Laskuvarjojääkärit helikoptereilla tiedustelutehtävään

Utin jääkärirykmentin NH90-kuljetushelikopterit toivat laskuvarjojääkäripartiot tiedustelutehtävään perjantaina. Varusmiehet ovat maastossa useita päiviä ilman ulkopuolista tukea.

Ensin kuului ääni. Pian puiden takaa näkyi kaksi NH90-helikopteria, jotka lähestyivät metsän keskellä olevaa aukiota ja laskeutuivat sille. Kuormamestarit avasivat helikopterien sivuovet ja niistä hyppäsi ulos miehiä rinkkoineen. Helikopterit poistuivat yhtä nopeasti kuin olivat ilmestyneetkin. Laskuvarjojääkärien tiedustelutehtävä Kaakko 19 -harjoituksessa on alkanut.

Heinäkuussa varusmiespalveluksensa aloittaneet laskuvarjojääkärit ovat suunnilleen koulutuksensa puolivälissä. Kouluttajansa mukaan laskuvarjojääkäreille on tässä vaiheessa ehditty kouluttamaan perusasiat, kuten siirtyminen maastossa, salassa pysyminen ja tiedusteltavien kohteiden paikantaminen.

Kyky kohteisiin vaikuttamiseen paranee koulutuksen edetessä, kun linjakohtainen koulutus alkaa. Kuitenkin tässäkin harjoituksessa laskuvarjojääkäreille on määritetty tiedusteltavat kohteet, joihin vaikutetaan, mikäli tilanne on siihen suotuisa.

- Vastustajaa pyritään väistämään siihen asti, että kohtaaminen tapahtuu itse valittuna ajankohtana ja sopivassa tilanteessa. Tavoitteena on ärhäkkä isku, minkä jälkeen kohteesta irtaannutaan nopeasti. Huolellisella valmistautumisella pyritään saamaan viholliselle mahdollisimman suuret tappiot, kertoo kouluttaja.

Koska laskuvarjojääkäreitä koulutetaan vain yksi saapumiserä kerrallaan, ei joukossa ole vanhemman saapumiserän varusmiesjohtajia. Tiedustelutehtävään lähteneitä partioita johtavatkin samasta saapumiserästä valitut varusmiesjohtajat.

Ei ulkopuolista tukea tai huoltoa

Koska ulkopuolista huoltoa ei tehtävän aikana ole tiedossa, joutuvat laskuvarjojääkärit erityisen tarkasti pitämään huolta taistelukunnostaan. Kaikki tarvittava materiaali kannetaan rinkoissa itse. Henkilökohtaisten varusteiden lisäksi mukaan on pakattu partiokohtaista materiaalia, kuten teltta, kamina, kirves, saha sekä pioneeri- ja asemateriaalia, sanoo joukon kouluttaja.

Sääolosuhteet ovat harjoituksen aikana haastavat. Sade ja märkä maasto kastelevat varusteet, joiden kuivattaminen on hankalaa. Ainoa mahdollisuus siihen on teltan pystyttäminen ja varusteiden kuivattaminen kaminan lämmössä. Jos nukkumiseen on aikaa vain rajallisesti, voi teltta kuitenkin jäädä pystyttämättä ja laskuvarjojääkärit nukkuvat taivasalla makuupusseissa, jotka on verhoiltu goretex-kankaiseen suojapussiin.

Laskuvarjojääkärien kouluttaja kehuu varusmiestensä motivaatiota, jonka hän tietää olevan tiukoilla raskaissa harjoituksissa. Valoisaa aikaa on vuorokaudessa suhteellisen vähän, mikä tarkoittaa laskuvarjojääkäreille pitkiä siirtymisiä pimeällä.

- Väsymys, kylmyys, nälkä, pimeys ja märät olosuhteet saavat aikaan sen, että varusmiesten henkisen kantin kestävyyttä tullaan koettelemaan. Pimeässä metsässä eteneminen painavan kantamuksen kanssa on varsin raskasta, toteaa kouluttaja.

Yksi laskuvarjojääkärien vahvuuksista on kuitenkin erinomainen ryhmähenki, joka auttaa eteenpäin vaikeinakin hetkinä. Kaveria autetaan ja tsempataan aina!