Varusmieskoulutuksesta pääomaa myös siviiliin

On taas se aika vuodesta, kun varusmiehet vaihtuvat kasarmeilla. Varusmiespalveluksen hyödyistä siviilielämälle on keskusteltu paljon. Varauksetta voi kuitenkin todeta, että hyvällä asenteella läpi viety varusmiespalvelus antaa suorittajalleen aina uutta pääomaa – kirjaimellisesti.

Maavoimien kahdeksassa joukko-osastossa koulutetaan vuosittain noin 20 000 varusmiestä. Utin jääkärirykmentissä annettava laskuvarjojääkärikoulutus on yksi haastavimmista ja samalla myös arvostetuimmista tavoista suorittaa varusmiespalvelus.

Laskuvarjojääkärikoulutus on myös merkittävä rekrytointipohja puolustusvoimien eri tehtäviin ja koulutuksiin. Tänä vuonna 47 prosenttia laskuvarjojääkärikurssin vahvuudesta hakeutui Kadettikouluun, Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille, määräaikaiseen kouluttajan tehtävään tai Rajavartiolaitokseen.

Entä tuottaako sotilaskoulutus hyötyä ainoastaan puolustusvoimien tehtäviin hakeutuville? Etuudet siviilielämälle tunnistetaan tapauskohtaisesti silloin, jos varusmieskoulutuksen osia voidaan lukea hyväksi tulevissa opinnoissa tai jos palveluksen aikana saavuttaa jopa ammattipätevyyden. Varusmiespalveluksen hyötyjä voidaan kuitenkin mitata myös aivan toisenlaisilla mittareilla.

Rankkaa, mutta hienoa

Laskuvarjojääkärikoulutuksen saaneet kersantti Erik Rosin ja alikersantti Tatu Lemmetty arvioivat lähes vuoden kestänyttä varusmiespalvelustaan. Tunnelmat ovat molemmilla miehillä korkealla, joskin intin loppumisen elämään jättämä tyhjiö myös mietityttää.

- Nyt kun inttiä on jäljellä vajaa viikko, ovat fiilikset ihan huikeat. Takana on tosi hieno vuosi. Kun on hetken aikaa lomaillut, niin varmasti tulee mieleen, että milloinkahan kasarmille pitäisi lähteä takaisin. Aivan varmasti tulee haikea ja tyhjä olo, sanoo alikersantti Tatu Lemmetty.

Vaikka miesten fyysistä ja henkistä kestävyyttä on varusmiespalveluksen aikana koeteltu välillä rankastikin, ovat molemmat miehistä sitä mieltä, että inttiviikot ovat olleet hienoja.

- Fyysistä rankkuutta osasi ennakkoon odottaa, mutta kun metsässä kuljetaan kolmatta vuorokautta ilman unta, ei sellaiseen ole hirveästi voinut valmistautua. Henkisen kantin kestävyyttä ei ole ennen varusmiespalveluksen alkua tullut juurikaan testattua, toteaa kersantti Erik Rosin.

Samoilla linjoilla on alikersantti Tatu Lemmetty.

- Kun on päässyt koettelemaan itseään henkisesti, niin tietää miten toimii ja reagoi sellaisissa tilanteissa, joissa on oikeasti väsynyt sekä fyysisesti että henkisesti. Sitä kautta tuntee itsensä paremmin ja osaa toimia sen mukaisesti, sanoo Lemmetty.

Valmiuksia reserviin ja siviiliin

Vaikka varusmiespalveluksen rakenne ja koulutusaiheet on laadittu ensisijaisesti maanpuolustuksen näkökulmasta ja tarpeista, antaa koulutusaika valmiuksia ja pääomaa myös siviilielämään. Pääoman voi tässä yhteydessä käsittää monella eri tavalla.

Kersantti Erik Rosin on mielestään saanut varusmiespalveluksen aikana hyvät valmiudet sotilaallisiin tehtäviin ottaen huomioon, että koulutukseen käytettävissä oleva aika on ollut rajallinen. Sotilaalliset tiedot ja taidot eivät kuitenkaan ole ainoita siviiliin, tai oikeammin reserviin, mukaan lähteviä asioita.

- Kun katsoo vuotta taakse päin, niin henkistä lujuutta on tullut tosi paljon. Itsensä voittaminen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen ja sieltä selviäminen ovat tuoneet lisää itseluottamusta. On sitä jonkun verran kasvanut myös ihmisenä tämän vuoden aikana. Muutos on ollut selkeästi suurempi kuin peruslukiovuotena, toteaa Erik Rosin.

