Maapuolustuksen johtamisjärjestelmät kehityksen aallonharjalla

Kainuun prikaati 10.4.2017 10.11
Tiedote
Sotilaita ja tela-ajoneuvo

Maavoimien uudistettu taistelutapa sekä alati kasvaneet valmiusvaatimukset ovat viime aikoina haastaneet johtamisen ja sitä tukevien johtamisjärjestelmien toiminnan. Nykyaikana on kyettävä johtamaan nopeasti ja todennäköisesti ilman erityistä ennakkovaroitusta rakentuvissa turvallisuustilanteissa.

Sotilas naamioidun ajoneuvon sisällä

Nämä tilanteet ovat vielä näin hybridiuhkien aikakaudella saumatonta viranomaisyhteistyötä vaativia "monimaalitilanteita", joissa Puolustusvoimat ei todennäköisesti ole ainoa ja välttämättä edes toimivaltainen viranomainen. Johtamisen näkökulmasta keskeistä on kyetä muodostamaan ja jakamaan ajantasaista tilannekuvaa sekä sen pohjalta varmennetusti johtamaan omia suorituskykyjä ja toteuttamaan tilanteen edellyttämää tiivistä viranomaisyhteistyötä. Vastauksena esitettyihin haasteisiin Maavoimissa on ollut kehitteillä jo usean vuoden ajan uusi, moderni M18-johtamisjärjestelmä.

 

Sotilaat pystyttämässä antennia lumisessa metsässä

Taustalla innovatiiviset ratkaisut

Digitaalisuus on tullut myös maapuolustuksen johtamisjärjestelmien tueksi: analogisesta tiedonsiirrosta on siirrytty siviilimaailmastakin tuttuun IP-tiedonsiirtoon. Langattomien radioyhteyksien taustalla on Suomessa jo pitkään tutkittu ja M18-johtamisjärjestelmän myötä nyt myös tuotteistettu kansallinen ohjelmistoradioratkaisu. Erilaisia taajuusalueita ja käyttötapauksia varten ei enää tarvitse olla samaa määrää erilaisia radiokalustoja: ohjelmistollisesti kyetään nykyään toteuttamaan pääosa näistä vaatimuksista. Järjestelmän päätoimittajan (Bittium Oyj) kanssa onkin kyetty rakentamaan nykyaikaista, aikaisempaa liikkuvampaa maataistelua tukeva älykäs tiedonsiirtoalusta.

Toinen keskeinen kansallinen innovaatio liittyy sanomavälitykseen, joka edelleen on taktisten johtamisjärjestelmien tiedonvaihdon peruspilari. Aalto yliopiston kehittämällä ja demonstroimalla sekä nyttemmin tuotteistuksessa olevalla uudella sanomanvälitysjärjestelmällä (SVJ2) kyetään osana uutta johtamisjärjestelmää esimerkiksi varmistamaan luotettava tulikomentojen ja johtamissanomien välittyminen eri joukkojen välillä. Nämä kaksi edellä mainittua, kansainvälisestikin innovatiivista ratkaisua ovat toisaalta automaattisesti tuoneet uuden johtamisjärjestelmän kehitykseen merkittävän vaikeuskertoimen. Toisaalta taas vain niiden avulla olisi ollut otettavissa se "kilpailukykyloikka", jota taktiselta johtamisjärjestelmältä nykyään vaaditaan.

Sotilaat pystyttämässä antennia ajoneuvon päältä käsin

 

Jotain uutta, jotain vanhaa

Maavoimilla suurimpana puolustushaarana on johtamisjärjestelmien kehittämistoiminnassa otettava huomioon jo aikaisemmin hankitut "Legacy"-järjestelmät, koska suorituskykyjen kehittämiseen on aina käytettävissä rajallinen määrä resursseja. Koko johtamisjärjestelmää ei ole yksinkertaisesti mahdollista, eikä syytäkään, kerralla vaihtaa. Esimerkkeinä tällaisista perintöjärjestelmistä käyvät analogiset ja digitaaliset kenttäradioperheet sekä eri tason johtamispaikkoja varten hankitut komentopaikkaratkaisut.

