Maavoimien uusi komentaja: Yleinen asevelvollisuus toimii
Kenraalimajuri Petri Hulkko aloittaa Maavoimien komentajana 1.8.2017. Maavoimien komentajan vaihtotilaisuus järjestettiin tänään 31.7.2017 Mikkelissä.
Kenraalimajuri Hulkko siirtyy uuteen tehtäväänsä Maavoimien esikuntapäällikön paikalta. Maavoimia heinäkuusta 2014 alkaen johtanut kenraaliluutnantti Seppo Toivonen siirtyy reserviin.
– Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen on määrätietoisella otteella kehittänyt Maavoimia ja sen valmiutta turvallisuusympäristön nopean muutoksen vaatimusten mukaisesti. Hänen johdollaan suunniteltu puolustusvoimauudistus on luonut hyvän pohjan Maavoimien toiminnalle ja kehittämiselle, kenraalimajuri Hulkko kiitti edeltäjäänsä juhlapuheessaan.
Kenraaliluutnantti Toivosen komentajakauden aikana Maavoimat on muuttunut asevelvollisten kouluttajasta aidoksi valmius- ja koulutusorganisaatioksi. Henkilöstön käyttöä, koulutusta ja harjoitusjärjestelmää on hiottu vastaamaan entistä nopeampaan ja yllättävämpää tilannekehitykseen.
Materiaalisen kehittämisen eteen Maavoimissa on tehty viime aikoina toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Meneillään on Maavoimien kehittämisen vuosikymmen, ennen kuin Meri- ja Ilmavoimien strategiset hankkeet käynnistyvät toden teolla 2020-luvun taitteessa.
– Maavoimallisesti meidän on katsottava myös tulevaisuuteen yli strategisten hankkeiden. Seuraava maavoimallisten suorituskykyjen vanhenemisaalto osuu 2030-luvulle. Suorituskyvyn rakentaminen vie keskimäärin kymmenen vuotta. Jo 2020-luvun alussa olisi nähtävä ne ratkaisuvaihtoehdot, joiden suuntaan edetä, kenraalimajuri Hulkko totesi.
– Maanpuolustus rakentuu tulevaisuudessakin yleisen asevelvollisuuden pohjalle. Henkilökohtaisesti en näe muita vaihtoehtoja. Yhdessä meidän on edelleen tehtävä kaikkemme, että mahdollisimman moni suomalainen mies ja vapaaehtoinen nainen aloittaa varusmiespalveluksen ja suorittaa sen kunnialla loppuun. Tämä ei ole ainoastaan sotilaallisesta tarpeesta lähtevä vaatimus vaan myös koko yhteiskunnan etu, kenraalimajuri Hulkko painotti.
Kansainvälisen turvallisuusympäristön muutos on kohdistanut merkittäviä odotuksia myös Maavoimiin. Osana Puolustusvoimia ja yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa Maavoimilla on oltava jatkuva valmius ja kyky reagoida perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi aiempaa monitahoisempiin uhkiin.
Maavoimien osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan sekä merkittävästi lisääntynyt kansainvälinen yhteistoiminta ovat osa kansallisen puolustuksen uskottavuuden osoittamista ja kehittämistä. Kenraaliluutnantti Toivonen korosti henkilöstön poikkeuksellista sitoutumista tehtäviinsä.
– Haluan kiittää kaikkia maavoimissa palvelevia valmiuden eteen tehdyistä ponnisteluista. Maavoimien henkilöstö ja varusmiehet ovat merkittävä voimavara normaaliolojen häiriötilanteissa sekä turvallisuusympäristön yllättävissä muutoksissa. Maavoimien laajempi toimintakyky nojaa luonnollisesti reserviläisiin, kenraaliluutnantti Toivonen sanoi puheessaan.
– Haluan myös kiitollisena muistaa veteraanisukupolvien uhrauksia. Ilman heidän taisteluaan ja sotien jälkeistä jälleenrakennusta Suomi näyttäisi tänään hyvin toisenlaiselta. Olen varma, että Itsenäisen isänmaan puolustajien ketju tulee jatkumaan vahvana, hän jatkoi.
Maavoimien komentajan vaihtotilaisuuden juhlallisuuksiin kuuluivat väistyvän komentajan, kenraaliluutnantti Toivosen muotokuvan paljastaminen, kutsuvieraslounas sekä vaihtokatselmus konsertti- ja kongressitalo Mikaelin piha-alueella. Vaihtokatselmuksessa olivat edustettuina kaikki Maavoimien joukko-osastot. Vaihtokatselmuksen jälkeen Mikaelissa järjestettiin kutsuvieraskonsertti, jossa esiintyi Puolustusvoimien varusmiessoittokunta.
Lisää aiheesta:
