Ajankohtaiskatsaus – Suomalaiset jatkavat työtä vakauden eteen UNIFIL-operaation päättymiseen asti
Suomalaiset jatkavat toimintaansa osana ranskalaissuomalaista pataljoonaa FCR:ää (Force Commander Reserve) Etelä-Libanonissa UNIFIL-operaation päättymiseen asti. Operaation päättyessä UNIFILin rauhanturvaajat ovat mukana varmistamassa turvallista siirtymää, jossa vastuu alueen turvallisuudesta siirtyy Libanonin asevoimille.
YK:n turvallisuusneuvosto äänesti elokuussa Libanonin eteläosassa toimivan rauhanturvaoperaatio UNIFIL:n jatkamisesta vuoden 2026 loppuun asti. Neuvoston hyväksymän päätöslauselman 2790 mukaan UNIFIL jatkaa toimintaansa joulukuuhun 2026 saakka, minkä jälkeen se aloittaa rauhanturvaajien, siviilihenkilöstön sekä kaluston asteittaisen vetäytymisen vuoden 2027 aikana. Alasajo toteutetaan yhteistyössä Libanonin hallituksen kanssa niin, että vastuu Etelä-Libanonin turvallisuudesta voidaan siirtää turvallisesti Libanonin asevoimille.
UNIFIL-operaatioon kohdistuvat muutokset vaikuttavat myös Suomen osallistumiseen
YK on ilmoittanut merkittävistä rahoitusleikkauksista rauhanturvaoperaatioihinsa maailmanlaajuisesti. Muutosten tavoitteina on YK:n mukaan turvata operaatioiden jatkuvuus ja tehokkuus sekä varmistaa rauhanturvaajien turvallisuus rajallisista resursseista huolimatta. Päätöksen myötä YK:n rauhanturvaamistoimintaa supistetaan noin 25 prosentilla, mikä vaikuttaa myös UNIFIL-operaatioon, jossa palvelee tällä hetkellä noin 200 suomalaista.
Supistukset tarkoittavat henkilöstö- ja kalustovähennyksiä kaikille Etelä-Libanonin alueella toimiville rauhanturvajoukoille ja UNIFIL on asettanut vaatimuksen joukkojen supistamisen määrästä ja aikataulusta myös Suomelle. Ranskalaissuomalainen FCR-pataljoona on operaatiolle keskeinen nopean valmiuden joukko, mutta muutokset joukkojen vahvuudessa heijastuvat väkisin myös siihen. Muutokset operaatiossa pyritään toteuttamaan siten, että ne vaikuttavat operatiiviseen toimintaan mahdollisimman vähän. Yksityiskohtaisia tietoja henkilöstön tai eri suorituskykyjen vähenemisestä ei operaatioturvallisuuden vuoksi anneta julkisuuteen.
– Henkilöstön vähennykset ja palvelussuhteiden päättäminen ovat kova paikka meille kaikille, mutta olemme edelleen sitoutuneita meille annettuihin tehtäviin. Jatkamme supistuksista huolimatta mandaatin toteuttamista sekä paikallisväestön tukemista parhaan kykymme mukaan edelleen jännittyneessä turvallisuustilanteessa, kertoo Suomalaisen kriisinhallintajoukon Libanonissa (SKJL) komentaja everstiluutnantti Aleksi Punnala.
Operatiivinen toiminta jatkuu normaalisti
Suomalainen Jääkärikomppania on toiminut vuodesta 2019 lähtien osana UNIFILin komentajan ranskalaissuomalaista reservipataljoonaa (FCR), jonka tärkeimpänä tehtävänä on olla UNIFILin komentajan nopean valmiuden joukko, joka on jatkuvasti korkeassa liikkeellelähtö- ja toimintavalmiudessa. Reservijoukon tehtäviin kuuluu partiointi ja eritasoiset operaatiot koko UNIFILin toiminta-alueella, joita Jääkärikomppania on toteuttanut aktiivisesti kuluneen vuoden aikana. Partiointia toteutetaan yhteistyössä Libanonin asevoimien ja muiden operaatioon osallistuvien kansallisuuksien kanssa. Operatiivista toimintaa jatketaan toistaiseksi täysin normaalisti.
Joukko toteuttaa monipuolisesti sille käskettyjä tehtäviä, joista viimeaikaisena esimerkkinä tavanomaisen toiminnan lisäksi muun muassa paikallisten elinkeinon mahdollistaminen turvaamalla maanviljelijöiden toiminta raja-alueella sijaitsevilla viljelysmailla. Tämän lisäksi rauhanturvaajien arkeen kuuluu mm. erilaisten sotilaan taitojen harjoittelu. Jääkärikomppanian toiminnasta voit lukea tarkemmin edellisestä ajankohtaiskatsauksesta.
Vakauden rakentamista yhdessä paikallisten kanssa
Sinisen linjan valvonnan ja Libanonin asevoimien tukemisen lisäksi UNIFILin keskeinen tavoite on Libanonin väestön avustaminen. Suomi on osallistunut UNIFIL-operaatioon muutamia taukoja lukuun ottamatta vuodesta 1982 eri kokoonpanoilla ja eri tukikohdissa, ja operatiivisen toiminnan lisäksi jo 1980-luvulta asti tehty CIMIC-työ (Civil-Military-Cooperation) on ollut tiivis osa suomalaista kriisinhallintatyötä.
Lisäksi suomalaiset rauhanturvaajat toteuttavat niin kutsuttua Outreach-toimintaa, jonka tavoitteena on ylläpitää yhteyksiä paikallisyhteisöihin matalalla kynnyksellä. Tämä on näkynyt muun muassa kouluvierailuina, joissa on järjestetty yhteistä tekemistä, kuten pihapelejä lasten kanssa. Outreach-toiminta täydentää infrastruktuuriin ja elinkeinoihin kohdistuvia hankkeita, ja sen kautta rakennetaan luottamusta, luodaan myönteisiä suhteita jalkauttamalla sotilaat osaksi yhteisöjä sekä vahvistetaan paikallisyhteisöjen resilienssiä yhdessäolon kautta.
Siviili-sotilasyhteistyön painopisteitä ovat vuosien varrella olleet muun muassa paikallisten yhteisöjen perustoimintojen turvaaminen, elinkeinojen harjoittamisen tukeminen, paikallisviranomaisten toimintakyvyn vahvistaminen, naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen, infrastruktuurin kehittäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Edellisen merkittävän CIMIC-projektin valmistumista juhlistettiin käyttöönottotilaisuudessa marraskuun alussa. Siviili-sotilasyhteistyötä pyritään operaation loppuun asti mahdollistamaan alueen asukkaille paremmat edellytykset vakauden jatkumiselle myös UNIFIL-operaation päättymisen jälkeen.
