Arktinen koulutus - suorituskyvyn perusta Lapissa

Jääkäriprikaati 12.2.2019 14.49
Uutinen

Jääkäriprikaati on aikanaan asettanut visiokseen olla vuoteen 2020 mennessä sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu arktisen koulutuksen osaamiskeskus. Tämä tavoite on jo saavutettu kotimaisen ja ulkomaisen kiinnostuksen perusteella.

Maalissa emme silti ole, eikä itsetyytyväisyyteen pidä käpertyä. Kehittämistä ja parannettavaa riittää tälläkin saralla, kuten kaikessa toiminnassa.

Pitääkö talvitaitoja kouluttaa erikseen, eivätkö suomalaiset osaa ne jo muutenkin? Näin voi toki kysyä mutta puolivuosittain uuden saapumiserän astuessa palvelukseen on pakko vastata, että kyllä pitää. Sotahistoria on täynnä esimerkkejä siitä, miten erikoisolosuhteet paremmin hallinnut taistelujoukko on voittanut itseään monin verroin suuremman mutta olosuhteet heikosti hallitsevan joukon. Suomen kenttäarmeija saavutti mainetta viime sotien aikana talvitaistelut taitavana sotajoukkona. Suurta ylivoimaa vastaan käytyjä maineikkaita taisteluita muistellessa unohtuu kuitenkin useimmiten, että pelkästään talvisodassa suomalaiset joukot kärsivät noin divisioonan henkilövahvuuden kokoiset tappiot paleltumien takia. Emme olleet täydellisesti varustettuja emmekä koulutettuja talviolosuhteisiin tuolloin, emmekä ole sitä nytkään. Varusteet ovat parantuneet noista vuosista merkittävästi mutta kaupungistumisen ja elämän kaikinpuolisen luonnosta irtautumisen myötä taidot ovat selvällä pääosalla heikentyneet 80 vuoden takaisesta.

Lähes koko Suomi määritellään kuuluvaksi subarktiseen ilmastovyöhykkeeseen, jolle tyypillistä ovat viileät kesät ja kylmät talvet. Ilmaston lämpeneminen ei ainakaan lähitulevaisuudessa muuta tätä miksikään, vaikka kesä 2018 jää historiaan ennätyslämpimänä myös Lapissa. Yhä edelleen lämpötila voi laskea Lapissa talvisin -40 asteen tuntumaan tai jopa sen kylmemmälle puolelle, lumipeitteen paksuus on laajoilla alueilla lähes metrin luokkaa ja vuodenvaihteen tienoilla päivänvaloa on vain hetki keskipäivän kahden puolen. Näistä olosuhteista huolimatta sotilaallinen toiminnan täytyy jatkua, muuten emme kykene puolustamaan maamme pohjoisinta osaa. Se on kuitenkin asevoimiemme tehtävä ja tämän takia Jääkäriprikaati panostaa arktiseen koulutukseen.

Jääkäriprikaatin arktinen koulutus jakautuu talviolosuhde- ja taistelukoulutuksesta, sekä sulan maan selviytymis- ja taistelukoulutuksesta. Koulutusta annetaan sekä asevelvollisille, että henkilökunnalle. Henkilökunnan kursseilla tavoitteena on ensisijaisesti Jääkäriprikaatin oman kouluttajahenkilöstön riittävän osaamistason ylläpito, mutta samalla tarjoamme kursseja myös muille Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoille ja sotilasopetuslaitoksille sekä Puolustusvoimien ulkomaisille yhteistyökumppaneille.

Talvisodankäynnin kurssi

Tammikuun pakkasissa henkilökunnalle järjestettävä Talvisodankäynnin kurssi on Jääkäriprikaatin koulutusjärjestelmän kruunu. Sen nykymallin mukainen toteuttaminen vaatii ja siihen satsataan henkilöstöä, materiaalia ja muita resursseja enemmän, kuin muihin kursseihimme. Kurssin nimi on tähän asti ollut Talvisodankäynnin peruskurssi (Cold Weather Operation Basic Course) mutta olemme todenneet, että suomenkielinen nimi on hiukan ja englanninkielinen nimi selvästi harhaanjohtava. Kyse ei ole perusteista, vaan jo osaavan henkilöstön lisäkoulutuksesta. Tästä johtuen nimi ollaan muuttamassa ja englanninkielinen nimi muutetaan suomenkielistä vastaavaksi (Winter Combat Course).

Kurssin kesto on kaksi viikkoa ja kurssille osallistujaa odottaa ensin ankara koulutusviikko aiheinaan mm. oikea pukeutuminen, kylmävammoilta suojautuminen ja niiden hoitaminen sekä toimintakyvyn säilyttäminen, tulenteko tilapäisvälinen, monipuolinen hiihtoharjoittelu (ylä- ja alamäki, hiihdon taitorata, hiihtoa rinkka selässä ja ilman jne.), runsaasti ammuntaa pimeänäkölaitteilla ja ilman, ammuntaa sukset jalassa, lumiajoneuvojen käyttöä, lumeen linnoittamista, taistelua lumiolosuhteissa jalkaväkijoukon osana sekä jäiden ylittämistä ja jäistä pelastautumista. Opittu testataan Vesaisen testissä, jonka jälkeen kurssilaiset ajetaan yhä tiukemmalle vaativassa, vajaan viikon mittaisessa sovelletussa vaiheessa, jossa tilanne on käynnissä 24h/vrk. Lisäpainetta tuo sovelletun vaiheen kaksipuolisuus ja loppuhuipennuksena kurssilaiset pyrkivät väistämään takaa-ajossa olevaa valmiusyksikköä. Kurssin opetuskieli on englanti ja kurssille on osallistunut suomalaisten ammattisotilaiden lisäksi kaksi suomalaista reserviläistä, sekä lisäksi yhdysvaltalaisia, ruotsalaisia, saksalaisia, tanskalainen ja viimeksi virolaisia oppilaita.

