Hyppää sisältöön

Pioneeritiedustelujoukkueen suorituskyky testissä Kevadtormissa

Maavoimat
Julkaisuajankohta 29.4.2019 12.42
Tiedote
Varusmiehet lastaavat peräkärryä

Maavoimista Viron Kevadtorm 19 -harjoitukseen osallistuu 41 hengen harjoitusosasto Kainuun, Karjalan ja Porin prikaateista. Toiminnan keskiössä on varusmiehistä koottu pioneeritiedustelujoukkue. Myös nimellä Kevätmyrsky (Spring Storm) tunnettuun harjoitukseen osallistuvat varusmiehet tulevat erilaisista lähtökohdista. Tästä syystä yhteistoimintaa harjoiteltiin Säkylän varuskunnassa ja sotilaiden toimintatavat yhdenmukaistettiin juuri ennen siirtymistä Viroon.

Suomalainen pioneeritiedustelujoukkue sisältää kolme varusmiesryhmää, joissa jokaisessa toimii henkilökuntaan kuuluva johtaja. Varsinaista suomalaista johto-osaa ei Kevadtorm 19 -harjoituksessa ole, vaan Suomesta osallistuu esikuntaupseereita harjoituksen esikuntiin. Tämän lisäksi joukkueella on mukana suomalaiset ammattisotilaat erotuomareina, sekä pieni suomalaista osastoa tukeva ja huoltava henkilöstö.

Harjoitusskenaario on isäntävaltion eli Viron luoma ja Suomen pioneeritiedustelijajoukkueen tärkein tehtävä on pioneeritiedustelutiedon tuottaminen. Kevadtormissa pioneeritiedustelijajoukkue harjoittelee omia poikkeusolojen tehtäviään.

Harjoitus alkaa Virossa valmistelu- ja johtoon otto-vaiheella, jonka jälkeen alkaa muodollinen harjoittelu ja sitten taisteluharjoitusvaihe. Kun taisteluvaihe on ohi, joukkueen henkilöstö ja kalusto puhdistetaan. Puhdistamisella varmistetaan, ettei afrikkalaista sikaruttoa kulkeudu Suomeen harjoitusjoukon mukana. Purkuvaiheen jälkeen joukot aloittavat paluumarssit Suomeen, jossa kaikki haarautuvat takaisin omiin varuskuntiinsa. Kaiken kaikkiaan harjoitus kestää 14 päivää.

Varusmiehet kantavat varusteita ja Kokelas käskee vieressä

Pioneeritiedustelutoiminta sovitettiin yhteen Säkylässä

Varusmiesjoukot saapuivat Porin prikaatiin Säkylään koulutettaviksi jo kahta viikkoa ennen harjoitusta. Tavoitteena oli yhtenäistää joukkueen toimintatapamallit kahden viikon valmistavan koulutuksen aikana muun muassa taistelu- ja ampumaharjoituksessa ennen Viroon siirtymistä. Ennen lähtöä tiedustelijoille järjestettiin myös oppitunti, jossa tulevaan harjoitusalueeseen tutustuttiin etukäteen. Pioneeritiedustelujoukkueen kouluttamisesta vastannut 1. pioneerikomppanian päällikön, kapteeni Jussi-Pekka Niemelän mukaan kansainvälinen harjoitus vaati paljon valmistautumista.

– Meillä Porin prikaatissa on käynnissä Koulutus 2020 -ohjelma, mikä on haastanut yhteisen koulutuksen suunnittelua kolmen joukko-osaston välillä. Tässä oli paljon valmistelutyötä ja huomioitavia seikkoja, jota ei kotimaan harjoituksissa ole.

Harjoituksena Kevadtorm poikkeaa totutusta erityisesti pituudeltaan ja varusmiesten tulee ylläpitää toimintakykyään koko harjoituksen ajan.

– Heidän pitää kyetä suorittamaan tiedustelutehtäviä, palauttamaan toimintakykynsä, lähtemään uuteen tehtävään ja jälleen palauttamaan taistelukyky. Kahden viikon harjoituksessa toistojen määrä testaa koko joukon suorituskykyä kattavasti, Niemelä summaa.

