Yhdeksän kuukautta erityistaitoja vaativissa miehistön tehtävissä

Miehistön vaativissa tehtävissä palvelusaika on 255 vuorokautta eli yhdeksän kuukautta. Näissä tehtävissä varusmiehille koulutetaan eri alojen erityisosaamista. Tehtävissä voi palvella muun muassa lääkinnässä, viestinnässä, virtuaalikoulutusympäristössä ja sotilaspoliisin tehtävissä. Mainituista palvelustehtävistä on hyötyä tulevaisuudessakin, mutta myös siviilissä hankituista taidoista olla hyötyä palvelustehtävässä.

Tykkimies Fagerholm, Panssariprikaatin esikunnan viestintä

Tykkimies Fagerholmista kovaa vauhtia lähestyvä kotiutuminen ja arkeen palaaminen tuntuu todella hyvältä. Hän on kiitollinen kaikesta, mitä on palveluksen aikana saanut kokea viestintävarusmiehenä Panssariprikaatin esikunnassa. Viestintävarusmiehen tehtäviin kuuluvat päivittäiset viestinnän tehtävät sekä harjoitusviestintään osallistuminen. Palvelustehtävässä pääsee näkemään monen aselajin toimintaa, mikä antaa paljon rikkaita kokemuksia. Tehtävä vaatii Fagerholmin mukaan avointa mieltä, heittäytymiskykyä ja valmiutta tehdä hommia muiden kanssa.

Fagerholm koki viestinnän olevan itselleen osuvin tapa suorittaa varusmiespalvelus; hän on suorittanut suomenkielen maisteritutkinnon ja nauttii luovasta työskentelystä kielen parissa. Fagerholm tiesi osaamisestaan olevan hyötyä Puolustusvoimille, mutta odotti myös oppivansa paljon. Pienenä Fagerholm kuvasi elokuvia harrastuksekseen. Kuvauskokemusta Fagerholmilla oli myös matkojensa ikuistamisesta, mikä kumpuaa halusta taltioida tärkeät hetket elämässä. Järjestelmäkameran käytön Fagerholm oppi viestinnässä.

Reserviin Fagerholm kertoo vievänsä paljon uusia taitoja. Käytännön opeista hän mainitsee kuvaamisen, muokkausohjelmien käytön, organisointitaidon sekä eri näkemyksien sovittamisen yhteen ryhmän kesken. Ryhmätyöskenteyä hän vertaa työskentelyyn oman alansa opiskelukavereiden kanssa. Fagerholm on palvellut itseään nuorempien seurassa, sillä hän suoritti opinnot ennen palvelusaikaansa. Hän mainitsee, kuinka ensin tuntui siltä kuin olisi ihan eri maailmoista nuorempien kanssa, mutta viestinnässä tämä kuilu on kaventunut, eikä ikäeroa edes huomaa. Eri ihmisten kanssa työskentely on Fagerholmin mukaan opettanut minkälainen työskentelijä hän itse on. Oma palveluksenaikainen identiteetti onkin selkeästi erilainen kuin yliopistomaailmassa.

Viestintä kuuluu Fagerholmin tulevaisuuden suunnitelmiin. Haaveissa on oma yritys, jonka alaan kuuluu myös tekstin tuottaminen. 

- Palvelustehtäväni on tärkeä, sillä siinä saa olla osana Puolustusvoimien viestintää. Loppujen lopuksi puolustusvoimien viestintä on se, mikä näkyy ulospäin kansalle. Tehtävässä pääsee taltioimaan merkityksellisiä hetkiä ja kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tilanteita, Fagerholm summaa.

Panssarihuoltomies Saloranta, lääkintämies

Panssarihuoltomies Salorannan tuntemukset kotiutumisesta ovat lämpimät, mutta samalla haikeat. Saloranta jää kaipaamaan palvelustovereita, jotka ovat olleet koko ajan läsnä palveluksen arjessa.

Panssarihuoltomies Saloranta toimi lääkintämiehen palvelustehtävässä. Saloranta näki mahdollisuuden tukea tulevaisuuden suunnitelmiaan suorittamalla palveluksen kyseisessä tehtävässä, sillä hän aloittaa palveluksen jälkeen lääketieteen opinnot yliopistossa. Aiempaa kokemusta Salorannalla ei ollut hoitoalalta, mutta luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet. Saloranta on oppinut palveluksen aikana hätä- ja taisteluensiapua. Lääkintämieskurssilla oppii erilaisia toimenpiteitä, kuten kanylointi ja kiristyssiteen sekä hemostaatin käyttö. Palveluksessa opituista tiedoista ja taidoista on hyötyä myös reservissä erityisesti Salorannan tulevaisuuden opinnoissa.

Hedelmällisintä Salorannan kokemuksesta on oppimisen kannalta ollut ammattilaisten eli kenttäsairaanhoitajien kanssa työskentely. Kenttäsairaanhoitajat kouluttavat teoriaa ja käytäntöä, jota ymmärtää. Saloranta arvostaa saamaansa koulutusta, oppimiaan taitoja ja kokee tehtävänsä merkitykselliseksi.

