Hätätilanteiden äänihavainnot ja toimintakyky -tutkimus julkaistu

Suomen suurimman sotakoulun, lähes 600 henkilön ja viidellä paikkakunnalla toimivan Maasotakoulun sotilaspapin, sotilaspastori Jukka Seppäsen lisensiaattityön julkaisutilaisuus järjestettiin Lappeenrannassa 21.6.2016. Seppäsen tutkimus on tehty Jyväskylän yliopiston Humanistisen tiedekunnan Musiikin laitokselle ja se on julkaistu Maasotakoulun julkaisusarjassa.

Seppäsen tutkimus Hätätilanteiden äänihavainnot ja toimintakyky tarkastelee äänien merkitystä osana tilannetietoisuuden ylläpitämistä ja tunteiden hallintaa. Toimintakyvyn säilyttämisen merkitys on korostunut viimeaikaisissa sotilaallisissa kriiseissä. Myös oikean tilannetietoisuuden säilyttäminen on tärkeää, koska maavoimien taistelun mukaisen taktiikan uudistuttua johtajien lisäksi alijohtajat ja yksittäiset taistelijatkin joutuvat aiempaa huomattavasti enemmän itsenäisiin ja vastuullisiin päätöksentekotilanteisiin. Uusimmista taistelunjohtamiseen käytettävistä päätelaitteista ja tekniikasta huolimatta isojakin päätöksiä joudutaan tekemään omien aistihavaintojen perusteella.

Seppäsen lisensiaattityö on samalla Maavoimien esikunnan Maasotakoulun kirkolliselle työlle antaman tutkimustehtävän loppuraportti. Toimintakyvyn tutkimus onkin ollut maavoimissa viime vuosina suuren tutkimusintressin kohteena ja työ jatkuu vielä tulevina vuosina.

Sotilaspastori Seppäsen tutkimusaineistona ovat olleet Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostukset sekä aihepiiriin liittyvät haastattelut. Tutkimus on tuottanut uutta tietoa äänihavaintojen positiivisesta vaikutuksesta tilannetietoisuuden ylläpitämiseen, mutta myös äänten aiheuttamien tunnereaktioiden negatiivisesta vaikutuksesta toimintakykyyn.

Aihepiiri on tärkeä, koska esimerkiksi Suomen käymistä sodista löytyy runsaasti esimerkkejä, joissa sotilasjohtajat ovat tulkinneet kuulemiaan taistelun ääniä virheellisesti ja tehneet todelliseen tilanteeseen nähden virheellisen päätöksen joukkonsa käytöstä. Komentajien alaisiltaan puhelimitse saamien tilanneilmoitusten arvioinnissa on myös näytellyt suurta roolia se, millaiselta alaisen ääni on kuulostanut. Esimerkiksi Viipurin menetyksessä 20.6.1944 oli suuri merkitys sillä, mitä avainasemissa olleet päälliköt ja alijohtajat kuulivat ja mitä eivät kuulleet - ei pelkästään tilannekuva jonka he olivat näköhavaintojen perusteella itselleen muodostaneet. Myös uudemmalta ajalta löytyy esimerkkejä äänen vaikutuksesta sotilaan toimintakykyyn. Ei ole sattumaa, että osa Yhdysvaltojen armeijan ja merijalkaväen joukoista Irakissa käytti raskasta heavy-metal musiikkia ajoneuvoissaan miehistön taisteluhengen nostattajana. Tämäkään ilmiö ei ole uusi, koska musiikilla on aina ollut osansa taisteluun siirtyvän sotajoukon moraalin lujittajana. Sotilaspastori Seppäsen avaama tutkimusalue tarjoaa monta mielenkiintoista jatkotutkimuksen mahdollisuutta.

Tutkimusta on mahdollisuus tiedustella Maasotakoulun kirjastosta ja se on sähköisesti saatavilla osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201604282351