Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen tarkasti ilmapuolustusharjoituksen

Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen tarkasti Valtakunnallisen Ilmapuolustusharjoituksen 2/2019 perjantaina 15.11.2019 Lohtajalla. Ilmapuolustusharjoitus on ilmatorjunnan varusmiesten ja reserviläisten tärkein ampuma- ja taisteluharjoitus.

Tarkastuskohteita olivat harjoituksen yleisjärjestelyt ja logistiset järjestelyt.

– Järjestelyt näyttivät hyvältä. Tällainen harjoitus ei toimi, jos tukijärjestelyt eivät ole kunnossa. Taistelevien joukkojen keskittyminen ammuntaan ja torjuntatehtäviin onnistuu kun tietää, että selusta toimii, eikä tarvitse murehtia tukijärjestelyistä. Tässä harjoituksessa on huoltoyksiköitä, jotka toimivat varusmiesvetoisesti ja myös kumppanien toimintaa, Leijona Catering elintarvikehuollossa ja Millog järjestelmähuollossa, oikein hyvällä panostuksella molemmat, totesi kenraaliluutnantti Timo Rotonen.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on sotatalouspäällikön ohjausvastuulla oleva laitos, jonka ydintehtävä on varmistaa Puolustusvoimien suorituskykyjen tehokas käyttö ja operaatioiden toimeenpano kaikissa olosuhteissa.

– Logistiikkalaitoksessa käytetään termiä mahdollistaja, eli logistiikkalaitoksen ykköstehtävä on tukea joukkoja ja mahdollistaa niiden operaatiot niin, että kukin joukko pääsee keskittymään ykköstehtäväänsä, kertoo kenraaliluutnantti Rotonen, joka ohjaa Logistiikkalaitoksen toimintaa.

– Olen jäämässä reserviin vuoden vaihteessa ja tässä tarkastuksessa oli myös nostalginenkin piirre. Olen ollut Lohtajalla ensimmäisen kerran kadettina 1980 ja nuorempana ilmatorjunnan tehtävissä ollessani harjoituksia oli 2-3 vuodessa ja ne olivat pituudeltaan vähintään kaksi viikkoa. Laskin, että olen asunut yhteensä noin puolitoista vuotta Lohtajan harjoitusalueella. Oli mukava käydä katsomassa miten tämä harjoitus asemoituu nyt.

– Ilmatorjunta on kehittynyt 40 vuoden aikana paljon. Tykkejä on nykyään vähemmän ja ohjukset ovat tulleet asejärjestelminä esille. Myös kaikki johtamiseen liittyvä on kehittynyt valtavasti, niin yhteydet kuin välineet ja erityisesti se esitystapa millä nuo tietojärjestelmät tällä hetkellä asioita esittävät. Näytöt ja vaikkapa tuliasemapääte ovat huomattavan paljon havainnollisempia kuin ennen. Samaa tehtävää tehdään, mutta paljon nykyaikaisemmassa muodossa. Kehitys on ollut koko ajan hyvin näkyvää, Rotonen toteaa.

Ilmatorjunnan rooli tulee kenraaliluutnantti Rotosen mukaan säilymään puolustushaarojen rajapinnassa, koska maa-, meri- ja ilmavoimat tarvitsevat ilmatorjuntasuojaa. Rotosen mukaan ilmatorjunta-aselajilla on hyvät kehitysnäkymät ja uusia erityisesti tekniikasta kiinnostuneita ilmatorjunnan osaajia tarvitaan.

– Myös ilmatorjunnan kehitysnäkymät ovat hyvät ja asejärjestelmiä tullaan hankkimaan myös muiden hankkeiden yhteydessä. Laivue 2020 -hanke korvaa merivoimien poistuvat alukset uusilla, joissa on erittäin korkeatasoinen ilmatorjuntajärjestelmä suojana ja tietenkin HX-hanke on sellaisenaan ilmapuolustuksen kokonaisuutta. Selkeitä kehitysaskeleita on seuraavan kymmenen vuoden aikana nähtävissä, kertoo Rotonen.

– Nykynuoret ovat näppäriä tekniikan kanssa, niin varusmiehet kuin henkilökuntakin. Jos tekniikka kiinnostaa, niin ilmatorjunta-aselajilla on kehitysnäkymiä edessä ja kyllä tämä maavoimien aselajeista siellä kehityksen kärjessä menee. Laaja kytkentä puolustushaarojen toimintaan lisää kyllä myös kiinnostavuutta ja toiminnan monipuolisuutta. Varmaan mikä tahansa aselaji tarjoaa haasteita, mutta tässä on selkeästi teknispainotteisia haasteita olemassa ja uskon, että se saattaa aika montaa kiinnostaa, toteaa vuoden vaihteessa reserviin siirtyvä kenraaliluutnantti Timo Rotonen.