- Sillä, että osaa tietyt asiat hyvin, voi jopa pelastaa hengen. Hänen mukaansa lääkintämiehen homma on paras homma koko prikaatissa.

Korpraali Vuorilehto, virtuaalikoulutustukihenkilö

Kotiutuminen tuntuu korpraali Vuorilehdon mielestä jännittävältä. Hän on varma siitä, että jää kaipaamaan palveluksessa ympärilleen muodostunutta yhteisöä ja palvelusarjen rutiineja.

Vuorilehto toimii virtuaalikoulutusympäristössä (VKY) simulaattorisektorilla virtuaalikoulutustukihenkilönä. VKY käyttää simulaattorijärjestelmiä koulutuksissa. Virtuaalikoulutustukihenkilöiden tehtäviin kuuluu VBS4-ohjelmiston kehittäminen, koulutuksissa auttaminen laitteiden kanssa ja joskus myös itse kouluttaminen. Koulutuksessa virtuaalitukihenkilöt voivat toimia simulaatiossa vastapuolena ja maalihenkilöinä. Simulaattorisektorilla koulutetaan muun muassa erilaisia asejärjestelmiä, esimerkiksi droonien käyttöä. Järjestelmiä koulutetaan simulaatioiden avulla, koska se on osoittautunut tehokkaammaksi ja palvelusturvallisemmaksi oppimistavaksi.

Vuorilehto on 11-vuotiaasta kerännyt kokemusta ohjelmoinnista. Hän kuuli kyseisestä tehtävästä alokasoppitunneilla palveluksen alussa ja huomasi mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia taitojaan palveluksen aikana sekä suorittaa palveluksen saman henkisten ihmisten kanssa. Vuorilehto on kehittynyt palveluksen aikana muiden kouluttamisessa, joka on hänelle uusi taito. Vuorilehdon mukaan tehtävään hakiessa on eduksi, jos on pohjalla jonkinlaista oma-aloitteista opiskelua esimerkiksi 3D-mallinnuksesta tai ohjelmoinnista. Loput koulutetaan kyllä palveluksen aikana. Tehtävä vaatii lisäksi oma-aloitteista opiskelua ja halua oppia uutta. Itsenäinen arki edellyttää aktiivisuutta ja asioiden eteenpäin työstämistä. Myös into kouluttaa muita on hyödyksi tehtävässä.

Vuorilehto kehuu esimiehiään ja kertoo Puolustusvoimien arvostavan hänen panostaan ja taitojaan. Tämän myötä oman alan arvostus on kasvanut. Vuorilehto kokee tehtävänsä merkityksellisenä, sillä virtuaalikoulutustukihenkilöt auttavat muita oppimaan koulutettavat asiat. Simulaattorisektori ei pyörisi ilman heitä sellaisena kuin se nyt on.

Jääkäri Tanninen, sotilaspoliisi

Kokemusrikkaan palveluksen jälkeen Jääkäri Tanninen lähtee hyvillä mielin reserviin kohti uusia haasteita.

Jääkäri Tanninen palveli sotilaspoliisin tehtävässä. Tanninen innostui palvelustehtävästä kuultuaan ystäviltään kokemuksia. Sotilaspoliisikomppaniassa palvellessa arki ja harjoitukset ovat Tannisen mukaan monipuolisia ja mielenkiintoisia. Tehtäviin kuuluu muun muassa kaupunkijääkärin tehtäviä ja alueiden vartiointia, kuten prikaatin portilla kulunvalvontaa ja aluekiertotehtäviä. Tehtävä ei vaadi aikaisempaa kokemusta. Hyvä peruskunto ja motivaatio tehtävään auttavat palveluksen läpi niin sotilaspoliisikomppaniassa kuin muissakin palvelustehtävissä.

Tulevaisuudessa Tanninen hakee opiskelemaan liikunnanopettajaksi tai poliisiksi. Pohjalla hänellä oli ennen palvelusta liikunnanohjaajan opinnot. Häntä kiinnosti poliisin ammatti jo ennen palvelusta, ja tunne vain vahvistui palveluksen myötä. Palveluksessa parasta on ollut taistelu rakennetulla alueella, itsensä haastaminen ja uusiin ystäviin tutustuminen. Reserviin Tanninen vie palveluksen aikana opittua täsmällisyyttä ja itsekuria. Lisäsi hän kokee palveluksessa opitut tiedot ja taidot hyötynä hakiessaan poliisin opintoihin.

Tanninen mainitsee koulutuksen ja kouluttajien olevan hyviä. Laajemmassa kuvassa Tanninen kokee tehtävänsä merkityksellisenä paikallispuolustuksen, sisämaan turvallisuuden ja järjestyksen ylläpidon kannalta.