FI SV EN

Erikoisjoukot koulutetaan satavuotiaassa tukikohdassa

Utin jääkärirykmentti 6.7.2018 15.25
Tiedote
Erikoisjoukot koulutetaan satavuotiaassa tukikohdassa
Utin jääkärirykmentin NH90-helikopteri ja erikoisjoukot harjoittelemassa pääkaupungissa.

Utin tukikohta on satavuotisen olemassaolonsa aikana ollut merkittävä paikka paitsi suomalaisen sotilasilmailun kehittymisessä myös puolustusvoimien erikoisjoukkojen historiassa. Tukikohtaa nykyisin isännöivä Utin jääkärirykmentti jatkaa edeltäjiensä kunniakkaita perinteitä pitämällä suorituskykynsä ja valmiutensa korkealla tasolla.


Utin lentotukikohdan perustaminen sai alkunsa huhtikuussa 1918, jolloin silloinen ratsuväenkenraali Mannerheim antoi käskyn perustaa Uttiin lentotukikohta heti, kun se on mahdollista. Lentokentän raivaustöiden aloittamisesta tuli 10.5. kuluneeksi tasan sata vuotta. Ensimmäiset lentokoneet siirrettiin tukikohtaan kesäkuussa 1918, mistä alkaen Utissa on ollut sotilasilmailuun liittyvää lentotoimintaa. Tukikohdan nimi muuttui vuosien saatossa lukuisia kertoja. Viimeisin Uttiin sijoitettu Ilmavoimien yksikkö oli Kuljetuslentolaivue, joka toimi tukikohdassa vuoden 1996 loppuun asti.

Utin jääkärirykmentti perustettiin 1.1.1997 yhdistämällä 1960-luvulla perustettu Laskuvarjojääkärikoulu, Ilmavoimista siirretty Helikopterilentue sekä Sotilaspoliisikoulu. Vuonna 2001 Helikopterilentue organisoitiin Helikopteripataljoonaksi. Erikoisjääkäripataljoona perustettiin vuonna 2005.

Nykyisin Utin jääkärirykmentin kokoonpanoon kuuluvat esikunnan lisäksi Helikopteripataljoona (HEKOP), Erikoisjääkäripataljoona (ERIKJP), Tukikomppania (TUKIK) ja Huoltokeskus (HKESK). Puolustusvoimien erikoisjoukkojen merellinen elementti, Erikoistoimintaosasto (ETO), tuotetaan ja ylläpidetään Merivoimien Rannikkoprikaatissa. Poikkeusoloissa Erikoistoimintaosasto on osa Utin jääkärirykmentin kokonaisuutta. Poikkeusoloissa rykmentin kokoonpano muuttuu tehtävän ja tilanteen mukaisesti. Kokoonpanoa voidaan kasvattaa valmiutta kohotettaessa erikoisjoukkoreservillä.

Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta maa-, meri- ja ilmavoimilla sekä puolustusjärjestelmän yhteisillä suorituskyvyillä. Erikoisjoukot ovat osa yhteisiä suorituskykyjä. Erikoisjoukkoja käytetään kaikissa valmiustiloissa osana jokaista neljää Puolustusvoimien tehtää, näistä tärkeimpänä Suomen sotilaallinen puolustaminen.

Utin jääkärirykmentin tärkein tehtävä on toimeenpanna Puolustusvoimien erikoisoperaatiot Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen toimintaan liittyen. Erikoisoperaatiot ovat kansalliseen puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä operaatioita, joilla tavoitellaan strategisoperatiivisen tasan vaikutuksia. Niissä käytettävät toimintamenetelmät eivät ole tyypillisiä muille joukoille, mutta edellyttävät lähes aina yhteistoimintaa muiden joukkojen kanssa. Erikoisoperaatiot toteutetaan erikoisjoukoilla ja niitä voidaan suorittaa kaikissa valmiustiloissa, kotimaassa sekä ulkomailla.

NH90-helikopteri ja erikoisjääkärit harjoittelemassa pääkaupungissa.

Suorituskykyinen Erikoisjääkäripataljoona

Erikoisjääkäripataljoonan sotilaat ovat vapaaehtoisesti tehtäviinsä hakeutuneita, valikoituja sekä huolellisesti koulutettuja, joille tarjotaan käyttöön parhaat mahdolliset varusteet. Psyykkisesti, fyysisesti, sotilaallisesti ja eettisesti korkeatasoinen taistelija on erikoisjoukkotoiminnan ydin.

