Hyppää sisältöön

Vänrikki (res) Aliisa Pekkanen:
Reserviupseeri on tärkeä, kantava voima

Maasotakoulu
Julkaisuajankohta 21.12.2021 8.21
Uutinen

Aliisa Pekkanen oli yksi torstaina 16. joulukuuta 2021 reservin vänrikeiksi ylennetyistä. Ylentämistilaisuuden jälkeen hän pohti reserviupseeriutta ja siihen kasvamista.

Vänrikki (res) Aliisa Pekkanen toimi kokelaana Haminan Reserviupseerikoulussa, mutta varusmiespalveluksensa hän aloitti vajaa vuosi sitten Pohjois-Karjalan rajajääkärikomppaniassa Onttolassa. Vuoden kestäneen koulutuksen jälkeen ylennys tuntuu hienolta.

– Vaikka vuosi on aika lyhyt aika loppujen lopuksi, on siihen mahtunut todella paljon kokemuksia – myös niitä rankkoja. Ylennys tuntuu vähän kuin palkinnolta, sillä tätä varten on tehty paljon duunia, Pekkanen summaa. 

Tuoreen vänrikin mielestä koulutus johtajaksi on ollut laadukasta, ja siitä on jäänyt paljon tietotaitoa ja osaamista myös siviiliin: itsevarmuutta, tietoisuutta, avaimia toimia erilaisten ihmisten kanssa, Pekkanen luettelee. 

Tuore vänrikki tietää, että valmista johtajaa ei kenestäkään vielä reserviupseerikoulutuksen aikana tullut. 

–Täältä sai avaimet johtajana toimiseen, mutta nyt lähdemme kehittämään itseämme lisää. 

Miksi reserviupseerit sitten ovat tärkeitä suomalaiselle asevelvollisuudelle ja maanpuolustukselle? 

Pekkanen toteaa, että ilman johtajia ja heidän antamiaan käskyjä asioita ei tapahdu. Reserviupseerit ovat tärkeä kantava voima, ja heillä on kova tahto ja motivaatio tehdä asioita ja viedä niitä eteenpäin miehistölle. 

2020-luvun johtajalta vaaditaan tämän vänrikin mielestä paljon paineensietokykyä, joustavuutta, aktiivisuutta ja erityisesti motivaatiota. Sekä tietysti halukkuutta ja sosiaalisia taitoja, sillä johdettavana ovat ihmiset ja yksilöt. Hän koki oman kasvunsa johtajaksi alkaneen periaatteessa jo sotilasvalan vannomisen jälkeen, ja siitä edelleen päästyään kovan duunin jälkeen aukiin ja edelleen ru-kurssille. 

– Tuli tunne, että tässä on kaikki kortit nyt auki. 

Toki ylentämistilaisuudet, erityisesti vänrikiksi ylentäminen, ovat olleet johtajuuteen kasvamisessa ja kehittymisessä tärkeitä merkkipaaluja, mutta myös pienemmät palautteet esimerkiksi kouluttajilta ovat olleet merkityksellisiä. 

Kovatasoisessa johtajakoulutuksessa taso on ollut kova ja tahtoa riittänyt kaikilla koulutettavilla. Siksikin Pekkanen kokee erityisen hienoksi sen, että hän sai ylentämistilaisuudessa tunnustuksen hienosta suorituksestaan. Palkinnon myöntämisperusteissa todettiin muun muassa, että hän on toiminut erinomaisena esimerkkinä upseerioppilaille ja suhtautunut näihin esimerkillisesti ja avuliaasti.

– Pyrin aina antamaan kaikkeni, ihan sama mitä teen, vänrikki päättää. 
 

Maasotakoulun johtaja eversti Kari Pietiläinen luovutti Pekkaselle ylentämistilaisuuden yhteydessä Rauno Kurkelan muistopalkinnon. Myöntämisperusteluissa todettiin mm., että "Hän toimi erinomaisena esimerkkinä upseerioppilaille ja suhtautui näihin esimerkillisesti ja avuliaasti." Pekkanen oli myös kantanut tavallista suurempaa vastuuta upseerioppilaiden koulutuksessa.