Selviytymiskoulutus

Selviytymiskoulutuksessa Jääkäriprikaati on hakenut omien vuosisataisten taitojemme lisäksi oppia ennen kaikkea Ruotsista ja Norjasta. Kaikki kolme maata toteuttavat koulutusta englanninkielisen lyhenteen SERE alla (Survival - selviytyminen, Evasion - väistäminen, Resistance - toiminta kiinniotettuna, Escape - pelastautuminen). Termin historiallinen tausta on liittoutuneiden lentäjien pelastautumiskoulutuksessa II MS:n ajalta mutta nykyinen koulutus pohjoismaissa on olosuhteisiimme räätälöityä ja painottaa tilanteenmukaisessa toiminnassa tiedustelijan taitoja. SERE-koulutus jakautuu neljään tasoon, A, B, C ja kouluttajataso, joista A tarkoittaa perustason teoriaopetusta, B-taso keskitason teoreettista ja käytännön opetusta, joka on tarkoitettu henkilöstölle joka on keskitason vaarassa joutua eristyksiin omista joukoista. Jääkäriprikaatissa tämän koulutuksen saavat valmiusyksikön jalkaväkiosat sekä sissiradistit. C-taso on vaativin koulutustaso ja se on tarkoitettu joukoille jotka ovat korkeassa riskissä joutua eristyksiin omista joukoista. Jääkäriprikaatissa tämän koulutuksen saavat SERE-kouluttajaksi kouluttautuvat sotilaat.

SERE-kouluttajan koulutukseen kuuluu lisäksi vaativa olosuhdekoulutus, joka meillä tarkoittaa vaativaa talviselviytymiskoulutusta. Jääkäriprikaatissa koulutusta annetaan B-tasolla henkilökunnalle syksyisin ja varusmiehille kahdesti vuodessa, kevättalvella ja syksyllä. Suomessa aloitettiin ensimmäisen kerran alkusyksyllä 2018 henkilökunnan SERE-kouluttajakurssi, johon oppilaita tuli kaikista puolustushaaroista, sekä Rajavartiolaitoksesta. Kurssin sulan maan osuus (C-taso) oli erittäin vaativa kahden viikon rutistus Keski-Lapin erämaissa, sekä kaupunkiolosuhteissa Rovaniemellä. Kurssi ei ole vielä päättynyt, vaan saavuttaakseen kouluttajatason on oppilaiden läpäistävä vielä talvivaihe helmikuussa 2019.

Lopuksi

Aina välillä kuulee kommentteja, joissa arktinen koulutus kuitataan pohjoisen ja syrjäisen joukon erikoisuudentavoitteluna tai turhanpäiväisenä eräromantiikan haikailuna. Onhan täällä selvitty talvesta ennenkin ilman sen kummempaa koulutusta. Nykypäivän ihmisten kaikinpuolinen osaaminen ulkoilmassa toimimisesta on kuitenkin heikompi kuin menneiden sukupolvien ja siksi koulutuksen tarve korostuu. Suomen asutuksen pakkautuessa etelärannikon tuntumaan ja ilmastonlämpenemisen hallitessa uutisointia monilla unohtuu, millaiset olosuhteet Lapissa ovat. Pakkanen kiristyi Sodankylässä -38,7C lukemiin sunnuntaina 26.1.2019 aamuyöllä ja tätä ennen lämpötila oli ollut -30C tuntumassa jo liki kahden viikon ajan. Lauhtumista on luvattu, vaan ei vielä tätä kirjoittaessa koettu. Kesän jatkuva valoisuus, laajat vaikeakulkuiset jängät ja kivirakat, harva tiestö ja ylipäätänsä karu luonto luovat omat haasteensa. Jääkäriprikaatin arktisen koulutuksen asiat eivät ole mitään modernia rakettitiedettä. Koulutuksessa on pyritty yhdistämään satojen ja tuhansien vuosien kokemus pohjoisen olosuhteissa elämisestä, sekä nykyaikainen tietämys ihmiskehosta, ravitsemuksesta ja vaatetuksesta parhailla kansainvälisillä käytänteillä ryyditettynä. Koulutuksen tavoitteena ei ole pelkästään opettaa selviytymään olosuhteista, vaan samalla tähdätään koko ajan annetun sotilaallisen tehtävän täyttämiseen. Kun oikein joukkomme koulutamme ja varustamme, ovat arktiset olosuhteet ja ankara kenraali Talvi hyviä liittolaisiamme. Tavoitteena on sotilas, joka ei pelkästään selviydy, vaan kykenee myös täyttämään saamansa tehtävän ja mikäli tilanne sitä vaatii, tekee maahantunkeutujan selviytymisestä mahdotonta.

Jääkäriprikaatin koulutuspäällikkö 31.1.2019 saakka
Everstiluutnantti Ari Mure

Joukko-osasto Rovaniemi Sodankylä