Erikoisjääkärisuorituskyvyn terävin kärki koostuu palkatusta henkilökunnasta. Henkilökunnan kouluttaminen erikoisjääkärin tehtäviin alkoi vuosituhannen vaihtuessa. Ammattimaiset erikoisjoukot ovatkin vakiinnuttaneet asemansa puolustusvoimien ohella muiden viranomaisten ja kansainvälisten yhteistoimintaosapuolten keskuudessa luotettavana ja osaavana yhteistoimintakumppanina. Osaavan ja motivoituneen henkilökunnan merkitys on kärkitaistelijoiden ohella toimia johtajina, kouluttajina ja kehittäjinä. Henkilökuntaan kohdistettavat panokset kasvavat siis moninkertaisesti korkoa erikoisjääkärisuorituskyvylle.

Laskuvarjojääkärikomppania kouluttaa varusmiehistä erikoisjoukkosotilaita henkisesti ja fyysisesti vaativiin tiedustelu- ja taistelutehtäviin. Laskuvarjojääkärit saavat sotilaan peruskoulutuksen, ase- ja ampumakoulutuksen, laskuvarjohyppykoulutuksen ohella helikopteri-, vesistö- ja selviytymiskoulutusta. Tiedustelu- ja taistelukoulutus harjaannuttaa toimimaan niin maastossa kuin rakennetulla alueella, vaativissa sääolosuhteissa, kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Vaativien sodanajan tehtävien ja laajan koulutuksen vuoksi kaikki laskuvarjojääkärit koulutetaan aliupseereiksi. Noin viidennes laskuvarjojääkäreistä koulutetaan reservinupseereiksi Laskuvarjojääkärikomppanian omalla reserviupseerikurssilla.

Laskuvarjojääkärikoulutuksen keskeinen tarkoitus on tuottaa motivoitunutta ja hyvin koulutettua erikoisjoukkoreserviä sodan ajan joukkoihin. Säännölliset kertausharjoitukset ovat merkittävä osa erikoisjääkärisuorituskyvyn kokonaisuutta. Pitkän kokemuksen perusteella voidaan todeta laskuvarjojääkärikoulutetun reservin olevan erinomaisen laadukasta.

Operatiivisesti valmis Helikopteripataljoona

Helikopteripataljoonaa on operoinut uudella pääkalustollaan nyt kymmenen vuotta. NH90-hanke on loppusuoralla ja toiminta uuden kaluston kanssa on vakiintunutta. Uusi kuljetushelikopteri on osoittautunut alun haasteiden jälkeen erinomaiseksi työvälineeksi Suomen olosuhteisiin ja niihin tehtäviin, jotka sille on asetettu.

Helikopteripataljoonan organisaatio muutettiin tämän vuoden alussa. Organisaatiomuutoksessa luovuttiin yhdestä lentävästä yksiköstä ja muodostettiin kaksi, molemmilla kalustoilla lentävää yksikköä Lentoteknisen komppanian säilyessä muuttumattomana. Uudistettu 1. Helikopterikomppania on korkean valmiuden erikoisjoukkoilmailuun keskittyvä yksikkö. Sen tehtävänä on kehittää ja kouluttaa erikoisjoukkoilmailun NH90- ja MD500-miehistöt alkaen tehtävän suunnittelusta aina sen toteutukseen asti. Tämän lisäksi yksikkö pitää yllä valmiutta osallistua kansainväliseen kriisinhallintatehtävään.

Vastaavasti 2. Helikopterikomppanian tehtävänä on antaa peruslentokoulutus molemmilla helikopterityypeillä sekä tuottaa helikopteritukea tavanomaisille joukoille. Komppania vastaa myös lentokadettien ohjaajakoulutuksesta. Lentotekninen komppania vastaa NH-kaluston määräaikaishuolloista sekä vikakorjauksista kaikissa valmiustiloissa kotimaassa ja ulkomailla.

Helikopteripataljoona on operatiivisesti valmis joukkoyksikkö, jolla on kyky reagoida nopeasti niin Puolustusvoimien kuin muiden viranomaisten tarpeisiin kaikissa vastaan tulevissa tehtävissä.

