Puolustusvoimat ja liittolaiset harjoittelevat arktista puolustusta Cold Response 26 -harjoituksessa
Puolustusvoimat osallistuu 9.–20.3.2026 kevään merkittävimpään arktiseen harjoituskokonaisuuteen. Norjan johtama Cold Response 26 -harjoitus kokoaa Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosiin yhteensä noin 25 000 sotilasta 14 eri maasta. Suomen puolella harjoitustoiminta painottuu Puolustusvoimien harjoitusalueelle Rovajärvellä, mutta joukkoja liikkuu myös muualla Pohjois-Suomessa.
Cold Response 26 -harjoitus vahvistaa Naton puolustusta arktisella alueella
Puolustusvoimat osallistuu 9.–20.3.2026 Cold Response 26 -harjoitukseen, johon osallistuu noin 25 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on vahvistaa Naton pohjoisen alueen puolustusta, testata yhteistoimintaa haastavissa olosuhteissa sekä harjoitella liittolaisjoukkojen vastaanottoa ja logistiikkaa. Suomessa harjoitustoiminta keskittyy Rovajärvelle, mutta joukkoja liikkuu myös muualla Pohjois-Suomessa. Harjoituksessa on mukana noin 7 500 suomalaista ja liittolaisjoukkoa.
Cold Response 26 on osa Naton Arctic Sentry -toimintaa, joka vahvistaa liittokunnan läsnäoloa pohjoisilla alueilla. Harjoitus saattaa vaikuttaa liikenteeseen erityisesti 9.–11.3. ja 19.–21.3. välillä suurten joukkojen siirtojen vuoksi. Naton läsnäolo pohjoisessa viestittää jäsenmaiden sitoutumisesta alueellisen rauhan ja turvallisuuden puolustamiseen, myös Suomessa.
Harjoituksen keskeiset tavoitteet ovat Naton pohjoisen alueen vahventaminen, yhteinen operointi haastavissa olosuhteissa sekä liittolaisjoukkojen vastaanoton ja logistiikan testaaminen.
Harjoitukseen Suomen puolella osallistuu noin 7 500 sotilasta. Suomalaisjoukkojen vahvuus on noin 3 500 sotilasta, joista noin 2 000 on reserviläisiä. Noin 4 000 sotilasta saapuu Ruotsista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta.
Saumaton yhteistyö vahvistaa pohjoisen puolustusta
Puolustusvoimat asettaa henkilöstöä Naton eri johtoportaisiin vallitsevien johtosuhteiden mukaan harjoituksen ajaksi. Suomessa harjoittelevaa monikansallista joukkoa johtaa Mikkelissä sijaitseva Naton pohjoisen alueen maavoimajohtoporras MCLCC-NW, jota vahvennetaan harjoituksen aikana liittokunnan henkilöstöllä.
Maavoimien johtama taisteluharjoitus toteutetaan pääsääntöisesti Rovajärven harjoitusalueella. Taisteluharjoitukseen osallistuu suomalaisten sotilaiden lisäksi joukkoja Ruotsista, Yhdysvalloista, Ranskasta, Italiasta ja Iso-Britanniasta, joista suurimpana noin 2 000 sotilaan vahvuinen ruotsalainen divisioonan esikunta alaisineen. Harjoitus kehittää asevelvollisten ja liittolaisten välistä yhteisoperointikykyä kaikilla toiminnan tasoilla.
Ilmavoimat tukee kokonaisuutta F/A-18 Hornet -hävittäjäkalustolla Lapin ja Karjalan lennostoista käsin. Suomen hävittäjät operoivat laajalla alueella, joka kattaa Pohjois-Norjan, Ruotsin ja Suomen ilmatilan ja painottuu kotimaassa Rovaniemen, Sodankylän, Utsjoen ja Kilpisjärven väliselle alueelle.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos varmistaa harjoituksen onnistumisen huolehtimalla kansainvälisten joukkojen vastaanottamisesta ja logistisesta tuesta Pohjois-Suomessa. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus toteuttaa historiansa suurimman kertausharjoituksen, jossa lähes 350 reserviläisen johtamisjärjestelmäpataljoona rakentaa ja ylläpitää joukkojen tarvitsemat kriittiset viestiyhteydet.
Puolustusvoimallisen harjoituskokonaisuuden johtaa Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen, ja Maavoimien taisteluharjoituksen johtajana Lapissa toimii Jääkäriprikaatin komentaja, eversti Marko Kivelä.
Utin jääkärirykmentti harjoittelee samaan aikaan helmi-maaliskuun aikana Pohjois-Suomen vaativissa talviolosuhteissa. Harjoitustoimintaan osallistuu sen eri vaiheissa Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, varusmiehiä, reserviläisiä sekä liittolaismaiden sotilaita, yhteensä noin 1 000 henkilöä. Laaja harjoitusalue kattaa Oulu–Nurmes-linjan pohjoispuoleisen Suomen, jossa harjoitusjoukot toimivat pääosin pienissä partiokokoonpanoissa. Harjoitustoimintaan osallistuu NH90-kuljetushelikoptereita ja MD500-kevythelikoptereita.
Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen
Suuret joukkojen siirrot vaikuttavat merkittävästi pohjoisen alueen liikenteeseen. Keskitysmarssit näkyvät tieverkolla erityisesti ennen taisteluvaiheen alkua 9.–11.3. sekä sen päätyttyä 19.–21.3.
Tielläliikkujia pyydetään varaamaan matkoihinsa tavallista enemmän aikaa ja noudattamaan erityistä varovaisuutta suurten osastojen läheisyydessä.
Arktinen turvallisuus osana laajempaa kokonaisuutta
Cold Response 26 on osa Naton tehostettua läsnäoloa Arctic Sentryä, jolla vahvistetaan liittokunnan suorituskykyä ja pysyvää läsnäoloa pohjoisilla alueilla. Arctic Sentry on jatkuva toimintaa, jolla Nato vastaa muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja lisääntyneeseen kiinnostukseen arktista aluetta kohtaan. Naton Arctic Sentry -toimintaa pohjoisessa johtaa Norfolkin yhteisoperaatiojohtoporras, Joint Force Command Norfolk. Naton läsnäolo pohjoisessa on viesti jäsenmaiden sitoutumisesta alueellisen rauhan ja turvallisuuden puolustamiseen myös Suomessa.