Osana M18-johtamisjärjestelmäkehitystä on aikaisemmin hankitut, ja edelleen käyttökelpoiset laitteet ja osajärjestelmät integroitu uuteen johtamisjärjestelmäkokonaisuuteen mukaan. Esimerkkinä aikaisemmin hankitut johtamispaikkakontit ja -ajoneuvot on varusteltu M18-kalustolla ja kenttäradioiden avulla mahdollistetaan osaltaan uudessakin järjestelmässä taktisen tason johtamistoimintaa. Kokonaistavoitteena on ollut tehdä tarvittava kehitystyö ja sen mukaiset täsmähankinnat sekä ottaa jo aikaisemmin käytössä olleista laitteista ja järjestelmistä kaikki mahdollinen hyöty irti. Kehityksessä ei myöskään ole unohdettu poikkeusoloissakin käytettävissä olevia kaupallisia tiedonsiirtokanavia sekä niin sanottuja arjen välineitä eli lähes kaikilta taskusta löytyviä älypuhelimia ja muita päätelaitteita.

 

Sotilaita lumisessa metsässä

Systemaattinen testaus- ja kokeilutoiminta mahdollistajana

Uuden johtamisjärjestelmän kehitystyön käynnistyessä rakennettiin Maavoimiin systemaattinen testausjärjestelmä, johon osittain haettiin oppia siviilipuolen johtamisjärjestelmien kehittämistoiminnasta. Maasotakoulun Riihimäen toimipisteessä toteutetaan ensin niin sanottu integraatiotestaaminen, johon eri laite- ja ohjelmistotoimittajat tuovat omat viimeisimmät tuotteensa testaukseen. Kokonaisuuden toimiessa integraatiotestien "laboratorio-olosuhteissa", siirretään järjestelmä Kainuun prikaatiin kenttätesteihin. Jos järjestelmä todetaan näissä tuotannonkaltaisissa testeissä edelleen toimivaksi, voidaan kyseinen versio siirtää Maavoimien esikunnan käskyllä muissakin Maavoimien joukoissa turvallisesti käyttöön.

Alkanut vuosi on kuudes, jolloin Kainuun prikaati toteuttaa M18-johtamisjärjestelmän kenttätestausta. Tätä on edeltänyt usean vuoden, ohjelmistoradion osalta jopa kymmenen vuoden, ideointi- ja kehittämisvaihe. Se antaa hyvän kuvan niistä haasteista ja aikajänteistä, joita nykyaikaisen johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyy. Systemaattinen testaus- ja kokeilutoiminta on kuitenkin kantanut hedelmää: tänä vuonna pääosa Maavoimien joukko-osastoista on aloittanut M18-johtamisjärjestelmän vaiheittaisen käyttöönoton. Vuonna 2018 loputkin Maavoimien joukot liittyvät operatiivisten käyttäjien joukkoon: sopivasti uuden johtamisjärjestelmän nimen mukaisesti.

 

Sotilaita ja tela-ajoneuvo

Toimintavarmuus ratkaisee

Informaatio- ja kyberturvallisuus ovat kokonaisuuksia, joihin M18-järjestelmän kehityksessä on erityisesti kiinnitetty huomiota. Nykyaikainen IP-tiedonsiirtoon pohjautuva viestijärjestelmä on suorituskykyisyytensä lisäksi myös mahdollinen kohde eri tason kyberhyökkäyksille. Tietoturvaa onkin uudessa järjestelmässä lähestytty osin eri näkökulmasta kuin aikaisemmissa taktisissa viestijärjestelmissä. Sen lisäksi, että tiedonsiirtoyhteyksiä edelleen salataan, uudessa järjestelmässä on siirrytty yhä enemmän myös päätelaitesalaukseen. Tällöin voidaan varmistua eri salattavuusasteisten järjestelmien tietoturvallisesta käytöstä erilaisissa tilannekehityksissä.

Monipuolistunut tiedonsiirto toimii uuden M18-johtamisjärjestelmän älykkäänä alustana, mutta lopunperin menestyksen ratkaisee loppukäyttäjien käytössä olevat johtamisjärjestelmäpalvelut. Palveluiden taustalla olevan tiedon on oltava saatavilla, luotettavaa ja eheää. Lisäksi tieto pitää pystyä esittämään siten, että se tukee eri tason toimijoiden johtamista parhaalla mahdollisella, havainnollisella tavalla. Tähän liittyy olennaisena osana myös sopivien loppukäyttäjän päätelaitteiden kehittäminen sekä palveluiden skaalautuminen sopivaksi halutulle johtamisen tasolle. Keskeisenä palveluna M18-johtamisjärjestelmään kuuluukin tilannekuvan vaihdon ja eri tasojen johtamisen mahdollistava uusi Maavoimien tietojärjestelmä MATI2. Jo lakkautetun Viestirykmentin tunnuslausetta lainaten "viesti vain perille vietynä ratkaisee" - jatkossakin.

 

Antennimasto pystytettynä