Helsingin ilmatorjuntarykmentti ADEX Mallet Strike 2/25 -harjoituksessa

Panssariprikaati
Julkaisuajankohta 17.11.2025 9.25
Tyyppi:Tiedote
Keskellä kuvaa on kaksi varusmietä kuvattuna takaapäin, jotka ampuvat 23ITK61-ilmatorjuntakanuunalla. Lohtajan hietikolla. Kaukaisuudessa on pilvinen taivas.
Varusmiehet ampuvat ilmatorjuntakanuunalla (23ITK61). Kuva: Puolustusvoimat / Combat Camera

Panssariprikaatiin kuuluvan Helsingin Ilmatorjuntarykmentin päätehtävänä on kouluttaa ilmatorjuntajoukkoja pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksen tarpeisiin. Tämän lisäksi rykmentti kouluttaa ilmatorjuntajoukkoja Ilma- ja Merivoimille sekä mekanisoiduille joukoille.

Rykmentin koulutuskalusto koostuu ilmatorjunnan kärkisuorituskyvyistä. Näitä ovat esimerkiksi keskipitkän kantaman ITO12 (NASAMS) -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, eri ammusase- ja johtamisjärjestelmät sekä ilmatorjunnan tutkakalusto.

Helsingin ilmatorjuntarykmentti osallistuu harjoitukseen koko voimallaan. ADEX Mallet Strike 2/25-harjoitus on rykmentin syksyn pääkoulutustapahtuma. Mukana ovat kaikki rykmentin perusyksiköt varusmiehineen, rykmentin esikunta, henkilökunnan osastoja sekä huomattava määrä avaintehtävissä toimivia reserviläisiä. Harjoitus tarjoaa perinteisesti monipuolisen ja haastavan oppimisympäristön, joka mahdollistaa koko rykmentin henkilöstön harjaantumisen omissa tehtävissään – aina komentajasta viimeiseen taistelijaan asti.

Ampumavaihe

Harjoitus jakautuu perinteisesti kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin kovapanosammuntoihin. Ampumavaiheen tavoitteena oli tarjota turvalliset, mutta haastavan nousujohteiset ja realistiset ilma-ammunnat, joiden avulla varusmiehet pääsivät harjaantumaan osana tykkiryhmäänsä sekä tulijaosta. Henkilökunta sai samalla arvokasta kokemusta ammuntojen johtamisesta ja varotehtävistä.

Ampumavaiheessa rykmentin joukoista Panssari-ilmatorjuntapatterin varusmiehet kunnostautuivat tykkiammunnoissa 23ITK61-kalustolla. Ampuvana joukkona oli aliupseerikurssin oppilaat, jotka harjaantuivat tykkiryhmän ampumatoiminnassa sekä jaoksen tulenjohtamisessa. Nousujohteiset ammunnat tarjosivat joukolle ainutlaatuisen oppimismahdollisuuden, jonka tulevat ryhmänjohtajat hyödynsivät erinomaisesti. Pääkouluttajan näkökulmasta oppilaiden osaamistaso nousi merkittävästi ensimmäisestä ampumapäivästä alkaen ja joukon motivaatio sekä suoritustaso oli kiitettävää. Tästä on tulevien ryhmänjohtajien hyvä jatkaa kohti ensi kevään johtajakautta.

Varusmiehet ampuvat ilmatorjukanuunalla (23ITK61), joka on naamioidun ajoneuvon lavalla. Taustalla pilviä, joiden välistä pilkistää aurinko.
Kuva: Puolustusvoimat / Combat Camera

Taisteluvaihe 

Taisteluvaihe alkoi sunnuntaina 16.11.2025, vaikka ensimmäisten tehtävien toimeenpano edellyttikin luonnollisesti pitkäjänteistä suunnittelua ja harjoittelua jo ennen tätä. Panssari-ilmatorjuntapatterin lisäksi harjoitukseen liittyivät 1. ja 2. Ohjusilmatorjuntapatteri, Johtokeskuspatteri ja rykmentin esikunta.

Taisteluvaihe on rakennettu vaikeustasoltaan nousujohteiseksi. Alun lentotoiminta on yksinkertaista ja mahdollistaa keskittymisen perusasioihin. Harjoituksen edetessä vaikeusastetta nostetaan lentokierros lentokierrokselta ja päivä päivältä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lentotoiminta on aikaisempaa monimutkaisempaa ja mukaan tuodaan esimerkiksi elektronista häirintää sekä aikaisempaa haastavampia maalitilanteita. Lopulta joukko pääsee harjoittelemaan nykyaikaista ja hyvin haastavaa ilmavihollista vastaan, lennokkeja tai muita taistelukentän ilmiöitä unohtamatta.

Kaiken toiminnan ytimessä on oppiminen ja kehittyminen. Harjoitus luo ainutlaatuisen hyvän alustan kehittyä sekä yksilöinä että joukkona. Oli kyse sitten yksittäisestä ryhmästä tai koko rykmentin toiminnasta. Ainutlaatuisista puitteista huolimatta kehitys ei tule annettuna, vaan vaatii meiltä kaikilta aktiivisuutta ja heittäytymistä omissa rooleissamme. Yksi keskeisimmistä työvälineistä tässä kehittymisessä on analyysitoiminta. Analyysitoiminta luo meille selkeät raamit johdonmukaiselle kehittymiselle läpi koko organisaation. Kaiken tämän tavoitteena on olla hieman valmiimpia ja parempia seuraavana päivänä. Ensimmäisen taisteluvaiheen päivän perusteella rykmentti on valmis tulevien päivien haasteisiin.

Defensor capitolii – Pääkaupungin puolustaja

Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentaja, everstiluutnantti Kari Kokkomäki

Harjoitukset ja ammunnat Ilmatorjunta