Osiot
Valikko
Maavoimat

Maasotakoulun sode ja siivoojat huolehtivat meistä myös poikkeusoloissa

Maasotakoulu 24.3.2020 15.08
Tiedote
PHRAKL:n eli Puolustushallinnon rakennuslaitoksen laitossiivooja Jaana Palmu-Myllynen kuvassa pyyhkimässä kaidetta iloinen hymy kasvoillaan. Alakerrassa näkyy kollega Heli Metsämuuronen.

Lappeenrannan varuskunta elää poikkeusoloissakin, mutta hiljaista on. Suuri osa henkilökunnasta ja opiskelijoista toimii etänä korona-pandemian hidastamiseksi. Sotilaskoti toimii sopeutetusti, siivoojat työskentelevät tehostetusti.

Poikkeustilanne on hiljentänyt sotilaskotia. Normaalisti Leirikentän sotilaskodissa Lappeenrannan varuskunnassa käy jopa satoja asiakkaita päivittäin, mutta nyt sodessa käy asiakkaita muutaman kymmenen verran päivässä.

Leirikentän sotilaskodin aukioloaikoja on supistettu. Asiakasryhmät on jaoteltu varusmiehiin, opiskelijoihin ja palkattuun henkilökuntaan. Eri ryhmät eivät kohtaa.

Istumapaikkojen välimatkaa on väljennetty ja tuolit siirretty vähintään metrin päähän toisistaan.

Sotilaskodin hoitaja Sirkkuli Koponen.

Etäisyyttä pidetään muutenkin ainakin metrin verran, mutta eteläkarjalainen sosiaalisuus kukoistaa edelleen. Sen huomaa siitä, että Lappeenrannan sotilaskotiyhdistyksen Leirikentän sotilaskodin hoitaja Sirkkuli Koponen rikkoo hiljaisuuden, tervehtii iloisesti kassan takaa ja piristää puheen pulputuksella. Vaikkei hän tunnustaudukaan eteläkarjalaiseksi.

- Äidin isä oli Sortavalan maalaiskunnasta ja isän äiti Muolaasta eli ihan oikeasta Karjalasta kumpikin. Muut sukujuuret tulevat Savosta sekä länsirannikolta. Ilolla kerron aina, että toisen isoisäni äidin suku oli ruotsinkielisiä. Oikea Karjala jäi rajan taakse. Oikea Karjala alkaa vasta Vuoksen itäpuolelta ja Lappeenranta on alun perin pieni savolainen kaupunki Saimaan rannalla, Koponen linjaa.

Eli hänellä on juuria  ja yhteyksiä moneen suuntaan, samaan tapaan kuin Maasotakoulullakin. Maasotakoulu toimii viidellä paikkakunnalla ja Lappeenranta kokoaa yleensä yhteen opiskelijoita ja Puolustusvoimien henkilökuntaa ympäri Suomen.

Majuri Rytkölä Maasotakouun Pioneerikoulusta kävi kahvilla esikuntakanttinttiinissa. uvassa myös sotilaskodin hoitaja Sirkkuli Koponen kanssan takana.

Majuri Rytkölä kävi kahvilla esikuntakanttiinissa. Kassan takana Sirkkuli Koponen.

Nyt poikkeusolot otetaan huomioon ja monia toimenpiteitä on tehty.

- Vaihdan pullaottimet ja kahvi-, maito- ja kermakannut aina aamukahvin jälkeen, käsidesiä on aina esillä ja maksaminen pyritään hoitamaan maksupäätteellä lähimaksuna mikäli vain mahdollista, Koponen kertoo esimerkkejä toimenpiteistä sotilaskodissa.

Sodes kassalla lappu, jossa Sikkuli sanoo: "Olen leipomassa kadeteille m unkkeja, soita kelloa tai huuda kovaa!" Hän on kassalle käsiään pyyhkien.

Sotilaskoti on muuttunut esikuntakanttiiniksi. Vain Maasotakoulun esikunnan ja parin muun osaston henkilökuntaa käy munkkikahvilla ja välipalalla.

- Kanttiini-sanaa käytetään sotilaskotijärjestömme poikkeusolosuunnitelmissa, sillä kanttiini on suppeampi käsite kuin sotilaskoti. Sotilaskodin tehtäviinhän kuuluu kahvilatoiminnan lisäksi niin moni muukin asia isoissa varuskunnissa, kuten kirjastot, vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen varusmiehille ja tiivis yhteistyö varusmiestoimikuntien kanssa. Kanttiinin tehtävä on lähinnä huolehtia poikkeusoloissa juuri noista kahvilatoiminnoista, Sirkkuli Koponen kertoo.

Soden sisas Sirkkuli tuo kadeteille luentotauolle kahvia ja munkkeja Maasotakoulussa.