Myös logistiset järjestelyt olivat kansainväliseen harjoitukseen valmistautuessa tavallista suuremmassa roolissa. Pelkästään pakkaamiseen ja matkustamiseen tuli uusia elementtejä sekä enemmän hallinnollista työtä. Huomioitavia asioita olivat esimerkiksi varusmiesten rokotukset, eurooppalaiset sairaanhoitokortit ja passit. Lisäksi piti saada suostumukset siihen, että varusmies voi osallistua kansainväliseen harjoitukseen. Toiseen valtioon sotilasjoukkueena mentäessä myös aselistat tuli toimittaa hyvissä ajoin.

– Täällä kotimaassa harjoitellessamme riittää, että nimi- ja kalustolistat ovat lähtöaamuna valmiina. Kansainvälisessä harjoituksessa kaikki pitää tehdä paljon aikaisemmin, kapteeni Niemelä täsmentää.

Verrattuna niihin alueisiin, joihin varusmiehet ovat tähän asti tottuneet, on tuleva harjoitusalue Virossa valtavan laaja. Kapteeni Niemelän mukaan se on pelkästään positiivista, sillä Virossa on käytössä hienosti organisoitu siviili- ja sotilasyhteistyön periaate: CIMIC-konsepti, joka varmistaa, etteivät etenkään ulkomaiset harjoitusjoukot ajaudu harjoituskieltoalueille tai tarpeettomasti häiritse siviiliyhteiskuntaa.

Odotukset ovat korkealla, sillä pioneeritiedustelijajoukkue pääsee osaksi isoa harjoitusta, ja heidän tuottamallaan tiedolla on merkitystä muun muassa päätöksenteossa ja siten koko taisteluharjoituksen jatkon kannalta. Kansainvälisissä harjoituksissa nähdään myös muita kansainvälisiä joukkoja, ja näin voidaan verrata suomalaisten varusmiesten tasoa esimerkiksi ammattisotilaisiin nähden.

– Näistä asioista voidaan sitten tehdä omia johtopäätöksiä ja kehittyä. Joka tapauksessa tällainen harjoitus antaa valtavasti kokemuksia kaikille siihen osallistuville, kapteeni Niemelä kiteyttää.

Kolme Kokelasta

Kansainväliseltä kentältä oppia johtamiseen

Kevadstorm 19 -harjoitukseen lähtevät mukaan myös upseerikokelaina palvelevat varusmiehet Marko Varvikko Karjalan prikaatista, Aleksi Heikkilä Porin prikaatista ja Aukusti Satomaa Kainuun prikaatista. Jo Säkylässä suoritetun yhteensovittamisvaiheen aikana selkeni kunkin rooli tulevassa harjoituksessa: he toimivat ryhmänjohtajina suorittaen erilaisia tiedustelutehtäviä. Ryhmät esimerkiksi kartoittavat tiestöä ja tiedustelevat hyökkäysreittejä.

– Aika vähän aikaa ollaan kolmen ryhmän joukkueena tehty hommia, ja tällainen harjoitus vaatii hyvää yhteistoimintaa koko joukkueelta. Siksi tämä harjoitus onkin hyvä mittari sille, kuinka joukkue oikeasti saadaan toimimaan. Sehän on tietenkin loistava asia, mikäli harjoitus menee hyvin ja kaikki toimii, kokelaat kertovat toisiaan täydennellen.

He näkevät harjoituksen hyödyn pääpainon olevan kansainvälisessä yhteistyössä ja uudenlaisen maaston näkemisessä. Kansainvälisiltä joukoilta he näkevät erilaisia tapoja toimia ja tätä kautta oppivat itsekin uutta. Vertailupohjan saaminen auttaa rakentamaan luottoa myös omaan toimintaan.

– Kaikille uudenlainen maasto ja pitkä harjoitus siinä uudessa ympäristössä vaativat ehdottomasti ryhmiltä toimintakykyä. Kansainvälinen yhteistoiminta sekoittaa varmasti pakkaa entisestään. Kaikki joutuvat omalle epämukavuusalueelleen, ja harjoituksen jälkeenhän se sitten nähdään, kuinka kaikki sujui. Hauskaahan se on lähteä postilaatikkoa pidemmälle, ja erittäin hyvillä mielin lähdetään, kokelaat tuumivat.

Varusmiehinä kokelaat eivät etukäteen tienneet harjoituksesta juuri mitään, mutta kun joukkueenjohtaja antoi käskyn, päivittyi kokelaidenkin tietämys tulevasta harjoituksesta. Varsinaista viikko-ohjelmaa ei kuitenkaan tullut, joten yllätyksiä on todennäköisesti luvassa.

– Haastetta pitääkin olla, huikkaa yksi kokelaista vielä lopetukseksi.

´