnista. Pieni sade ei ole vaikuttanut hänen mukaansa edes viimeksi mainittuun negatiivisesti.

– Itselläkin oli positiivinen fiilis, kun kertausharjoituskäsky tuli. On mukavaa päästä metsään. Aiemman työni takia kertaamiselle ei ollut tarvetta, mutta nyt uuden työn myötä vaihtui myös sijoituspaikka. 

Lahtinen kertoo pitäneensä taitojaan yllä siviilielämässä, vaikkei kertausharjoituksiin ole aiemmin osallistunutkaan. Omasta varusmiespalveluksesta on kulunut aikaa jo 21 vuotta.

– Eräjormailua ja ampumaharrastusta, hän kertoo. 

Hänen vääpelöitävät ovat pääsääntöisesti aika paljon tuoreempaa saapumiserää. Ikäero näkyy joissakin asioissa, mutta esimerkiksi se, miksi täällä ollaan tällä hetkellä, on kaikilla samanlaisena mielessä. 

– Kun omiin muistoihini vertaan, halu harjoitella kunnolla on nyt paljon kovempi. Lähes kaikki tekevät parhaansa koko ajan, eivätkä kyseenalaista mitään. 

Tykkimies Akbar, kersantti Jussila, korpaali Sanders, autosotamies Hänninen ja alikersantti Asp ottavat vastaan kersantti Lahtiselta ohjeita päivän seuraavista askelmerkeistä. Kaikki muut, paitsi tykkimies Akbar, ovat reserviläisiä. Akbar suorittaa tällä hetkellä varusmiespalvelustaan. Kaikilla on kuitenkin yhteinen mielipide.

– Maanpuolustustahto on pysynyt korkealla. Kertausharjoitukseen saapuessakin heti ensimmäisissä dioissa muistutettiin, miksi täällä kerrataan – ja vaikeahan sitä on olla miettimättä.