Ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmien toiminta todennetaan Bold Quest 19.1:ssä

Maavoimat 18.5.2019 15.27
Uutinen
Ilmatorjunnan sensori pääkaupunkiseudulla.

Bold Quest 19.1 -tapahtumassa Maavoimat testaa ja tutkii ilmatorjunnan johtamisjärjestelmiä. Tavoitteena on varmistua, että ilmatorjunnan sensorit tunnistavat omat ja kansainvälisten kumppaneiden ilma-alukset ja saada ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmille kansainvälinen hyväksyntä tapahtumassa.

Todentaminen edellyttää myös sellaisia suorituskykyjä, joita Suomella ei ole käytössä. Näin ollen Bold Quest 19.1 on tänä vuonna erityisen kustannustehokas mahdollisuus, sillä testattavaa kalustoa ei tarvitse kuljettaa ulkomaille, vaan laitteiden toimivuus voidaan todentaa Suomessa.

Omatunnistuksen todentaminen on välttämätöntä, jotta järjestelmien uudet ominaisuudet on mahdollista ottaa käyttöön. Aiemmat vastaavat kansalliset suorituskyvyt poistuvat käytöstä 2020-luvun alussa. Nyt tehtävän ja todennettavan omatunnistuksen päivitysversion arvioidaan olevan käytössä 2030-luvulle asti.

Sodankylässä testataan ilmatorjunnan johtamisjärjestelmien kansainvälinen yhteensopivuus ja tiedon välittyminen eri järjestelmien välillä. Yhteistyö kehittää myös suomalaisen ilmatorjunnan henkilöstön osaamista ja yhteisiä toimintamalleja.

– Tavoitteenamme on saada suomalaiselle ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmille kansainvälinen hyväksyntä. Puolustusvoimat seuraa tekniikan kehitystä lentoturvallisuuden ja ilmatorjunnan suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Omatunnistuslaitteet kehittyvät sekä siviili- että sotilasilmailun ja tekniikan mukana, minkä vuoksi toimivuuden ja yhteensopivuuden todentaminen ja varmentaminen on tärkeää, perustelee majuri Pasi Ihamäki Maavoimien esikunnasta.

Bold Quest 19.1 -tapahtumassa ilmatorjunnan omatunnistuksen testaukseen osallistuvat Suomen lisäksi Australia ja Kanada.

– Ilmatorjunnan omatunnistusjärjestelmät ovat kansainvälisesti yhteensopivia. Testituloksia hyödynnetään ensisijaisesti kotimaan puolustuksen ja ilmatorjunnan kehittämiseen mutta myös kansainvälisten kumppaneiden tarpeisiin, lisää Ihamäki.

Omatunnistuksen todentamisen tulosten vaatimustenmukaisuus on varmistettu huolellisella valmistelulla osallistujamaiden ja hyväksynnästä vastaavan organisaation kanssa.

– Hyväksyvän organisaation henkilöstö osallistuu testaustapahtumaan varmistaakseen, että tapahtumassa kerätään kaikki hyväksynnän edellyttämä tieto. Hyväksyntä toteutetaan analysoitujen tulosten perusteella. Näin varmistamme, että Suomella on tulevaisuudessakin käytettävissä turvalliset, luotettavat ja kansainvälisesti yhteensopivat omatunnistusjärjestelmät, Ihamäki toteaa.

Omatunnistuksella erotetaan omat vieraista

Omatunnistuslaite (IFF, Identification Friend or Foe) on radiosignaaliin perustuva kysely- ja vastusjärjestelmä, jonka käyttö aloitettiin ensin sotilaslentotoiminnassa omien koneiden erottamiseen vieraista.

Kaksi F/A-18 Hornet -hävittäjää taivaalla.

Omatunnistuslaite koostuu kahdesta pääosasta: kyselijästä (interrogaattori) ja vastaajasta (transponderi). Kyselijä lähettää kyselysanomia, joihin vastaaja lähettää vastaussanomia. Hyväksytyn vastauksen lähettävä ilma-alus tunnistetaan tilannekuvassa siviili-ilma-alukseksi tai omaksi sotilasilma-alukseksi.

– Tieto voidaan jakaa johtamisjärjestelmällä kaikille ilmapuolustusjoukoille. Järjestelmä mahdollistaa myös luotettavan paikallisen tunnistuskyvyn yksittäisille järjestelmille, jotka eivät syystä tai toisesta ole liittyneinä johtamisjärjestelmäverkkoon, majuri Ihamäki kertoo.

Nykyään tunnistusjärjestelmiä käytetään sekä siviili- että sotilasilmailussa. Tästä johtuen tunnistamiseen käytetään erilaisia kyselytapoja eli moodeja.

– Käytännössä siviili- ja sotilasilmailussa käytettävät kyselytavat ovat pääosin samoja. Sotilasilmailussa käytettävien kyselytapojen tiedonvaihto salataan, kun taas siviili-ilmailussa se on salaamatonta. Salaus toteutetaan siten, että kysely ja vastaus ovat tulkittavissa vain luotetuille osapuolille, joilla on käytössään sama salausavain. Näin varmistutaan siitä, että ilmatorjunnan tulta ei kohdisteta siviilien tai omiin ilma-aluksiin, selvittää Ihamäki.

Kaksi sotilasta istuu ilmatorjunnan tehtävissä.

Tietoa ilmapuolustuksesta
– Ilmapuolustuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tarvittaessa torjua ilmasta kohdistuva uhka.
– Ilmapuolustukseen osallistuvat Maa-, Meri- ja Ilmavoimat, Rajavartiolaitos sekä siviiliviranomaiset.
– Ilmatorjunta on Maavoimien aselaji. Ilmatorjuntajoukkoja käytetään poikkeusolojen aikana kaikissa puolustushaaroissa (Maa-, Meri- ja Ilmavoimat).
– Ilmatorjunnan kokonaisuuden keskeinen osa muodostuu ilmatorjuntajoukoista, jotka käyttävät tehtävän toteuttamiseen johtamisjärjestelmiä, ohjusasejärjestelmiä ja ammusasejärjestelmiä. Yksi ilmatorjunnan yksikkö voi sisältää kaikkien järjestelmien osia.


 

Lue lisää