Suomi kutsui ETYJ-tarkkailijoita Kaakko 19 -harjoitukseen

Sotilasyhteistyön avoimuus ja tarkkailuvierailut rakentavat luottamusta eri maiden välille. Suomi kutsui Kaakko 19 -harjoitukseen tarkkailijoita 13 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö- eli ETYJ-maasta. Kutsuun vastasi 11 maata.

ETYJ-tarkkailuvierailun isäntä on Maavoimien esikuntapäällikkö kenraalimajuri Markku Myllykangas. Vierailun isäntäryhmän johtajana toimii ja käytännön järjestelyistä vastaa asevalvontaupseeri majuri Arto Toivanen Pääesikunnasta.

- Tarkkailut ja tarkkailijavierailut osoittavat avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Niillä puolestaan rakennetaan turvallisuutta. On hyvä tietää ja vieläpä saada varmentaa, mitä ja miten naapuri sotilaallista toimintaansa toteuttaa ja harjoittaa, asevalvontaupseeri Toivanen sanoo.

Suomen asevalvontaupseeri Toivanen ja Saksan sekä Puolan ETYJ-tarkkailijat.

Yhteensä tarkkailijoita Kaakko 19 -harjoitukseen tuli 18 henkilöä. Kustakin maasta kutsutaan enintään kaksi henkilöä.

Tällä kertaa 18 henkilöä, jotka tulevat tarkkailuvierailulle, ovat pääosin sotilashenkilöitä, lisäksi ryhmässä on yksi siviili. Tarkkailijoilla on aina jokin yhteys maansa puolustushallintoon tai puolustusvoimiin.

ETYJ:n ja Wienin asiakirjan ohjeiden mukaan tarkkailuvierailuun on hyvä kutsua erityisesti naapurimaita, yhteistyökumppanimaita ja muita ETYJ-valtioita, joita kyseinen harjoitus saattaa kiinnostaa. Suomi päätti kutsua edustajia Wienin asiakirjan suosituksen mukaisesti eli naapureista Norjasta, Ruotsista, Venäjältä, Virosta, ja lisäksi Pohjoismaista (Islanti ja Tanska), Baltian maista (Latvia ja Liettua), Itämeren rannikkovaltioista (Puola ja Saksa) sekä yhteistyökumppanimaat Iso-Britannian, Ranskan ja Yhdysvallat.

Kyseessä on niin sanottu vapaaehtoinen toimi, eli harjoituksen järjestäjämaa voi itse valita maat, joita se kutsuu tarkkailuvierailulle. Päätöksen kutsuttavista maista tekevät Ulkoministeriö, Puolustusministeriö ja Pääesikunta yhdessä.

Esittelyssä harjoituksen kokonaisuus

Vieraille esitellään Kaakko 19 -harjoituksen kokonaisuutta ja tavoitteita. Vaikka avoimuutta ja läpinäkyvyyttä korostetaankin, ei minkään ETYJ-maan edellytetä esittelevän maalleen ja sotilaalliselle toiminnalleen sensitiivisiä tai turvaluokiteltuja asioita.

- Tarkkailuvierailun aikana esittelemme ryhmälle kokonaisuuden lisäksi harjoitusjoukkoja, niiden tavoitteita ja toimintaa, kertoo asevalvontaupseeri, majuri Arto Toivanen Pääesikunnasta.

ETYJ-tarkkailuvierailuryhmä käy muun muassa Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueella, Karjalan prikaatissa ja simulaattorikeskuksessa ("Combat Training Simulator Center"). Heille esitellään myös muun muassa Puolustusvoimien ilmatoimintaa Kymin lentokentällä, logistiikkaa, maakuntakomppaniaa ja suomalaista asevelvollisuutta ylipäänsä. Ruokailuissa tutustutaan muonitukseen varuskuntaravintoloissa ja maastossa.

Puheet ja teot tasapainossa

Asevalvontaupseeri majuri Arto Toivanen vertaa asevalvontatoimintaa parisuhteeseen.

- Jos parisuhteessakaan puheet ja teot eivät ole tasapainossa ja jos parisuhteessa ei puhuta avoimesti, se herättää kysymyksiä. Kysymykset taas herättävät epäluuloa ja uhkakuvia, joista voi seurata toimenpiteitä ja ylireagointejakin, Toivanen pohtii.

Myös Suomi avoimena, länsimaisena demokratiana pitää puheet ja teot tasapainossa. Suomi osoittaa olevansa luotettava yhteistyökumppani ja hyvä naapuri, jolla on vahva, itsenäinen ja uskottava puolustus sekä korkea maanpuolustustahto.

