Reccex 17 päättyy - Yhteinen reagointikyky paranee

Pohjoismainen suojeluharjoitus Reccex 17 päättyy perjantaina 24. marraskuuta. Harjoituksen tarkoituksena oli lisätä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan suojeluasiantuntijoiden kykyä torjua vaarallisten aineiden käytöstä aiheutuvia uhkia yhdessä. Harjoituksen johtajan, everstiluutnantti Tero Savosen mukaan eniten opittiin kansainvälisen joukon johtamiseen liittyvistä haasteista.

Reccex 17 on ollut tiivis harjoitus. Joukot saivat kuluneen viikon aikana toteutettaviksi paljon tehtäviä, eikä niiden toteutuksen suunnitteluun jäänyt paljoa aikaa. Harjoitustehtävät muistuttivat everstiluutnantti Savosen mukaan uudenlaisia uhkia.

– Aiemmin harjoitustilanteet on suunniteltu perinteisten sotilaallisten tilanteiden ympärille. Nyt lisäsimme harjoitukseen terrorismin vastaisen operaation piirteitä, hän luonnehtii.

Harjoituksen johtaja toteaa, että joukkojen toiminta on ollut alusta asti ammattitaitoista. Suurimmat haasteet vaikuttivat harjoituksen alussa joukkojen aloitteellisuuteen ja ennakointikykyyn.

– Tähän harjoitukseen osallistui monipuolisia ammattilaisia. Harjoittelutilanteet ovat olleet haastavia, minkä takia johtamisen tulee olla mutkatonta ja yksinkertaista. Harjoittelun edetessä joukot ovat saaneet varmuutta toimintaansa ja luottavat entistä enemmän ammattitaitoonsa. Joukon toimintakyky ja valmiutemme vastata yllättäviin tilanteisiin on parantunut.

Everstiluutnantti Savonen toteaa, että suojelun aselajilla on pitkät perinteet kansainvälisessä toiminnassa.

– Olemme tottuneet toimimaan yhdessä, mikä näkyi harjoituksessa. Pystyimme muodostamaan yhteispartioita suomalaisten ja pohjoismaisten asiantuntijoiden kesken. Todellista yhteistoimintakykyä on, että pystymme tukemaan toisiamme partiotasolla.

Todenmukaisia tehtäviä

Harjoitukseen osallistui suojelun ja raivaamisen erikoisosaajien lisäksi Poliisin sekä Ruotsin, Tanskan ja Norjan asevoimien suojeluasiantuntijoita.

– Tehtävät ovat olleet haastavia, todenmukaisia ja hyvin suunniteltuja. Olemme päässeet harjoittelemaan oikeita asioita ja toimintatapoja, Norjan maavoimien suojelukoulun kehittämisupseeri, majuri Jomar Kjevikin sanoo.

Yhteistyö suomalaisten ja norjalaisten asiantuntijoiden välillä on kehittänyt toimintakykyä tehtävä tehtävältä.

Hän kuvaa suomalaisten ongelmanratkaisukykyä luovaksi.

– Suomalaiset käyttävät mielikuvitustaan ratkaistessaan ongelmia, hän luonnehtii.