Johtajakoulutus – modernia ja koeteltua

Hyvä johtaminen on aina ajankohtaista – ja samalla ajassa elävää. Sodankäynnin murros, teknologian nopea kehitys ja muuttuvat taistelukentän ilmiöt haastavat sotilasjohtajia uudistumaan jatkuvasti. Samalla tietyt perusperiaatteet – kuten selkeät tavoitteet ja perustaistelumenetelmät, luottamuksen rakentaminen ja arvostava vuorovaikutus – säilyvät vuodesta toiseen johtajuuden kulmakivinä.

Johtajien osaamisen ja tahdon merkitys on kiistaton sodan ajan olosuhteissa. Ensimmäisestä reserviupseerikurssista alkaen koulutuksen tavoitteena on ollut upseerioppilaiden henkilökohtaisten johtajaominaisuuksien kehittäminen ja sodan ajan joukkueenjohtajien taitojen opettaminen. Vaativa, laadukas ja yhtenäinen johtajakoulutus on välttämätöntä Puolustusvoimien tehtävien täyttämiseksi. Keskitetyn johtajakoulutuksen etuna on laadukas, koko Maavoimien kattava koulutus yhdistettynä vahvaan kurssihenkeen, arvoihin ja perinteisiin. 

Ukrainan sota on osoittanut, miten aiempien sotien lainalaisuudet pätevät monin tavoin myös tämän päivän johtamisessa. Sotien kokemukset ja parhaat käytänteet näkyvät myös juuri päivitetyssä RUK:n opetussuunnitelmassa. Vähemmän teoriaa ja enemmän käytäntöä on oltava kantavana periaatteena kaikessa varusmiesten johtajakoulutuksessa. Varmuus ja luottamus omaan osaamiseen syntyy käytännön tilanteiden kautta, joissa oppilaat pääsevät käskemään, opettamaan ja tukemaan vertaisiaan ja samalla oppimaan onnistumisista ja tavoitteen saavuttamisesta. Ehkä vielä tärkeämpää on oppia epäonnistumista ja saada tehdä se henkisesti turvallisessa ympäristössä toinen toistaan tukevien oppilaiden kanssa.

Tänä päivänä sotilasjohtajalta vaaditaan enemmän kuin koskaan kykyä sopeutua, ennakoida ja innostaa. Modernissa varusmiesten johtajakoulutuksessa painotetaan seuraavia asioita: Ketterää ja oppivaa johtajuutta, jossa reagointi muutoksiin on nopeaa, mutta strategisesti harkittua. Vuorovaikutustaitoja ja psykologista turvallisuutta, jotka luovat pohjan sitoutuneelle tiimityölle ja yhteistoiminnalle. Itseohjautuvuuden tukemista, jossa johtaja toimii oman joukkonsa valmentajana, ei mikromanagerina. Aselajien ja eri toimintojen tuntemusta, jotta organisaatio voi hyödyntää koko potentiaalinsa.

Moderni johtajakoulutus ei kuitenkaan voi rakentua vain uusimmista trendeistä tai muotisanoista, vaan yhdistää ajankohtaisen tutkimustiedon ja hyväksi havaitut käytännöt. Tällainen koulutus antaa osallistujille valmiuksia johtaa ihmisiä ja organisaatioita vaikuttavasti, vastuullisesti ja kestävällä tavalla. Vaikka toimintaympäristö ja taistelukenttä muuttuu, tietyt johtamisen perusperiaatteet eivät menetä merkitystään. Koetellut käytännöt muodostavat koulutuksen selkärangan, jotka sotilasjohtajien tulee edelleen hallita: 

Tavoitteiden asettaminen ja tilanteenseuranta, joiden avulla organisaatio pysyy suunnassaan. Päätöksentekokyky ja vastuunkanto, jotka tuovat vakautta ja luotettavuutta. Arvojohtaminen, joka yhdistää eettisyyden ja inhimillisyyden päivittäiseen tekemiseen. Motivoinnin ja palautteenannon taidot, jotka vahvistavat henkilöstön sitoutumista ja hyvinvointia.

Parhaimmillaan varusmiesten johtajakoulutus tarjoaa osallistujalle sekä peilin että kompassin – mahdollisuuden reflektoida omaa johtajuuttaan ja suunnata sitä tulevaisuutta kohti. Kun koulutus yhdistää modernin ajattelun ja koetellun viisauden, syntyy kokonaisuus, joka on sekä käytännönläheinen että strategisesti merkityksellinen. Johtajuus ei ole titteli, vaan jatkuva oppimisprosessi. Ja juuri siksi sen kouluttaminen vaatii sekä tuoretta näkemystä että vakaata perustaa.