Majuri Toivanen on toiminut Puolustusvoimissa asevalvontaupseerina seitsemän vuotta. Hän käy tarkkailijana sotaharjoituksissa ja tarkastajana joukko-osastoissa ulkomailla. Toivanen osaltaan vastaa myös Suomeen kohdistuvien luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien eli LTL-toimien järjestämisestä Suomessa. Näitä toimia ovat muun muassa tarkkailuvierailut, tarkkailut, alueeseen kohdistuvat tarkastukset ja joukko-osastoon kohdistuvat arviointikäynnit sekä määräajoin toimeenpantavat joukko-osastovierailut.

Hän pitää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:iä, sen kokouksia ja sopimuksia sekä LTL-toimia tärkeinä.

- Ne antavat ainoan mahdollisuuden sotilaalliselle yhteystyölle monien maiden kanssa. ETYJ:issä kaikilla mailla on omat näkemyksensä, niin poliittiset kuin sotilaallisetkin. Poliittiset näkemykset tulevat esiin yleensä mediassa ja usein korostavat maiden välistä ristiriitaa eri asioissa. Mutta kun sotilas kohtaa sotilaan kanssa, voimme keskustella maanläheisesti ja konkreettisesti.

- ETYJ, sen kokoukset ja sopimukset kuten Wienin asiakirja antavat mahdollisuuden niin sanottuun mil-to-mil -yhteistyöhön monien sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa muuten ei tällaisia kohtaamisia olisi, Toivanen sanoo.

Kenraalimajuri Myllykangas keskustelee virolaisen asevalvontaupseeri Lillakin kanssa. Kuvassa myös liettualainen asevalvontaupseeri (selin).

Majuri Toivaselle on jäänyt erityisesti mieleen eräs asevalvontatoimi Venäjälle.

- Osallistuin venäläisten laskuvarjojääkärien avantouintikoulutukseen Moskovan lähellä. Ensinnäkin se, että me ulkomaalaiset pääsimme ylipäänsä osallistumaan siihen, oli mieleenpainuvaa. Venäläiset kollegat varmasti ajattelivat, etteivät ulkomaalaiset tarkastajat mene avantoon. Mutta minähän menin. Eikä minulla ollut avannosta mikään kiire pois.

Toivanen käy mahdollisuuksien mukaan avannossa itsekin ulkomaalaisten kanssa, kun tarkkailut kohdistuvat Suomeen.

- Avantouinti on osa suomalaista kulttuuria ja usein osa vierailuja. Ulkomaisille asevalvontaupseereille avantouinti on usein hyvinkin mieleenpainuva ja virkistävä äärikokemus.

Tällä kertaa Kaakko 19 -harjoituksen tarkkailijoille ei taida tarjoutua mahdollisuutta käydä avannossa. Ellei pakkanen ehdi kiristyä ja jäädyttää vesistöjä harjoitusalueella.

Taustalla ETYJ:in jäsenyys ja Wienin asiakirja 2011

Suomi kuuluu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:iin. Sen yksi keskeisimmistä tavoitteista on sotilaallisen tiedon vaihtaminen ja sotilaallinen yhteistyö. Sotilaallisesta yhteistyöstä ETYJ-maiden kesken solmittiin vuonna 1990 sopimus nimeltä Wienin asiakirja (Vienna Document), joka päivitettiin viimeksi vuonna 2011. Yhtenä Wienin asiakirjan perusajatuksena on valtioiden sotilaallisen voimaan liittyvä avoimuus ja läpinäkyvyys. Niin rakennetaan luottamusta ja turvallisuutta eri maiden välille ja maiden väliset epäluulot ja epätietoisuus vähenevät.

Wienin asiakirjassa todetaan, että suurten sotaharjoitusten järjestäjän on annettava muille ETYJ-maille mahdollisuus tulla tarkkailemaan harjoitusta. Kaikki 57 ETYJ-maata on kutsuttava tarkkailuun, jos harjoitukseen osallistuu enemmän kuin 13 000 henkilöä. Suomen puolustusvoimien vuoden 2019 pääsotaharjoitus Kaakko 19 koostuu noin 12 000 henkilöstä, joten kaikkia ETYJ-maita ei tarvitse kutsua tarkkailuun. Kuitenkin Wienin asiakirja kannustaa järjestäjämaata kutsumaan harjoituksiin vapaaehtoisesti muita ETYJ-maita. Tällaista vapaaehtoista esittelytoimintaa sanotaan tarkkailuvierailuksi.