Kymen jääkäripataljoona 100 vuotta

Tänään 12.3.2021 Kymen jääkäripataljoona täyttää 100 vuotta. Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen erilaisten juhlallisuuksien ja paraatien järjestäminen ei ollut mahdollista. Rajoitteet eivät kuitenkaan estä meitä juhlistamasta ja muistamasta arvokasta juhlapäivää.

Miksi juuri tänään Kymen jääkäripataljoona täyttää 100 vuotta?

Kymen jääkäripataljoonan perinnepäivä periytyy aina vuoteen 1610, jolloin 12. maaliskuuta Jakob De la Gardien johtama sotajoukko valloitti Moskovan.

Kymen Jääkäripataljoonan varhaisin perinnejoukko-osasto on vuonna 1920 Joensuussa perustettu polkupyöräpataljoona 3, joka muodostettiin Hämeenlinnasta tuodusta Hämeen ratsurykmentin polkupyöräeskadroona sekä Viipurista tuodusta Karjalan ratsujääkärirykmentin polkupyöräeskadroonasta. 

Vuonna 1936 joukko-osaston tehtäväksi annettiin Kuninkaallisen Preussilaisen Jääkäripataljoona 27 perinteiden vaaliminen ja sen nimi muutettiin Jääkäripataljoona 3 - tiedoksenne niille, joille Jääkäripataljoona 27 historiallisena joukkona ei ole tuttu.  Jääkäripataljoona 27 palveli Saksan armeijassa vuosina 1915-1918 ja se koostui Suomen itsenäisyyttä ajavista vapaaehtoisista. Näitä vapaaehtoisia kutsuttiin jääkäreiksi ja he olivat saaneet sotilaskoulutusta Saksan Hohen Lockstedtissa.

Talvisodassa JP3 toimi suojajoukkona ja osallistui muun muassa Joutselän ja Summan taisteluihin. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP3 taisteli niin Korpiselällä, Tuuloksessa, Syvärillä ja Ääsisillä. Asemasotavaiheessa JP3 osallistui taisteluihin muun muassa Kannaksen, Kuuterselän ja Vuosalmen taisteluihin. Jatkosodassa JP3 oli sijoitettuna kuuluisaan kenraalimajuri Ruben Laguksen Jääkäriprikaatiin ja asemasodan aikana Panssaridivisioonaan. Tuolloin Mannerheim-ristin ritari Jouko Hynnisen johtama pataljoona oli mukana jatkosodan ja Lapin sodan ratkaisevimmissa taisteluissa, joissa pataljoona kärsi valitettavan suuria tappioita vihollisen ylivoiman vuoksi.

Pataljoonan perinnejoukko JP3 taisteli kovissa olosuhteissa niin talvi-, jatko- kuin Lapin sodassa. Ja nykyisellä panssarijääkäri koulutuksella löytyy historiallinen linkki sodanaikaiseen panssarivaunujen ja jääkäreiden yhteistoimintaan. Nostan esiin yhden JP3 sodanajan keskeisimmistä opeista; Yhteistoimintaa jääkäreiden ja panssarivaunujen välillä on harjoiteltava ankarasti. Joukko joka hyökkäsi panssarivaunujen tukemana ilman koulutusta, epäonnistui useimmiten tehtävässään.

Sotien jälkeen pataljoona sijoitettiin Lahteen ja siitä edelleen vuonna 1953 Haminaan. Vuonna 1957 Kymen Jääkäripataljoonan nimen saanut itsenäinen joukko-osasto lakkautettiin vuoden 1990 alussa, jolloin se liitettiin Karjalan prikaatin joukkoyksiköksi Vekaranjärvelle. Toiminta osana Karjalan prikaatia on antanut pataljoonalle mahdollisuuden harjoitella yhteistyötä kaikkien aselajien kanssa. Yhteistoiminnan harjoittelu aselajijoukkojen kanssa on luonut erinomaiset edellytykset uskottavien ja suorituskykyisten joukkojen kouluttamiselle.

Voidaan sanoa, että pataljoonalla on vaikuttava ja vivahteikas historia.