Puolustusvoimissa on monta mielenkiintoista vaihtoehtoa varusmiespalveluksen suorittamiseksi. Vaikka laskuvarjojääkärikoulutukseen pääseminen koetaan vaikeaksi ja palvelusaika tiedetään rankaksi, riittää koulutukseen hakijoita joka vuosi.

- Yhden tutun kautta olin kuullut, että rankkaa tulee olemaan. Lähdin kuitenkin avoimin mielin katsomaan mitä vuosi tuo tullessaan. Välillä tuskaisina hetkinä olen miettinyt, että itsehän sitä on hakeutunut tällaiseen koulutukseen. Jälkeenpäin se palkitsee kuitenkin niin isosti, kun on tehnyt jotain haastavaa ja koetellut itseään, sanoo Tatu Lemmetty.

Inttikavereilla iso merkitys

Varusmiespalveluksen aikana voi hetkittäin tuntua siltä, että henkilökohtainen tila kaventuu minimiin. Yksikössä asutaan tiiviisti yhdessä uusien ihmisten kanssa, joista jokaisella on omat juttunsa ja tapansa. Inttikaverit ovat kuitenkin siviilielämän läheisten lisäksi se ehtymätön voimanlähde, joka auttaa jaksamaan rankkoinakin hetkinä.

- Palvelustovereiden merkitys on älyttömän suuri. Ilman niitä ei kyllä jaksaisi tällaista vuotta. Kun on ympärillä samanhenkistä porukkaa, niin pimeimpinäkin hetkinä aina joku pitää tunnelmaa yllä ja murjaisee vitsin. Se lämmittää mieltä, naurahtaa Tatu Lemmetty.

Laskuvarjojääkärikomppaniassa on palveluksessa ainoastaan yksi saapumiserä kerrallaan, joten inttikaverit pysyvät samoina alokasajasta kotiutumiseen asti.

- Toivottavasti tulevaisuudessa järjestetään kurssikokoontumisia. Muihin on ehtinyt tutustua vuoden aikana tosi hyvin ja olen saanut erittäin hyviä kavereita, sanoo Erik Rosin.

Molemmat miehistä kertovat aikovat liittyä Laskuvarjojääkärikiltaan, joka osaltaan toimii laskuvarjojääkärikoulutetun reservin yhdyssiteenä varusmiespalveluksen jälkeen. Myös kutsuja kertausharjoituksiin odotetaan innolla. Näin ollen mahdollisuuksia tavata entisiä inttikavereita löytyy varmasti jatkossakin.

TJ vähän = kohta siviiliin

Sekä Erik Rosinilla että Tatu Lemmetyllä on kesätyöpaikka valmiina ja tulevien opiskelujen suhteenkin suunnitelmat ovat varsin selkeitä.

- Minulla on varma opiskelupaikka Helsingin oikeustieteelliseen. Alalla on paljon mahdollisuuksia, mutta liikejuridiikka kiinnostaa minua. Lisäksi kävin Kadettikoulun pääsykokeissa, mutta niistä ei ole vielä tullut vastausta, sanoo Erik Rosin.

Varusmiespalvelus lisäsi myös Tatu Lemmetyn mielenkiintoa puolustusvoimien tehtäviä kohtaan. Hän mietti pitkään hakeutumista Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssille, mutta päätti kuitenkin toisin.

- Lukion jälkeen ykköstavoitteeni on koko ajan ollut kauppatieteellinen. Tarkempaa opintosuuntaa siellä en osaa vielä sanoa, se selviää sitten ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, kertoo Tatu Lemmetty.

Erik ja Tatu ovat aivan varusmiespalveluksensa loppusuoralla. Kokemus on ollut mielenkiintoinen ja kotiin vietäväksi on paljon hyviä muistoja - aika kultaa ehkä nekin, joita ei välttämättä vielä osaa arvostaa.

Maavoimat toivottaa Erik Rosinille ja Tatu Lemmetylle, kuten kaikille muillekin 16. kesäkuuta kotiutuville varusmiehille aurinkoista matkaa reserviin! Puolustusvoimista siirtyy torstaina reserviin runsaat 9400 varusmiestä, joista 159 on vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia.

Maanantaina 4. heinäkuuta palveluksensa aloittaa noin 12 000 henkilöä. Naisia tästä määrästä on noin 300. Jokainen varusmiespalveluksen aloittava nuori mies tai nainen voi itse vaikuttaa suuresti siihen, miten inttiaika alkaa ja etenee. Hyvällä sykkeellä ja asenteella asiat sujuvat paremmin ja silloin saa myös tulevasta varusmiespalveluksesta parhaan mahdollisen hyödyn – palveluspaikasta ja koulutushaarasta riippumatta.