Sirkkuli Koponen järjesti (ja leipoi) 105. kadettikurssin kadeteille munkkikahvit luentotauolle. Hän ei kohtaa kadetteja, mutta lämpimät munkkiterveiset menevät varmasti perille. 

Opiskelijat ja varusmiehet eivät saa käydä fyysisesti asioimassa esikuntakanttiinissa. Mutta homma hoituu muutoin.

- Varusmiehet ja kadetit voivat tehdä tilauksia sähköpostilla. Pakkaan heidän tilaamansa tuotteet, eli lähinnä karkkia ja limpparia, laatikkoon. He hakevat laatikon lastauslaiturilta, Leirikentän sotilaskodin hoitaja Sirkkuli Koponen kertoo.

Käsihygienia ja tehostettu siivous

Ulkopuolisia, edes oireettomia, ei päästetä varuskuntaan. Noudatamme THL:n, terveysviranomaisten ja Puolustusvoimien ohjeistuksia ja määräyksiä sekä seuraamme koronatilannetta tiiviisti. Kaikkia maasotakoululaisia, eli "maaskilaisia", on ohjeistettu erityisen tarkasta käsi- ja yskimishygieniasta.

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen laitossiivoojat huolehtivat Maasotakoulun tilojen siivoamisesta ja desinfioinnista nyt tehostetusti.

Laitossiivoojat työssään myös poikkeusoloissa: portiassa Jaan Palmu-Myllynen pyyhkii kaidetta, alakerroksessa Heli Metsämuuronen konettaa.

- Tehostettu siivoaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi pyyhimme desinfiointiaineella tai yleispuhdistusaineella useasti päivässä kosketuspintoja eli muun muassa ovenkahvat, hanat, wc-istuimen huuhtelunapit, tuolien selkänojat ynnä muut sellaiset, joihin ihmiset koskettavat, laitossiivooja Jaana Palmu-Myllynen kertoo.

- Teemme tehostettua siivoamista toki muulloinkin, kun on vaikkapa influenssakausi tai isoja kursseja menossa ja paljon opiskelijoita paikan päällä. Tännehän tulee paljon porukkaa ympäri Suomen, laitossiivooja Heli Metsämuuronen toteaa.

Laitossiivooja Heli Metsämuuronen konettaa eli siivoaa Maasotakoulun käytävää yhdistelmäkoneella.

Maasotakoulussa työskentelee yhteensä melkein 600 henkilöä: ammattisotilaita ja siviilejä. Heistä Lappeenrannan varuskunnassa toimii melkein 300 henkilöä. Lisäksi Maasotakoulussa käy kursseilla aliupseereita ympäri Suomen eri joukko-osastoista ja kadetteja Santahaminasta jopa noin tuhat vuodessa. Varusmiehiä Lappeenrannan varuskunnassa palvelee parikymmentä. Suurin osa Maasotakoulun varusmiehistä, noin 400 henkilöä, on Haminassa.

Nyt poikkeusoloissa korona-pandemian hidastamiseksi opiskelija- ja varusmiesryhmiä on eroteltu eri osastoihin. Osa opiskelee etänä, osa paikan päällä varuskunnassa, osa on maastoharjoituksissa.

Poikkeusoloissakin laitossiivoojat huolehtivat puhtaudesta hymyillen. Kuvassa kaidetta pyyhkii hymy huulillaan PHRAKL:n siivooja Jaana Palmu-Myllynen. Alakerroksessa lymyilee kollega Heli Metsämuuronen.

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen laitossiivoojat Jaana Palmu-Myllynen ja Heli Metsämuuronen (lymyilee alakerrassa) huolehtivat Maasotakoulun puhtaudesta.

Maasotakoulu koulunjohtaja eversti Kari Pietiläisen johdolla kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita. Tärkeää työtä meidän eteemme tekevät sotilaskodin ja rakennuslaitoksen lisäksi muun muassa Leijona Cateringin eli varuskuntaruokaloiden työntekijät, Sotilaslääketieteen keskuksen terveydenhuollon ammattilaiset, Millogin henkilökunta ja muut sidosryhmät sekä kumppanit. Lämmin kiitos ja kumarrus teille kaikilta maasotakoululaisilta: Lakki päästä!

Yhdessä jaksamme myös poikkeusoloissa.

Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen Mannerheimin taulun/kuvan edessä.

Maasotakoulun johtaja on eversti Kari Pietiläinen. Maasotakoulu eli "MAASK" toimii viidellä paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Haminassa (mm. RUK), Hattulan Parolannummella (mm. Panssarikoulu), Kankaanpään Niinisalossa (mm. Tykistökoulu) ja Riihimäellä (mm. Viestikoulu).