Pataljoonalla on ratsuväen perinteitä ja ratsuväen kielekkeinen lippu. Sodanaikainen liikkuvuus saavutettiin pääosin jalan, polkupyörillä ja suksilla. Nyt 100 vuotta varsinaisen perustamisen jälkeen Kymen jääkäripataljoonan varustuksena ja ajoneuvoina on maavoimien tulivoimaisin ja modernein kalusto. Kymen jääkäripataljoona tunnetaan koulutuksen korkeasta laadusta ja asenteesta, jossa tehtyyn työhön ja palvelukseen suhtaudutaan intohimolla. Henkilökunta on sitoutunut työhönsä ja haluaa kehittää omaa osaamistaan. Jokainen henkilökuntaan kuuluva tietää, että oman koulutuksen kädenjälki näkyy suoraan oman joukon suorituskyvyssä. Henkilökunnan on ansaittava palvelusta suorittavien varusmiesten ja -naisten luottamus omien näyttöjen perusteella.

Asevelvollisten keskuudessa Kymen jääkäripataljoona on haluttu palveluspaikka. Esivalintatilaisuudessa Kymen jääkäripataljoonaan oli tänäkin vuonna enemmän halukkaita kuin paikkoja olisi tarjolla. Mielekäs ja haastava varusmiespalvelusaika ja siihen liittyvät kokemukset kiirivät positiivisina tarinoina kaveripiirille. Varusmiehet ovat motivoituneita ja komentajana onkin ollut ilo seurata erilaisten yksiköiden ja joukkueiden positiivisen hengen kehittymistä heti palveluksen aloittamisesta alkaen. Melkoinen joukko erilaisia yksilöitä on jäänyt positiivisesti mieleen.

Kaikki tämä näkyy koulutettujen joukkojen laadussa ja niiden korkeassa tasossa. Kymen jääkärit ovat merkittävässä roolissa sekä vastuussa Kaakkois-Suomen alueella ylläpidettävästä sotilaallisesta valmiudesta. Pataljoonan yksiköt tuottavat uskottavaa puolustuskykyä maavoimien tärkeimpiin ja iskukykyisimpiin joukkoihin. Sodanajan kokoonpanoihin siirryttäessä yhteishenki on ollut vahvaa ja siitä hyvänä konkreettisena esimerkkinä viime keväänä järjestetty panssarijääkäripataljoonan kertausharjoitus, jonka osallistumisprosentti yhteiskunnan haastavasta tilanteesta huolimatta oli historiallisen korkea. Kun kutsu tuli - siihen vastattiin. Reserviläisillä oli kova tahto tulla tapaamaan vanhoja palvelustovereita ja kertaamaan panssarijääkäreiden perustaitoja.

Tällaisten yhteisten reserviläistapaamisten järjestäminen on onneksi mahdollista aikaisempaa helpommin -kiitos sosiaalisen median. Viimeisen vuoden aikana yhteistyötä Kymen jääkäripataljoonan killan kanssa on suunniteltu ja tiivistetty korona tilanteesta huolimatta. Komentajana toivonkin, että erilaisten reserviläistapahtumien ja tapaamisten toteuttaminen, sekä niiden tukeminen mahdollistetaan kiinteällä yhteistyöllä Kymen jääkäripataljoonan killan kanssa. Kiltaan liittyminen on maksutonta ja sen kautta on mahdollista tulla esimerkiksi tutustumaan Kymen jääkäripataljoonan koulutukseen, seuraamaan taisteluammuntoja tai järjestää muuta toimintaa kiinnostuksesta riippuen.

Pataljoonan perinteisiin liittyen on viime ja tämän vuoden aikana julkaistu kaksi kirjaa. Lauri Hietaniemi on kirjoittanut elämänkerran talvisodassa komppanian päällikkönä sekä jatko- ja Lapin sodan aikana pataljoonan komentajana toimineesta Mannerheim-ristin ritarista Jouko Hynnisestä. Lisäksi tietokirjailija Mikko Laiho on julkaissut juuri teoksen "Jääkäripataljoona 3 sodassa". Suosittelen kirjoja niille, jotka ovat sotahistoriasta kiinnostuneet, vaikka toisen kirjan lukeminen onkin itsellä vielä vaiheessa. 

Koska tätä juhlapäivää ei päästä juhlistamaan sille kuuluvalla arvokkuudella. Paraatien ja juhlien aika on myöhemmin, kun rajoitukset sen sallivat.

Teksti: Kymen jääkäripataljoonan komentaja evl Kimmo Sirniö
Kuvat: Karjalan prikaati