Erikoisoperaatioiden tuki

Erikoisoperaatioita ei voi toteuttaa ilman tarkoituksenmukaista ja oikeassa mittakaavassa olevaa tukea. Muilta puolustushaaroilta ja toimijoilta saatavan tuen määrä sekä tyyppi riippuvat erikoisjoukoille annetusta tehtävästä, tilanteesta ja olosuhteista. Tämä tuki on avainasemassa Erikoisoperaatioiden menestyksekkäässä toteuttamisessa.

Nopea toimeenpanokyky ja valmius vastata kaikkiin käskettyihin tehtävätyyppeihin edellyttää myös erikoisjoukkojen orgaanista tukea. Utin jääkärirykmentin Tukikomppanian, Huoltokeskuksen ja muiden yksiköiden kyky tukea Puolustusvoimien erikoisoperaatioita rakennetaan ja ylläpidetään kiinteänä osana kokonaisuutta. Kaikkiin vaatimuksiin vastaava tukielementti mahdollistaa operaatioiden käynnistämisen sekä jatkamisen vaaditun loppuasetelman saavuttamiseen saakka.

Utin jääkärirykmentissä erikoisoperaatiotuen joukkotuotannosta vastaa Tukikomppania.

Teräksestä kultaa Puolustusvoimien erikoisjoukkokurssilla

Ammattimaisen erikoisjoukkotoiminnan perusosaaminen ja asenne sekä arvopohja luodaan Puolustusvoimien Erikoisjoukkokurssilla. Erikoisjoukkokurssi luo edellytykset perustason tehtävien hoitoon Puolustusvoimien erikoisjoukoissa maavoimissa ja merivoimissa. Kurssin hyväksytysti suorittaneita kurssilaisia tullaan sijoittamaan molempien puolustushaarojen sodanajan reserviin. Kurssilaiset voivat hakeutua myös maavoimien ja merivoimien operatiivisiin erikoisjoukkoyksiköihin erikoisjoukkoaliupseerin tehtäviin tai opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun ja palata sitä kautta erikoisjoukkoihin upseerina.

Erikoisjoukkokurssi on kestoltaan 12 kuukautta ja sen tarkoituksena on yhtenäistää perustaistelumenetelmät, taistelutekniikat ja toimintatapamallit sekä luoda erikoisjoukkosotilaalle vahva perusta, jolle on hyvä rakentaa uusia kykyjä. Kuvainnollisesti voidaankin todeta, että varusmiespalveluksessa asevelvollisista luodaan terästä, erikoisjoukkokurssilla teräksestä luodaan kultaa ja Erikoisjääkärikomppaniassa sekä Merivoimien Erikoistoimintaosastossa kullasta hiotaan timantteja.

Erikoisjääkärit harjoittelemassa pääkaupungissa.

Erikoisoperaatio-osasto räätälöidään tilanteen ja tehtävän mukaan

Utin jääkärirykmentin yksiköiden ja henkilöstön hallussa olevat kyvykkyydet, materiaali ja ammattitaito muodostavat erikoisoperaatioiden työkalupakin. Tästä työkalupakista räätälöidään tapauskohtaisesti erikoisjoukoille käsketyn tehtävän ja siihen liittyvän tilanteen ratkaisua edellyttävä työkalu. Tästä työkalusta käytetään nimitystä Erikoisoperaatio-osasto (EOS).

Erikoisoperaatio-osasto voi olla kooltaan pieni tai suuri. Se voi sisältää vain yhden tai tarvittaessa monta suorituskyvyn osa-aluetta. Yhteistä kaikissa tilanteissa on se, että Erikoisoperaatio-osasto kykenee täyttämään sille käsketyn tehtävän. Erikoisoperaatio-osasto on Utin jääkärirykmentin johdossa oleva työkalu niihin tilanteisiin, jotka edellyttävät Puolustusvoimien erikoisjoukkojen käyttöä.

Erikoisjoukkoja ei voi luoda siinä vaiheessa, kun kriisi tai muu erityistilanne syttyy. Sen vuoksi Puolustusvoimilla on jo tänä päivänä joukko-osasto nimeltään Utin jääkärirykmentti.